Liitossa
”Tulevaisuus on meidän käsissämme” – jäsenlähettiläät levittävät liiton sanomaa
Teollisuusliitossa on aloitettu jäsenlähettilästoiminta, jossa vapaaehtoiset jäsenet antavat panoksensa itselle sopivalla tavalla. Tavoitteena on ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tavoittaminen ja saaminen liiton jäseniksi.
TÄSTÄ ON KYSE
- Teollisuusliitto pyrkii jäsenlähettiläiden avulla saamaan yhteyden ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin, jotta mahdollisimman moni heistä liittyisi ammattiliiton jäseneksi.
- Jäsenlähettiläs voi olla kuka tahansa Teollisuusliiton jäsen, jolla ovat kiinnostuneet toiminnasta. Jäsenlähettiläät saavat liitolta apua ja voivat itse suunnitella toiminnan sisältöjä.
- Puolasta Suomeen muuttanut Michał Kulka-Kowalczyk alkoi jäsenlähettilääksi, sillä hänen mielestään jäsenten kannattaa ottaa vastuuta, levittää liiton sanomaa ja hankkia uusia jäseniä.
Teollisuusliitto on aloittanut jäsenlähettilästoiminnan, jonka tavoitteena on ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden oikeuksien suojelu, työelämätietoisuuden lisääminen ja järjestäytymisasteen nosto.
– Ammattiliiton jäsenten kannattaa ottaa vastuuta, levittää sanomaa ja hankkia uusia jäseniä, sanoo turkulainen Teollisuusliiton jäsen Michał Kulka-Kowalczyk.
Hän lähti mukaan Teollisuusliiton jäsenlähettilästoimintaan ensimmäisten joukossa loppuvuonna 2025.
– Maahanmuuttajan voi olla hankala löytää tietoa. Ammattiliiton jäsenyys ei ole ensimmäinen asia, josta maahanmuuttajat kuulevat, Kulka-Kowalczyk sanoo.
Liiton jäsenyys on ollut minulle osa Suomeen integroitumista.
Hän liittyi Teollisuusliittoon omatoimisesti yli kaksi vuotta sitten. Tampereella Murikka-opistolla käydyt kurssit ja uudet sosiaaliset suhteet ovat olleet jäsenyyden parasta antia.
– Liiton jäsenyys on ollut minulle osa Suomeen integroitumista.
Kulka-Kowalczyk muutti perheineen Puolasta Suomeen vuoden 2021 lopulla. Hän on työskennellyt yli neljä vuotta lehdenjakajana Lounais-Suomen Tietojakelu Oy:ssä. Hiljattain hänet valittiin toimipaikan varatyösuojeluvaltuutetuksi.
– Olen pyrkinyt olemaan lähettiläs jo ennen kuin jäsenlähettilästoimintaa oli. Olen yrittänyt vakuuttaa lähipiirini ja työkaverini liittymään liiton jäseniksi. Olen myös kirjoittanut maahanmuuttajien Facebook-ryhmiin, Kulka-Kowalczyk kertoo.
YHDESSÄ HYVÄKSIKÄYTTÖÄ VASTAAN
Ulkomaalaistaustaiset työntekijät tulevat erilaisista yhteiskunnista ja kulttuureista. Suomalainen ammattiliitto ja sen tehtävät eivät ole läheskään kaikille tuttuja.
– Monet luulevat olevansa ammattiliiton jäseniä, vaikka ovat vain työttömyyskassan jäseniä. On tärkeää puhua niiden eroista ja siitä, miksi liiton jäsenyys kannattaa.
Työperäisen hyväksikäytön ehkäisyssä ammattiliitoilla on paljon tehtävää. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat muuta työvoimaa suuremmassa riskissä joutua hyväksikäytetyiksi.
Kulka-Kowalczyk kertoo, ettei itse ole kohdannut työperäistä hyväksikäyttöä, mutta ilmiö koskettaa kaikkia työntekijöitä.
– Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttö vaikuttaa koko työmarkkinaan ja voi heikentää kaikkien työntekijöiden asemaa.
Liitto auttaa jäseniään vaikeina aikoina, mutta liitto on enemmän kuin vakuutusyhtiö, Kulka-Kowalczyk korostaa.
– Ammattiliitto ei ole vain ongelmatilanteita varten. Myös laajempi perspektiivi on tärkeä: yhdessä työntekijät ovat vahvempia ja heidän neuvotteluasemansa on parempi.
JOKAINEN VOI OSALLISTUA
Jäsenlähettiläänä Kulka-Kowalczyk aikoo jatkaa tiedon levittämistä ja jäsenten hankintaa. Apua hän aikoo antaa myös esimerkiksi tarkistamalla puolan kielelle käännettyjä tekstejä.
Hän pohtii, että jokainen voi tehdä työtä ammattiyhdistysliikkeen vahvistamiseksi.
– Toiminnan ei aina tarvitse olla organisoitua. Se voi olla keskustelua baarissa tai Teollisuusliiton Hermes ‑sovelluksen esittelyä.
Jäsenlähettilästoiminta on vielä alkuvaiheessa, mutta mahdollisuudet ovat suuret.
– Tulevaisuus on meidän käsissämme. Toivottavasti mukaan tulee lisää ihmisiä, jotka haluavat osallistua.
