Raskasta. Monipuolista käsityötä, jossa näkee kättensä jäljen. Ehdottoman siistiä. Työtä, joka synnyttää ystävyyttä ja pitkäaikaisia ihmissuhteita. Työtä, joka antaa hyvän mielen. Tuota kaikkea on pesulatyö.

Aurinkopesula eli SOL Yrityspesula työllistää viitisentoista työntekijää vaihtelevissa tehtävissä. Yksi merkitsee pesulaan tulleen pyykin, toinen tullaa eli tarkistaa, että vaatteiden taskuihin tai muualle ei ole jäänyt ylimääräisiä esineitä, kolmas käyttää pesukonetta, kuivausrumpua ja mankelia, neljäs silittää ja prässää paitoja, viides käyttää verhoprässiä, kuudes pakkaa pesulapuhtaat tuotteet takaisin asiakkaalle lähetettäviksi.

Svetlana Vainer tuli Suomeen 16 vuotta sitten. Hän oli ammatiltaan käsipalloilija. Hän on pelannut myös Suomessa käsipalloa.

– Viihdyin hyvin Suomessa ja sain paljon uusia ystäviä ja päätin jäädä Suomeen. Menin pesulaan töihin, että voin olla tekemisissä ihmisten kanssa, ja opin suomen kielen nopeammin.

Vainer työskenteli SOLin Espoon Lippulaivan pesulassa, niistä kahdeksan vuotta myymälänhoitajana. Hänen nykyinen työpaikkansa on Helsingin Konalassa sijaitseva Aurinkopesula. Hän pitää työstään. Haastattelua tehtäessä Vainer merkitsi tekstiilejä, jotta ne pesusta tultuaan ohjautuvat oikealle omistajalle.

– Työ on monipuolista. On kiva, että töissä voimme asiakkaan puolesta hoitaa tekstiilien pesun, että he voivat kotona keskittyä muuhun tekemiseen.

PALJON ARKILIIKUNTAA

Kuusi vuotta pesulassa työskennellyt Toomas Sjöman kuvaa pyykinpesijän arkea:

– Päivä alkaa 6.30. Se sisältää työkavereiden kanssa keskustelua ja pyykin pesua. Se on tietyllä tapaa liukuhihnatyötä, päivästä toiseen aika samanlaista.

– Laitan käsin tekstiilit koneeseen, ja valitsen pyykin mukaan pesuohjelman. Välissä täytän muita koneita tai teen tahran käsittelyä ja muuta esivalmistelua. Pesun jälkeen siirrän pyykit kuivausrumpuun, missä ne kuivataan tai valmistellaan jälkiviimeistelyä varten. Viimeistely voi olla mankeli, jonka kautta ajetaan pöytäliinat ja liinavaatteet. Prässille viedään verhoja ja liinavaatteita, mitkä eivät mankelista mene läpi.

– Kauluspaidat viedään omalle viimeistelypisteelle. Työtakkien viimeistelyprässäys on vielä oma työpisteensä, jossa käsitellään esimerkiksi laboratoriotakkeja, jotka ovat 100-prosenttista puuvillaa.

– Tämä on fyysistä työtä, seitsemän ja puoli tuntia jaloilla. Se voi tuntua kehossa. Itse tehostan arkiliikuntaani. Vaikka askelia kertyy 10 000–15 000 askelta päivässä, käytän 2,5 kilon nilkkapainoja mukana. En tiedä onko tapa suositeltava, mutta uskoisin tällä olevan kehoa vahvistavia hyötyjä.

Sjömanin mukaan toisteinen työ voi joistakin tuntua yksitoikkoiselta, mutta hän kertoo pitävänsä työstä, jossa sama rutiini toistuu päivästä toiseen.

MAHDOLLISUUS OPPIA UUTTA

Kuluvana syksynä lokakuussa Sjömanin työ muuttuu miellyttävällä tavalla.

– Ilmoitin halukkuudestani sitoutua yritykseen, ja he löysivät minulle sopivan työn. Huolto-organisaatiossa oli tarvetta.

Tähän asti SOLin pesulapalveluiden 63 myymälän huoltoa on pyöritetty kahden miehen voimin, ja huolloissa on jouduttu käyttämään ulkopuolista työvoimaa.

– Se on kallista. Kun yrityksessä nähtiin, että minussa on potentiaalia, niin he uskoivat, että minusta olisi huoltomieheksi. Olen kahden vuoden ajan ollut oppimassa työtä käytännön kautta kahden huoltopäällikön Keijo Pakarisen ja Kimmo Suutarin opeissa.

– Firmalle ratkaisu on tietysti hyvä. Se saa siitä rahallista säästöä. Sen ei tarvitse enää turvautua ulkopuoliseen apuun. Toiminta-aluekin laajenee, kun pystymme Suur-Helsingin lisäksi hoitamaan Tamperetta, jossa meillä on neljä myymälää. Taloudellisesti se on fiksu ratkaisu, ja merkki siitä, että yrityksessä halutaan panostaa omaan työntekijään.

