Työkaari kantaa ‑hanke: Tulosta syntyy, kun työn­te­ki­jöitä kuunnellaan

”Ennen meille tuli virheitä, puut­tui osia, kaikilla oli hirveä kiirus. Tässä muutos­pro­jek­tissa kaikki olivat mukana alusta alkaen.” Pääluot­ta­mus­mies Mathias Pukkila MSK Cabin­siltä kertoi eili­sessä Työkaari kantaa ‑semi­naa­rissa, miksi työn­te­ki­jöi­den osal­lis­ta­mi­nen kannat­taa, myös rahallisesti.

Helsin­gissä kokoon­tu­neen tekno­lo­gia-alan Työkaari kantaa ‑hank­keen semi­naa­rissa paljas­tui, että ammat­ti­liit­to­jen ja työnan­ta­jien yhtei­nen ponnis­tus työhy­vin­voin­nin eteen on melko ainutlaatuinen.

– Tällai­nen yhteis­työ on euroop­pa­lai­sit­tain poik­keuk­sel­lista, totesi Teol­li­suus­lii­ton työym­pä­ris­tö­pääl­likkö Juha Pesola (sivun yläreu­nan kuvassa vasemmalla).

Semi­naa­rissa Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työmark­kin­ajoh­taja Minna Helle puoles­taan kuvasi, että työhy­vin­voin­nin tärkeys on muut­tu­nut sitten 1990-luvun lopun. Silloin konka­rit saivat neuvo­tella palkoista ja muista työeh­doista, ja niitä pidet­tiin neuvon­pi­to­jen ”kovana” ytimenä.

– Huomaan, nyt pehmeät asiat ovat tosi kovia asioita, Helle määritteli.

AVAIMENA OSALLISTAMINEN

Semi­naa­rissa kuul­tiin paljon faktaa siitä, miten käyt­tö­kat­tei­siin kahah­taa lisää euroja, kun työn­te­ki­jät osal­lis­te­taan työpaik­kansa kehittämiseen.

Yksi kiin­toi­sim­mista yrity­se­si­mer­keistä oli MSK Cabins Oy, suuri turva­ko­rien sopi­mus­val­mis­taja Ylihär­mästä. Pari–kolme vuotta sitten yrityk­sen talous­ti­lanne oli luisu­massa sellai­seksi, että muutok­seen ja uudis­tuk­seen oli pakko ryhtyä.

Pukkila kuvaili, että ensin luot­ta­mus­mie­hille ”myytiin hyvin” muutos­tarve. Sitten luot­ta­mus­hen­ki­löt ryhtyi­vät ”tulk­kaa­maan” tuotan­non väelle, mitä yrityk­sen johdolla oli mielessä. MSK Cabin­sin pääluot­ta­mus­mies Mathias Pukkila (sivun yläreu­nan kuvassa oikealla) kuvaili, että kahvi­tun­neilla luot­ta­mus­mie­het puhui­vat jatku­vasti yritys­ta­lou­desta ja tuottavuudesta.

– Mutta ei se help­poa ollut. Kaksi vuotta me vaan kuljet­tiin ja puhut­tiin työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun kanssa. Layout, palk­kaus, ihan kaikki meni uusiksi, Pukkila totesi.

Pääluot­ta­mus­mies totesi, ettei ollut help­poa muut­taa sellai­sen työn­tekijän asen­teita, joka oli 20–30 vuotta paina­nut urak­kaa. Mutta taika olikin siinä, että nyt tässä muutok­sessa osal­lis­tet­tiin kaikki.

– Työn­te­ki­jöi­den suurin panos oli suun­ni­tella muutok­sen yksi­tyis­koh­dat, totesi MSK Cabin­sin työsuo­je­lu­pääl­likkö Teemu Suokko.

Pukkila luet­teli muutok­sen ydin­asioita. Vihi­vau­nut tuli­vat sivusiir­to­vau­nu­jen tilalle, joista oli ollut oli hanka­laa ja raskasta köyk­kiä osia. Keven­ti­met otet­tiin nostu­rei­den tilalle. Ergo­no­miaa kohen­net­tiin nosto­pöy­dillä. Tehtaan tämän alueen layout muutet­tiin koko­naan. Suorasta urakasta siir­ryt­tiin tiimit­täi­siin tulospalkkioihin.

– Turha kävely väheni olemat­to­miin, kiirus loppui, Pukkila kuvaa muutos­työn lopputulemia.

Työsuo­je­lu­pääl­likkö totesi, että muutos­töi­den jälkeen samalla tuotan­to­pa­nok­sella saatiin 50 prosent­tia enem­män tuotosta. Rahassa tämä tarkoitti täsmäl­leen lasket­tuna 117 227 euron tuot­toa vuodessa yritykselle.

