Idea syke­mit­ta­rista syntyi Suomessa hiihtoladulla

Legen­daa­ri­sen para­lym­pi­aur­hei­li­jan Pertti Sanki­lam­men, 80, tavoit­taa – mistäpä muualta – kuin kotinsa kunto­sa­lilta. Syke on nous­sut harjoit­te­lun aikana 120:een, mutta alenee keskus­te­lun aikana pikavauhtia.

Kun Sanki­lampi vuonna 1966 sairas­tui 21-vuoti­aana aggres­sii­vi­seen luusyö­pään, oli hän Hiih­to­lii­ton valmen­nus­jouk­ku­eessa ja haaveili pääsystä Grenoblen talvio­lym­pia­lai­siin. Rankat hoidot tuot­ti­vat tulosta, mutta toinen jalka joudut­tiin ampu­toi­maan. Se ei kuiten­kaan hidas­ta­nut tahtia. Sanki­lampi jatkoi työn ohessa urheilu-uraa sekä valmen­ta­jana että urheilijana.

– Harjoi­tus­oh­jel­man laati­mi­nen perus­tuu pitkälti sykkeen mittaa­mi­seen. Se on erityi­sen tärkeää silloin, kun liiku­taan jaksa­mi­sen rajoilla. Jokai­sella kun on omat yksi­löl­li­set maksimi- ja lepo­syk­keensä. Mittaa­mi­nen oli kuiten­kin hanka­laa ja epätarkkaa.

Jokai­sella on omat yksi­löl­li­set maksimi- ja leposykkeensä.

Kun Sanki­lampi sitten tapasi maalis­kuussa 1975 hiih­to­la­dulla Oulun yliopis­ton sähkö­tek­nii­kan profes­sori Seppo Säynä­jä­kan­kaan, esit­teli hän itsensä ja ehdotti, eikö profes­sori voisi kehit­tää uuden­laista, ranteesta puls­sia mitta­vaa laitetta.

– Sepon kiire saunaan loppui siihen. Olym­pia­ko­mi­tean apura­han turvin hän pääsi kehit­tä­mään laitetta samana vuonna ja perusti Polar Elect­ron 1977. Pari vuotta myöhem­min Polar paten­toi syke­mit­ta­rin, joka siirsi tiedon rintaan kiin­ni­te­tystä lähe­tin­vyöstä langat­to­masti ranteeseen.

Pola­rin lisäksi syke­mit­ta­reita on valmis­ta­nut Suomessa Suunto. Suuri osa Suun­non tuotan­nosta on siir­ty­nyt Kiinaan, mutta osa urhei­lu­kel­loista tehdään edel­leen Vantaalla, missä valmis­te­taan myös kompas­seja ja sukellustietokoneita.

Suun­non tuote­pääl­likkö Markus Kemet­ter seuraa jo työnsä puolesta alan tuote­ke­hi­tystä, mutta testaa urhei­lu­kel­loja myös aktii­vi­sena urhei­li­jana, sillä hän on harras­ta­nut triath­lo­nia kolmen vuosi­kym­me­nen ajan.

– Monissa urheilu- ja älykel­loissa on nyky­ään opti­nen mittaus eli sykettä tai syke­vä­liä mita­taan LED-valoilla. Mittaus antaa tietoa muun muassa palau­tu­mi­sesta, nukku­mi­sesta ja stres­si­ta­sosta. Syke voi kertoa henki­lön kunnosta ja iästä, mutta siihen vaikut­ta­vat myös fyysi­nen rasi­tus ja lämpö­tila. Näitä tietoja voi hyödyn­tää myös työelä­mässä. Monet älykel­lot alka­vat olla jo kommunikointivälineitä.

Lasse Vire­nin sykettä seurat­tiin autosta

Pola­rin Kempe­leessä sijait­se­van pääkont­to­rin edessä on veis­tos nimel­tään Viimei­nen metri, joka esit­tää Mont­rea­lin olym­pia­lais­ten 5 000 metrin juok­sun loppua.

Kun olym­pia­voit­taja Lasse Viren valmis­tau­tui vuoden 1980 Mosko­van olym­pia­ki­soi­hin, harjoit­teli hän Myrs­ky­lässä siten, että sykkeitä seurat­tiin kardios­koo­pista, joka oli vierellä kulke­neessa autossa. Hänen rintaansa kiin­ni­tet­tiin elekt­ro­dit, ja hän kantoi muka­naan pientä lähe­tintä. Syke­mit­ta­rei­den kehit­tä­mi­nen oli silloin alkuvaiheessa.

Jo joka neljäs käyt­tää älykelloa

Vielä vuonna 2016 vain 3 prosent­tia suoma­laista kertoi käyt­tä­vänsä älykel­loa. Vuonna 2023 erilai­sia sovel­luk­sia ja toimin­toja sisäl­tä­viä älykel­loja käytti jo 26 prosent­tia eli neljän­nes koko väestöstä.

Älykel­lo­jen avulla seura­taan ylei­sim­min terveyttä ja hyvin­voin­tia, kuten sykettä, aktii­vi­suutta, unta ja stres­si­ta­soa sekä urhei­lu­har­joi­tuk­sia ja palautumista.

Älykel­loja käyte­tään myös maksa­mi­seen, vies­tien vastaa­not­ta­mi­seen, paikan­ta­mi­seen ja muihin tarkoituksiin.

Syke­po­lulle ja Pertin lenkille

Kunnal­lis­neu­vos ja urhei­lu­le­genda Pertti Sanki­lampi on seit­sen­ker­tai­nen para­lym­pia­voit­taja ja seit­sen­ker­tai­nen para­hiih­don maail­man­mes­tari. Hänen mukaansa on nimetty Kempe­leessä suosittu hiih­to­reitti nimel­tään Pertin lenkki.

Reitillä on pituutta kahdek­san­toista kilo­met­riä. Kempe­leen mara­tonklubi järjes­tää Sanki­lam­men kunniaksi talvi­sin hiih­to­kil­pai­lun, jonka nimi on Pertin hiihto.

Syke­mit­ta­rin histo­riasta alueella kertoo myös lähis­töllä oleva kadun­nimi Sykepolku.