– Se tietysti herättää solidaarisuutta työnantajaa kohtaan, kun se palkitsee tarjoamalla tuonkaltaista mahdollisuutta, sanoo Sjöman.

Avoimuuden eteen on hänen mukaansa työpaikalla tehty paljon töitä.

– Lisäksi työntekijöiden aloitteesta kerran viikossa pidetään palaveri, jossa yhdessä ideoidaan ja kehitetään toimintaa. Niiden ansiosta olemme muuttaneet prosessiamme kustannustehokkaammaksi.

TYÖNTEKIJÖITÄ KAIKKIALLA SUOMESSA

SOL Pesulapalveluiden pyykki pestään myymälöissä, joita on eri puolilla Suomea. Työntekijöitä yrityksellä on 208. Osa myymälöistä on yhden hengen työpaikkoja. Myymälä ottaa vastaan asiakkaan pyykin ja pesee sen.

– Se mitä myymälässä ei pystytä hoitamaan pestään Aurinkopesulassa. Se on SOLin ainoa laitospesula, kertoo pääluottamusmies Tuula Talstila.

Myymälöissä käytetään ruuhkahuippuja tasaamaan tilapäistyövoimaa.

– Ekstraajia tarvitaan. Monesti he ovat opiskelijoita. He tykkäävät tehdä meidän myymälöissämme työtä, koska he pystyvät sillä tavoin sovittamaan opiskelun ja työn. Usein myymälät ovat auki yhdeksään asti illalla.

Kaikki myymälänhoitajat ja lähes kaikki Aurinkopesulan työntekijät ovat vakituisia. Osa jatkaa pesulassa eläkeikään saakka. Myös vaihtuvuutta esiintyy. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on Talstilan mukaan pesulaan helpompi saada kuin kotimaisia työntekijöitä ja heitä on työvoimassa runsaasti.

– Kotimaiset nuoret eivät tahdo viihtyä näin raskaassa työssä.

Kaikki eivät kestä fyysisesti vaativaa pesulatyötä eläkeikään asti.

– Jotta jaksaisi kunnosta on pidettävä huolta ja oltava positiivinen. Tarvitaan hyvä työporukka ympärille. Meillä työpaikalla on tosi mukavaa ja hyvä yhteishenki.

PALKKAUKSESSA PARANNETTAVAA

Talstila on moniosaaja, joka on viihtynyt pesulatyössä 34 vuotta. Hänen mukaansa myönteistä työpaikalla on tehtävien kierto, ja sen mukanaan tuoma monipuolisuus.

– Ei minusta olisi tekemään koko päivää istumatyötä. Tykkään, että saan olla liikkeessä.

Raskas, toisteinen työ, joka automaation kehityksestä huolimatta suurimmaksi osaksi on käsityötä, on ikääntyessä kuluttavaa.

– Kyllä kulumia tulee ja kehossa tuntuu!

Luottamusmiehen tehtävässä Talstilan alueena on koko Suomi. Luottamusmiespäivinä maanantaisin ja tiistaisin hän kiertää myymälöitä, joista pohjoisin sijaitsee Rovaniemellä.

– Koska työtoverit ovat kaukana, minun pitää olla aktiivinen. Käyn kysymässä kuulumisia. Kerron ihmisille, että kun tulee ongelma, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä. Työnantaja suhtautuu luottamusmiestyöhön myönteisesti. Aika vähän meillä on riitatilanteita.

Talstilan mukaan työnantaja suhtautuu positiivisesti henkilöstön kehittämiseen, koulutukseen, työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja myös mahdollisuuksiin päästä uralle eteenpäin.

Yksi asia kaipaisi korjausta.

– Palkat herättävät eniten tyytymättömyyttä. Meillä ne ovat alle kahden tuhannen euron luokkaa kuukaudessa. Pesuloiden palkkaus on pieni työn raskauteen ja työmäärään nähden.

IHMISSUHTEET OSA TYÖTÄ

SOL Pesulapalveluiden myymälöissä pesulatyö on erilaista kuin isoissa laitospesuloissa.

– Se on yksinäistä työtä. Asiakas tuo pyykkiä. Se pestään, tehdään tahranpoisto ja viimeistellään täällä. Yksi ihminen hoitaa koko työn, Pesulapalvelut Kampin myymälänhoitaja Suvi Vaara kertoo.

Vaara ja hänen työtoverinsa pyörittävät myymälää kahdessa vuorossa. Vaaran mukaan työssä mukavaa on olla kosketuksessa ihmisiin.

– Ihmiset ovat aina ihmisiä. Toisilla on paha päivä ja he purkavat sitä meihin, osalla on hyvä päivä ja me pääsemme siitäkin osallisiksi. Se on piristävää. On myös asiakkaita, jotka ovat käyneet myymälässä pitkän aikaa ja on syntynyt keskinäinen ystävyys- ja luottamussuhde.

Vaara pitää työstään.

– Se on itsenäistä. Siihen sisältyy ongelmanratkaisua ja käsillä tekemistä. Ne viehättävät minua.

