Nuoret ammattilaiset kilpailivat Turussa – ”Rauhallisesti vain, niin hyvä tulee”

Kuluvan viikon aikana Turun Artukaisissa ratkaistiin nuorten ammattilaisten Suomen parhaimmisto. Taitaja 2025 -kilpailun finaaliin osallistui yli 400 alle 23-vuotiasta nuorta, ja he osoittivat osaamistaan 47:ssä eri lajissa auto- ja kuljetustekniikan, informaatio- ja viestintäteknologian, palveluiden, rakentamisen, ravitsemuspalveluiden ja teollisuuden aloilta. Viisi lajeista oli PLUS-lajeja, joissa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kilpailivat suomenmestaruuksista.

Taitaja-kilpailut järjestettiin tänä vuonna Varsinais-Suomen ammatillisten oppilaitosten yhteistyönä, ja päävastuullinen toimija oli Turun ammatti-instituutti. Kilpailua seuraamaan odotettiin jopa 70 000 ihmistä.

Jättimäinen kilpailualue käsitti Turun Messukeskuksen ja jäähallin lisäksi alueen laajat piha-alueet telttoineen, ammatti-instituutin rakennuksia ja Kaarihallin. Vain hevostenhoidon kilpailu pidettiin rauhallisemmissa talliolosuhteissa Ypäjällä.

VIHDOIN SAA KESKITTYÄ

Tiistaina kisojen toisena päivänä alueen toisessa laidassa Kaarihallissa ilma on sakeana tiivistä keskittymistä, kun nuoret puusepät miettivät toimeksiantoa ja sommittelevat puuta valmisteilla olevan tv-tason malliin. Laskelmia tehdään, ja välillä sirkkeli sirahtaa.

– Vaikea työ tänä vuonna, kiirettä pitää, sanoo helsinkiläinen Tapio Räsänen.

Hän on mukana jo toista kertaa. Viime kerralla Räsänen pääsi semifinaaliin asti, mutta puurtaa nyt kilpailusuoritustaan ikäluokkansa parhaimmiston kanssa Taitaja 2025 -kilpailun finaalissa.

– Voittava strategia on keskittyminen. Jos tekee alkuun helppoja virheitä, siitä voi lähteä spiraali alaspäin. Tarkkuus, turvallisuus ja laatu ovat ne, joita kilpailussa katsotaan, Räsänen kertoo.

Hän hyödyntää suorituksessaan mahdollisuutta käyttää kuulosuojaimia, vaikka musiikkia ei niiden kautta finaalissa saakaan kuunnella.

– Tuntuu, että ne kun laittaa, on sen jälkeen oman pään sisässä. Tykkään siitä, että täällä saa keskittyä monta päivää putkeen. Se on kivaa ja myös erilaista, kuin puusepän normityössä, hän hymyilee.

Voittava strategia on keskittyminen.

Käsillä tekeminen on Räsäselle se oma juttu. Se kirkastui hänelle lukion ja armeijan jälkeen. Hän on juuri valmistunut Espoon Omniasta.

– Minusta koulutuksessa oli hyvää se, että heti aloitettiin tekemään, koska niin käden taitoja oppii. Aluksi se oli jopa vähän kummallista, koska enhän minä mitään sirkkeliä osannut käyttää. Mutta sitäkin sai valvotusti tehdä. Pikkuhiljaa sain huomata, että pystyin kehittymään. Itselle isointa ovat olleet onnistumisen elämykset, hän kertoo.

Ennen kilpailua hän teki kuukauden työharjoittelun Sevillassa Espanjassa.

– Nyt on ainakin kesälle oman alan töitä tarjolla. Pitää katsoa, miten Helsingissä hommia riittää, hän juttelee.

JÄNNITYS KARISEE

Sekuntikello napsahtaa autokorinkorjauksen kilpailupisteellä.

– Ja aika on täynnä, kajahtaa mikkeliläisen Lenni Meriläisen vieressä, kun hän on tarkistamassa henkilöauton renkaiden ilmanpaineita.

– Tässä oli luovutushuolto, eli tarkastetaan auto yleisesti: alusta, moottoritila, että kaikki on kunnossa asiakkaalle luovutusta varten. Viat kirjataan ylös ja sitä rataa, hän kertoo ja vetää hanskoja käsistään.

Ennen tätä Meriläinen teki kilpailurastin sähkörekalla, jossa hän pääsi kippaamaan rekan hytin ja tarkistamaan ohjauskulmia.

– Ensimmäistä rastia kun tein, niin kyllä se jännitys aika hyvin siinä katosi. Kunhan vain ottaa rauhallisesti eikä rupea hätiköimään. Ei tarvitse miettiä, kuinka hirveä kiire on tai miten itse pärjää. Ne mielestä pois vain, niin hyvä suoritus tulee, hän juttelee.

Kunhan vain ottaa rauhallisesti eikä rupea hätiköimään.

Etelä-Savon ammattiopistolla opiskellut Meriläinen on tällä hetkellä oppisopimuksella Mikkelin Auto-Killalla.

– On ollut puhetta, että pääsisin sinne armeijan jälkeen töihin. Jatko-opiskelujen kannalta ei ole suurempaa ajatusta. Katson myöhemmin, jos mieli rupeaa muuttumaan johonkin suuntaan, hän miettii.

