Mies seisoo ja katsoo kameraan. Hänen takanaan on tiiliseinä ja hän nojaa vieressä olevaan graffiteilla peitettyyn seinään.
Robert Rydberg toimii työnantajaliittoihin kuulumattoman Bluefors Oy:n pääluottamusmiehenä.

Työeh­tojen tulkintaa järjes­täy­ty­mät­tö­mässä yrityk­sessä – ”Välillä olo on kuin juristilla”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM

Työnan­ta­ja­liit­toihin kuulu­mat­toman Blueforsin pääluot­ta­mus­mies Robert Rydberg sanoo joutu­vansa pereh­ty­mään tarkasti, mitä kuuluu yleis­si­to­vaan työeh­to­so­pi­muk­seen ja mitä ei.

Pääluot­ta­mus­mies joutuu tulkit­se­maan työeh­to­so­pi­musta eri tavoin työnan­ta­ja­liit­toihin kuulu­vissa järjes­täy­ty­neissä yrityk­sissä ja liittoihin kuulu­mat­to­missa yrityk­sissä. Järjes­täy­ty­neissä yrityk­sissä työeh­to­so­pimus on voimassa kokonai­suu­des­saan, mutta järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä vain osittain yleis­si­to­vuuden perusteella.

Helsin­ki­läinen korkean tekno­lo­gian yhtiö Bluefors ui vasta­vir­taan. Vajaat 140 työnte­kijää työllis­tävä kryos­taat­ti­val­mis­taja on järjes­täy­ty­mätön, eli se ei kuulu mihin­kään työnan­ta­ja­liit­toon. Kryos­taa­tilla jäähdy­te­tään muun muassa kvanttitietokonetta.

Vaikka Bluefors on järjes­täy­ty­mätön, sen työnte­kijät ovat kohta­laisen hyvin järjes­täy­ty­neitä. Järjes­täy­ty­mi­saste on reippaasti yli 60 prosenttia. Tekno­lo­gia­toi­mia­lalla toimiva Bluefors noudattaa tekno­lo­gia­teol­li­suuden yleis­si­tovaa työehtosopimusta.

Yhtiön pääluot­ta­mus­mies Robert Rydberg kertoo, että toistai­seksi pääluot­ta­mus­miehen tehtävät ovat olleet suhteel­lisen haasteel­lisia, vaikkei muutos­neu­vot­te­luita ei tuotan­nossa ole tarvinnut käydä vielä kertaakaan.

On sekä työnte­ki­jöiden että työnan­tajan etu, että pääluot­ta­mus­mies kommu­nikoi heidän välillään.

Orpon-Purran hallitus päätti laajentaa paikal­lisen sopimisen myös järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin. Uudistus tuli voimaan vuoden alusta. Rydbergin mukaan paikal­li­seen sopimi­seen hänen ei ole kuiten­kaan tarvinnut tutustua, sillä hänen työnan­ta­jansa ei ole nähnyt niille tarvetta.

– En osaa sanoa, miksi työnan­taja ei ole halunnut järjes­täytyä. Joskus olen kuullut sellai­senkin perus­telun, että he haluavat pysyä jollain tavalla itsenäi­senä, Rydberg sanoo.

Mies seisoo ja katsoo yläviistoon. Hänen takanaan on graffiteilla peitetty seinä.
Soraäänet vähenevät, kun tulevista muutok­sista puhutaan ennak­koon, kertoo pääluot­ta­mus­mies Robert Rydberg.

LUOTTAMUSMIES ON TYÖNANTAJANKIN ETU

Rydberg kertoo, että hänen työnan­ta­jansa on sallinut käyttää työaikaa pääluot­ta­mus­miehen tehtä­viin neljä tuntia viikossa. Rydbergin mielestä aikaa kuluu kuitenkin selvästi enemmän.

– Mieles­täni on sekä työnte­ki­jöiden että työnan­tajan etu, että pääluot­ta­mus­mies heidän välil­lään kommu­nikoi ja tiedus­telee asioista ennak­koon. Jos asioista ei keskus­tella ennak­koon, nopeasti ilmoi­tetut muutokset aiheut­tavat huomat­ta­vasti enemmän soraääniä kuin ennak­koon keskus­tellut ja tiedossa olevat muutokset.

Suurin osa ajasta menee tällä hetkellä epäsel­vyyk­sien ja ongel­mien ratkaisuun.

Rydbergin mukaan työnan­tajan järjes­täy­ty­mät­tö­myys tarkoittaa sitä, että hänen on oltava hyvin perillä siitä, mitkä asiat kuuluvat yleis­si­tovan työeh­to­so­pi­muksen piiriin ja mitkä eivät.

– Aika hyvä ymmärrys on tullut, missä asioissa työnan­taja voi poiketa tessin kirjauk­sista ja missä ei. Välillä olo on kuin juristilla.

Rydbergin mukaan liiton apu on hänen tehtä­viensä hoidossa korvaamaton.

– Tykkään kuitenkin tästä tehtä­västä. Paljon on kiinni työpai­kasta, miten tehtävän hoito onnistuu.

 

LUE MYÖS:

Pääluot­ta­mus­miehen tehtävä on moninainen – ”Tässä tehtä­vässä pitää olla halua auttaa muita” (Tekijä 13.8.2025)