Kasvu, työl­li­syys ja toimeentulo

Teol­li­suus­lii­ton omak­su­man teol­li­suus- ja elin­kei­no­po­liit­ti­sen ajatus­mal­lin kolme kärkeä ovat vakaa talous­kasvu, mahdol­li­sim­man korkea työl­li­syy­saste ja työn­te­ki­jöi­den kunnol­li­nen toimeen­tulo. Niiden saavut­ta­mi­seksi tarvi­taan ymmär­rys vien­ti­teol­li­suu­den merki­tyk­sestä talou­den tuki­pi­la­rina, vank­kaa kilpai­lu­ky­kyä, laaduk­kaita tuot­teita ja palve­luja, toimen­pi­teitä työl­li­syy­sas­teen kohot­ta­mi­seksi sekä oikeu­den­mu­kai­nen palk­kaus ja työehdot.

Tätä koko­nai­suutta pohjus­ta­vat keskei­set talou­del­li­set ulot­tu­vuu­det ovat maail­man­ta­lous ja EU:n sisä­mark­ki­nat. Suomen on vaiku­tet­tava avoi­men talou­den, esteittä toimi­vien mark­ki­noi­den ja terveen kilpai­lun puolesta.

Kansan­ta­lou­den tasolla jo mainit­tu­jen tavoit­tei­den edis­tä­mi­seen nivel­tyy joukko tiiviisti toisiinsa kytkey­ty­viä osia. Pala­pe­lin voi aloit­taa työvoi­masta. Yrityk­sissä tarvi­taan koulu­tettu, osaava ja moti­voi­tu­nut henki­löstö sekä turval­li­set, kehit­ty­vät, laaduk­kaasti suun­ni­tel­lut ja toteu­te­tut työolot ja ‑proses­sit. Ilman niitä esimer­kiksi uusien tekno­lo­gioi­den käyt­töön otta­mi­sesta ei tulla saamaan saavu­tet­ta­vissa olevaa hyötyä irti. Oikeu­den­mu­kai­sella palk­kauk­sella puoles­taan tarkoi­te­taan pohjim­mil­taan sitä, että työstä saata­valla tulolla voi tulla toimeen, elät­tää itsensä ja perheensä. Sen toteu­tu­mi­seksi tarvi­taan esimer­kiksi osto­voi­man turvaa­via palkkaratkaisuja.

Teol­li­sen toimin­nan edis­tä­mi­seksi tarvi­taan kasvuun ja menes­ty­mi­seen tähtää­vää tutkimus‑, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­po­li­tiik­kaa sekä rohkeutta ja kärsi­väl­li­syyttä tulok­sia tavoi­tel­taessa. Inno­vaa­tioi­den ja tuote­ke­hi­tyk­sen yksi tärkeä raja­pinta on kestävä ja vastuul­li­nen ilmas­to­po­li­tiikka. Suomessa toimiva teol­li­suus on maail­man­laa­jui­sesti tarkas­tel­tuna jo edis­tyk­sel­li­sen toimi­jan asemassa, mutta paljon on vielä saavutettavissa.

Järkevä ohje­nuora on kehit­tää teol­li­suutta ennem­min Suomessa kuin pääs­tää se rajo­jen tuolle puolen, jolloin takeet kestä­vän kehi­tyk­sen huomioon otta­mi­sesta voivat olla kevyet. Silloin huomio on kiin­ni­tet­tävä koti­maassa toimi­van teol­li­suu­den toimin­taym­pä­ris­töön. Suomessa se on vakaa. Muita tarvit­ta­via teki­jöitä ovat esimer­kiksi kilpai­lu­ky­kyi­nen sähkön hinta ja saata­vuus sekä hyvin toimiva infrastruktuuri.

Edellä kuva­tun lisäksi tarvi­taan myös yhteis­kun­ta­vas­tuul­lista yritys­po­li­tiik­kaa, jotta kasvun, toimeen­tu­lon ja työl­li­syy­den tavoit­teet voivat rinnak­kain toteu­tua. Kysy­myk­sessä on vuoro­vai­ku­tus­suhde. Vien­nin ja teol­li­suu­den menes­tys ovat Suomen hyvin­voin­nin ja työl­li­syy­den kulma­ki­viä. Vero­va­roin yllä­pi­det­tä­vän hyvin­voin­ti­mal­lin tarjoa­mat julki­set palve­lut kuten koulu­tus sekä toimin­taym­pä­ris­töä muok­kaa­vat ja kehi­tystä edis­tä­vät ohjel­mat ja rahoi­tus­mal­lit puoles­taan ovat kestä­vän elin­kei­no­po­li­tii­kan harjoit­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä. Niiden kanssa täysin verran­nol­li­sia kasvun ja menes­tyk­sen raken­ta­jia omassa roolis­saan ovat osaa­vat ja yrityk­sille tulosta teke­vät työntekijät.

Siinä on samalla piir­ret­tynä se iso kuva, joka on olemassa myös silloin, kun on aika neuvo­tella työeh­doista, palk­kauk­sesta ja työajoista, jossa koko­nai­suu­dessa yksi osa on Teol­li­suus­lii­ton tavoit­te­lema palkat­to­mien kiky-tuntien poistaminen.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

Lue tästä Teol­li­suus­lii­ton teol­li­suus- ja elin­kei­no­po­liit­ti­nen ohjelma