Talous­en­nus­teet vaikut­ta­vat päätöksiin

Taloutta ennus­te­taan samasta syystä kuin säätä: jotta ihmi­set osai­si­vat varau­tua satee­seen, aurin­gon­pais­tee­seen tai myrskyyn.

Ja samalla tavalla kuin sääen­nus­teet, myös TALOUSENNUSTEET vaikut­ta­vat ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen. Yritys­ten johta­jat saat­ta­vat lykätä isoja inves­toin­teja, asun­to­kaup­paa harkit­se­vat henki­löt asun­non osta­mista ja polii­ti­kot teiden korjausta.

TALOUSKASVU perus­tuu pitkälti luot­ta­muk­seen. Jotta isojen päätös­ten pohjana olisi muuta­kin kuin vain mahan­poh­ja­tunne, pitää talou­den suun­taa ennustaa.

Taloutta ennus­ta­vat esimer­kiksi pankit, erilai­set talou­den tutki­mus­lai­tok­set, valtio­va­rain­mi­nis­te­riö ja Euroo­pan komis­sio. Useampi ennuste antaa enem­män varmuutta siitä, että ennus­teet osuvat kohdalleen.

Talous­en­nus­tei­den perus­tana on laaja KANSANTALOUDEN TILINPITONA tunnettu aineisto, joka kerä­tään maail­man­laa­jui­sesti samalla tavalla. Tärkeim­pänä muut­tu­jana on BRUTTOKANSANTUOTE, mutta mukana on lisäksi tietoja esimer­kiksi työl­li­syy­destä, kulu­tuk­sesta, hinta­ke­hi­tyk­sestä, velkaan­tu­nei­suu­desta ja ihmis­ten ajankäytöstä.

Ennus­tei­den seura­tuin tunnus­luku on brut­to­kan­san­tuot­teen muutosprosentti.

Talous­en­nus­tei­den laati­jat syöt­tä­vät nämä tiedot sekä muuta­mia kansain­vä­li­siä kyse­lyi­hin perus­tu­via talou­den luot­ta­mus­lu­ke­mia LASKENTAOHJELMAAN. Kunkin tahon ohjelma laskee ennus­teen TALOUSTEORIOIDEN sekä HISTORIALLISTEN AIKASARJOJEN perus­teella luodun LASKENTAMALLINSA pohjalta.

Tämän jälkeen asian­tun­ti­jat arvioi­vat, kuinka uskot­tava ennuste on. Asian­tun­ti­jat pohti­vat esimer­kiksi talou­den heikom­pia merk­kejä, kansain­vä­li­sen poli­tii­kan kehi­tys­kul­kuja sekä megat­ren­dejä ja muok­kaa­vat ennus­tusta sen perusteella.

Ennus­tei­den seura­tuin tunnus­luku on BRUTTOKANSANTUOTTEEN MUUTOSPROSENTTI eli koko talou­den tuotan­non määrän muutos edel­li­seen vastaa­vaan ajan­jak­soon verrat­tuna. Yleensä talous­en­nus­teissa on aina­kin kulu­van vuoden ja seuraa­van vuoden KASVUARVIOT.

Kukin tahoista painot­taa ennus­tees­saan eri asioita. Esimer­kiksi pankit teke­vät ennus­tei­taan pääasiassa sijoittajille.

Myös ennus­tei­den laajuu­dessa on eroja. Esimer­kiksi valtio­va­rain­mi­nis­te­riö kertoo ennus­teis­saan hyvin tarkasti julki­sen talou­den meno­jen ja tulo­jen kehityksestä.

Tark­ko­jen ennus­te­lu­ku­jen sijaan taval­li­sen ihmi­sen on syytä painaa mieleensä ennus­te­tun talous­ke­hi­tyk­sen suunta ja suuruus­luokka. Niiden avulla osaa varau­tua tulevaan.

TALOUDEN KASVU HIDASTUU ENSI VUONNA

Talous­en­nus­ta­jat ovat hyvin yksi­mie­li­siä siitä, että Suomen talou­den kasvu­vauhti hidas­tuu ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, että maail­man­ta­lou­den kasvu­vauhti on tasaantumassa.

Erityi­sesti Euroo­passa pelä­tään, että kasvava vanhus­väestö johtaa vuosia kestä­vään hitaan talous­kas­vun aikaan.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön talous­kat­sauk­sessa arvioi­tiin kesä­kuussa, että Suomen talous­kasvu hidas­tuu myös sen takia, että ensi vuonna raken­ta­mis­buumi laimenee.

Talous­kas­vua uhkaa moni tekijä, kuten kaup­pa­so­dan riski, Euroo­pan keskus­pan­kin raha­po­li­tii­kan norma­li­sointi, hitaasti nouse­vat palkat ja kehit­ty­vien talouk­sien valuut­to­jen epävakaus.

ENNUSTEET OSUVAT SINNE PÄIN

Talous­en­nus­teet osuvat harvoin täsmäl­leen oike­aan. Tähän on useita syitä. Yksi on se, että ennus­tei­den pohjana olevat histo­ria­tie­dot tarken­tu­vat jatku­vasti. Esimer­kiksi tämän vuoden alussa Tilas­to­kes­kus tarkensi vielä vuosien 2015 ja 2016 tietojaan.

Talous­en­nus­teet myös muut­ta­vat ihmis­ten käyt­täy­ty­mistä. Tämä näkyy erityi­sesti talou­den kään­ne­koh­dissa, jolloin pienet­kin käyt­täy­ty­mi­sen muutok­set voivat kään­tää talou­den suuntaa.

Talous­krii­sit taas käyn­nis­ty­vät usein yllät­tä­vistä tapah­tu­mista, joita hyvin harva osaa ennus­taa. Suurin osa talous­en­nus­ta­jista uskoi esimer­kiksi Yhdys­val­tain ongel­mal­li­sista asun­to­luo­toista käyn­nis­ty­neen taan­tu­man jäävän lyhy­tai­kai­seksi. Toisin kävi, ja talous­ro­mah­dus ravi­sutti koko maailmaa.

Ikävintä onkin, että talous­en­nus­teet osuvat parhai­ten tasai­sen talous­kas­vun aikaan ja huonoi­ten epävar­muu­den valli­tessa – juuri silloin, kun osuvuutta kaivattaisiin.

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ /​ UP