Yksinään työskentely ei hänen mielestään ole haitta.

– Apu on puhelimen päässä. Jos tarvitsen esimiestä, voin aina soittaa. Toisaalta on ihan mukavaa, että kukaan ei ole katselemassa, mitä tekee ja milloin tekee. Meillä on jokaisella työssä oma rytmi.

Vaihtelua Vaaran työhön tuo toimiminen työpaikan työsuojeluvaltuutettuna. Hänen mukaansa nykyisin työsuojelussa korostuvat erityisesti ihmisten välisiin suhteisiin liittyvät asiat.

– Ongelma voi olla esimerkiksi, että ihmisten vaihtuessa henkilökemiat eivät kohtaa. Työpaikkamme työsuojelusta haastavaa tekee se, että työskentelemme eri puolilla Suomea. Kun pitää matkustaa pohjoisempaan, tulee pitkä päivä. Mutta aina on ihana käydä tapaamassa ihmisiä.

Vaara tuli pesulaan töihin yhdeksän vuotta sitten kesätyön kautta.

– Opiskelin tekstiili- ja vaatetustekniikkaa Tampereella. Piti saada kesätöitä. Jäin kesätytöstä tänne vähän pidemmäksi aikaa. Työ vastaa odotuksia. Ei minulla työstä koskaan ole ollut mitään ruusunkuvia silmissä. Meillä työkaverit ovat mukavia ja kaikki auttavat toisiaan.

SOL PESULAPALVELUT OY

PERUSTETTU 2001, yrityksen juuret ulottuvat 1800-luvun puoliväliin
KOTIPAIKKA Helsinki
OMISTAJA Solemo-konserni, jossa omistajina on Jorosten perhe
TOIMIALA Pesulapalvelut
HENKILÖSTÖ 196 (2017)
LIIKEVAIHTO 11,2 miljoonaa euroa (vuonna 2017)

Monenlaisia työsuhteita

– Haasteena pesula-alalla on työvoiman saanti. Pestävää riittää, mutta ihmisiä tekemään työtä haastaviin olosuhteisiin on vaikea saada, kertoo Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Markku Aaltovirta.

Työ pesuloissa on rankkaa ja työtahti kiivas, koska pesuerät pitää saada nopeasti valmiiksi.

Työvoiman saannin kannalta kriittinen tekijä on Aaltovirran mukaan alan palkkaus.

– Palkka ja sen riittävyys ovat isoja haasteita. Me liittoina sovimme minimipalkasta ja minimiehdoista, mutta palkat ovat pieniä, eikä työ ole kevyemmästä päästä.

Alalla työskentelee 2 500–3 000 työntekijää. Maanlaajuiset ketjut Lindström, Comforta ja SOL ovat alan suurimmat työpaikat. Lisäksi yksityisiä pesuloita ja kunnallisia pesuloita on iso liuta. Niitä voi samassa kaupungissa olla useitakin.

Pesula-alalla käytetään kaiken tyyppisiä työaikamuotoja.

– Jos kokonaisuutta katsoo, valtaosa työskentelee epätyypillisissä sopimuksissa, muun muassa kutsusopimuksissa ja minimituntimäärällä toimivissa sopimuksissa. Nollasopimuksiakin löytyy. Meillä on monessa isossa pesulassa se tilanne, että epätyypillisiä on enemmän kuin vakituista väkeä.

Ekstraajat auttavat tasaamaan ruuhkahuippuja. Mutta vakituisille työntekijöille niiden käyttö aiheuttaa haasteita työn kuormitukseen.

Aaltovirran mukaan on olemassa ryhmä, joka ei halua työtä muulla kuin nollatuntisopimuksella tai minimituntimäärällä.

– Opiskelijat kuuluvat tähän ryhmään. He haluavat tehdä työtä silloin, kun heillä on opiskelun lomassa aikaa. Usein he tekevät iltoja opiskelupäivän päätteeksi.

Nykyisin ilman ekstraajia ei moni pesula pyörisi lainkaan.

– Monessa paikassa vakituinen väki on jo vähemmistönä. Kun sesonki vaihtuu ja työkuorma vähenee, niin ekstraaja on helpompi saada pois työpaikalta. Vakioväelle jää perustyönteko, jolla pesula pystytään pitämään toiminnassa.

Vakituiset työntekijät ovat Aaltovirran mukaan varsin hyvin järjestäytyneitä. Pienissä pesuloissa ja ekstraajakunnassa järjestäytymisessä on parantamisen varaa.

Vakituisten kohdalla vaihtuvuus ei ole erityisen suurta.

– Joka sen alan on valinnut, niin tietää mitä se työ tarkoittaa, ja siinä mielessä mitään yllätyksiä ei tule.

Lisääntyvä automaatio vähentää vähitellen pesula-alan työpaikkoja, mutta käsityötä edelleen on runsaasti.

– Jokainen suurempi kone vie muutaman käsiparin pois. Se on normaalia kehitystä, kun tekniikka menee eteenpäin.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT PEKKA ELOMAA