OPPILAITOSYHTEISTYÖ TÄYDENTÄÄ PERUSKOULUTUSTA

Lajivastaavana ajoneuvotekniikassa toimiva Kenneth Andersson kertoo, että kilpailussa testataan nuorten perustaitoja. Kasvavaa sähköautojen maailmaa on tuotu vain vähän mukaan kisaan. Sähköautoihin liittyvä korkeajännitetöiden tekeminen on osaamista, jota nuorilta ei vielä odoteta.

Andersson kertoo, että sähköautoja yritetään kovasti tuoda mukaan opintoihin, mutta käytännössä puhutaan perusteista. Työpaikat kouluttavat edelleen merkki- ja mallikohtaiseen osaamiseen.

– Pallohan on paljon siellä työelämässä. Valmista akunpurkajaa ei tule mistään koulusta, Andersson sanoo.

Sähkörekan kilpailupisteellä työtä valvova projektipäällikkö Jani Rajamäki Volvo Trucksilta korostaa, että oppilaitosyhteistyö nousee arvoonsa, kun puhutaan uudesta teknologiasta.

– Kun tarvetta yrityksellä on, niin räätälöidään koulutus yhdessä oppilaitoksen kanssa. Voimanlähteistä puhuttaessa yhä enemmän tarvittaisiin tällaista yksilöllistä koulutusta, hän sanoo.

 OSAAMISEN ENNAKOINTI TARVITSEE LISÄPANOSTUSTA

Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Veli-Matti Kauppinen ja koulutussuunnittelija Sari Perkiö huokaisevat, kun saavat hetkeksi painavat reput selästään. He ovat tuoneet kisoihin palkinnoiksi Teollisuusliiton monitoimityökaluja. He sanovat, että teknisille aloille ja ylipäätään kädentaidoille Taitaja-kilpailut ovat tärkeä arvostuksen kohottaja. Sitä tarvitaan, kun samaan aikaan ammatillista koulutusta kuritetaan kohtuuttomilla leikkauksilla.

– Tämä nykyhallitus teki isot leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, laskutavasta riippuen jopa enemmänkin kuin 120 miljoonaa euroa. Se rupeaa näkymään, kun oppilaitoksissa joudutaan vähentämään henkilökuntaa ja tarjottavia aineita, Kauppinen sanoo.

Perkiö muistuttaa, että jo edellisenkin kurituksen, vuoden 2018 reformin vaikutuksista kärsitään ammatillisessa koulutuksessa edelleen.

– Liian monelta kuulee, että vaikka he ovat valmistuneet ammattikoulusta, he eivät tunne osaavansa ja olevansa ammattitaitoisia. Niin ei saisi olla, hän sanoo.

Perkiö huomauttaa, että samaan aikaan, kun ammatteja poistuu ja uusia syntyy, vain harvalla nuorella on käsitys siitä, millaisia eri ammatteja on tarjolla. Ei ole käsitystä välttämättä muillakaan, koska opetushallituksen johdolla tehtyä osaamisen ennakointityötä on kutistettu minimiin.

– Osaamisen ennakointi on ollut parhaimmillaan sitä, että siinä on ollut mukana valtiovalta, työnantaja- ja työntekijäpuoli sekä oppilaitoksia. On ollut aito vuoropuhelu siitä, mitä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin osaamistarpeita on. Tähän pitäisi satsata, Kauppinen sanoo.

ISKÄN AUTOTALLISTA KUNNOSSAPITOON

Koneenasennuksen ja kunnossapidon tehtäväpisteellä kuopiolainen Minna Risulainen tarkastelee käsillä olevaa konetta. Kilpailijat saavat kolmena päivänä eteensä tehtäviä Festolta, Ponsselta, Sandvik Miningilta, SKF:ltä, Sulzerilta ja Wille Machinesilta. Se sopii Risulaiselle.

– Tulevaisuuden unelmani olisi päästä Kuopion alueelle töihin, Junttanille tai Ponsselle, Risulainen sanoo.

Olen tykännyt ihan sikana!

Tällä hetkellä hän opiskelee toista vuotta Savon ammattiopistossa.

– Ihan pienestä pitäen olen tykännyt rassata koneita iskän mukana autotallissa. Ajattelin, että miksi en saman tien hakisi alalle, kun se kuitenkin kiinnostaa tosi paljon. Olen tykännyt ihan sikana! Tuntuu, että oma ala on, hän juttelee.

Kilpailupisteiden ohi kulkee loppumaton virta uteliaita. Risulainen kertoo, että kilpailussa valttia on pystyä keskittymään omaan tekemiseen, vaikka ympärillä häärää paljon ihmisiä. Monet kilpailijat näyttävätkin panostavan ohjeiden huolelliseen lukemiseen. Risulainen lähti mukaan kilpailuun opettajansa kannustamana.

– Jännittää tietysti. Saa nähdä, mitä tulee. Ja mitä tulee, siihen ollaan tyytyväisiä, Risulainen sanoo.

Katso kaikki Taitaja 2025 -kilpailun tulokset tästä (linkki aukeaa uuteen välilehteen).