TOIMINTA MUOTOILLAAN YHDESSÄ
– Idea jäsenlähettiläistä on lähtenyt siitä todellisuudesta, että ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä järjestäytymisaste on paljon pienempi kuin paljasjalkaisilla suomalaisilla, kertoo työehtoasiantuntija Deniz Kacar Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksiköstä.
Ammattiliitoilla on ollut vaikeuksia tavoittaa ulkomaalaistaustaiset työntekijät, sillä puutteita on ollut esimerkiksi kielitaidossa, verkostoissa ja kulttuurisessa osaamisessa.
– Ajattelimme, että olisi järkevää pyytää näissä asioissa apua jäseniltä, Kacar sanoo.
Jäsenlähettiläs voi olla kuka tahansa Teollisuusliiton jäsen.
– Idea on, että ei liikaa kerrota, mitä heidän pitää tehdä tai olla tekemättä. Toivotaan, että jäsenlähettiläät muotoilisivat toimintaa meidän kanssamme.
Jokaiselle löytyy varmasti kiinnostavaa tekemistä.
Jäsenlähettiläät voivat räätälöidä myös oman tehtävänkuvansa itselle sopivaksi.
– Voi tehdä, mitä kokee mielekkääksi ja mihin on osaamista. Taivas on rajana, mitä jäsenlähettiläs voi tehdä.
Jollekin lähettiläälle toiminta voi olla Teollisuusliiton julisteiden kiinnittämistä kahvihuoneen seinälle, toinen saattaa lähteä mukaan ammattiosaston työpaikkakäynneille.
UUSI TAPA OSALLISTUA
Jäsenlähettilästoiminta keräsi ensimmäisiin koulutuksiin noin 35 henkeä. Määrä yllätti positiivisesti.
– Meillä on paljon ulkomaalaistaustaisia jäseniä, jotka haluaisivat olla aktiivisia, mutta ei ole ollut matalan kynnyksen tapoja osallistua, Kacar kertoo.
Matalan kynnyksen toimintaan kuuluu, ettei jäsenlähettiläille ole asetettu ennakkovaatimuksia. Mielenkiinto toimintaa kohtaan riittää.
– Toivotan kaikki halukkaat lämpimästi mukaan. Toiminta ei ole pelkästään ulkomaalaistaustaisille. Suomea ja ruotsia puhuvat ovat myös tervetulleita.
Suomen työvoimasta noin 12 prosenttia on nyt ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Osuuden on ennustettu tuplaantuvan viimeistään parissa kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä Teollisuusliiton jäsenistä noin 4 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.
– Jäsenpotentiaali on valtava, Kacar sanoo.
VIESTI ON SAATAVA PERILLE
Ennakkoluulot voivat hälvetä, kun työelämän käytännöistä ja ammattiliitoista kertoo jäsenlähettiläs, jolla on mahdollisesti omakohtaisia kokemuksia uuden maan tavoille opettelusta.
– Viesti menee paremmin läpi, kun sitä puhuu henkilö, joka on itse käynyt läpi samat asiat, Kacar sanoo.
Työperäisen hyväksikäytön torjunta on tärkeä osa ammattiliiton toimintaa.
– Jäsenlähettiläät pystyvät levittämään tietoa siitä, miten asioiden oikeasti pitäisi mennä työelämässä ja miten liitto pystyy auttamaan.
Lähettiläiden kautta liiton on myös mahdollista saada tietoa työpaikoilla olevista epäkohdista.
– Toiminnan tarkoituksena on, että meille tulee tietoa siitä, millaiset asiat huolestuttavat ja millaisia kysymyksiä on työpaikoilla. Sen perusteella osaamme kohdentaa toimintaa.
VILKASTA AJATUSTENVAIHTOA
Jäsenlähettiläille on perustettu verkkoalusta, jossa he voivat keskustella.
– Verkkoalustalla voimme porukalla ideoida toimintaa. Sinne voi postata, jos tarvitsee neuvoa, Kacar sanoo.
Ajatustenvaihto on ollut alusta asti vilkasta.
– Paljon on ollut keskustelua siitä, mitä ulkomaalaiset työntekijät Suomessa ollessaan tietävät ja miten tieto voidaan toimittaa heille.
– Jos on pienintäkään mielenkiintoa, kannattaa lähteä mukaan. Jokaiselle löytyy varmasti kiinnostavaa tekemistä. Palkkaa ei valitettavasti makseta, mutta kuluja korvataan, Kacar kertoo.
Jäsenlähettiläille on tarkoitus järjestää kokoontumisia.
– Ideana on, että kerran vuodessa järjestettäisiin jäsenlähettiläiden kokoontuminen, jolla kiitetään tehdystä työstä. Päivällä olisi jonkinlaista koulutusta ja illalla vapaamuotoisempi kokoontuminen, Kacar kertoo.
Jäsenlähettilästoiminta on vielä alussa, mutta alku on ollut lupauksia herättävä.
– Ennusteita on vaikea antaa, mutta suhtaudun optimistisesti, sillä näin monta jäsenlähettilästä on jo mukana. Tämä voi tulevaisuudessa olla olennainenkin osa Teollisuusliiton toimintaa.
LUE LISÄÄ:
www.teollisuusliitto.fi/jasenlahettilas
Kiinnostuitko? Jäsenlähettilästoimintaan pääsee mukaan lähettämällä sähköpostia ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön osoitteeseen uty@teollisuusliitto.fi.