Suokko muis­tutti, että yksi tai kaksi tyky­päi­vää vuodessa ei poista niitä kaik­kia pahoja seuraa­muk­sia, joita huonosti orga­ni­soitu työpaikka tuot­taa. Syntyy sairaus­lo­mia, tapa­tur­mia, risti­rii­toja ja turhaa työtä. Mutta kun työn­te­ki­jät osal­lis­te­taan, ensim­mäi­seksi kohe­nee tuot­ta­vuus, myöhem­min panos­tuk­set näky­vät myös terveyshyötyinä.

Mitä tapah­tui, kun työn­te­ki­jät otet­tiin mukaan oman työnsä suunnitteluun?

– Kun kehi­ty­sin­si­nööri tuli ja muutti töitä, työn­te­ki­jöi­den ener­gia meni siihen, että haukut­tiin loppu­tu­losta. Tässä muutos­pro­jek­tissa kaikki olivat mukana alusta alkaen. Vaikka kaikki ei tapahdu hetkessä, enää ei aikaa laite­taan moit­ti­mi­seen, vaan sen pohti­mi­seen, miten asioita kehi­te­tään, Pukkila summasi.

LÄPIMENOAIKA PUOLITTUI

Vaasassa toimiva Veo Oy toimit­taa lait­teis­toja muiden muassa voima­lai­tok­siin. Tässä­kin yrityk­sessä työhy­vin­voin­tiin panos­ta­mi­nen on esimer­kiksi puolit­ta­nut erään lait­teis­ton valmis­tuk­sen läpimenoajan.

Asen­taja ja koor­di­naat­tori Karo­liina Alapiha on tehtaan vara­pää­luot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lun toinen varavaltuutettu.

– Yhtey­den­pi­don ja kommu­ni­koin­nin paran­tu­mi­nen ovat pääl­lim­mäi­sinä mielessä, Alapiha vastaa Teki­jän kysy­myk­seen siitä, miten työhy­vin­voin­nin satsauk­set ovat hänelle arjen työssä näkyneet.

Nyt Veolla kokoon­tuu joka kuukausi ryhmä, jossa istu­vat Teol­li­suus­lii­ton luot­ta­mus­mie­het ja tehtaan johdon ja henki­lös­tö­hal­lin­non edustajat.

– Se on meille tullut ihan uutena, ja se on paran­ta­nut yhteis­työtä. Siellä sitten pohdi­taan päivän­polt­ta­via asioita, Alapiha toteaa.

– Työn­te­ki­jöi­den kuun­te­le­mi­sessa on vielä paran­ta­mi­sen varaa. Asen­ta­jat kuiten­kin tietä­vät parhai­ten, miten työ kannat­taa tehdä.

Näin kuvai­lee Alapiha sitä osa-aluetta, missä yrityk­sen pitäisi vielä paran­taa suori­tus­taan. Viimei­sim­mässä henki­lös­tö­ky­se­lyssä paljas­tui sama asia, vaik­ka­kin vähän eri termein.

– Työn­te­ki­jöi­den kunnioi­tus ja arvos­tus, sehän tuli henki­lös­tö­ky­se­lys­sä­kin esiin. Nehän luovat sitä työhy­vin­voin­tia ja anta­vat paljon pitkällä aika­vä­lillä. Tyyty­väi­nen työn­tekijä on tuot­ta­vampi työn­tekijä, kerii Alapiha auki asian tärkeyttä yritys­ta­lou­den­kin kannalta.

– Viimei­sen kolmen vuoden aikana sairaus­pois­sao­lot ovat puolit­tu­neet, kertoi talous­pääl­likkö Soile Rissa­nen siitä, mitä kaik­kea etua, myös talou­del­li­sesti, Työkaari-kantaa hanke on Outo­kum­mun Metalli Oy:ssä tuonut.

Metsän­kor­juu­lait­teis­toi­hin keskit­ty­vässä yrityk­sessä on otettu muun muassa vuoro­työn ja ikään­ty­mi­sen muka­naan tuomat terveys­vaa­rat huomioon. Rissa­nen kuvaa, että jokai­nen työn­tekijä on yksi­lönä vastuussa itses­tään. Mutta vinkit, tietois­kut ja esimer­kiksi First­Beat-mittauk­set anta­vat ohjeis­tusta ja tukea tervey­destä huolehtimiseen.

Monet tutki­muk­set osoit­ta­vat, että esimie­hillä on ratkai­se­van tärkeä rooli siinä, miten luot­ta­muk­sel­li­nen ilma­piiri työpai­kalle syntyy. Oma terveys on hyvin henki­lö­koh­tai­nen asia, eikö siitä puhu­mi­nen ole help­poa muussa kuin luot­ta­muk­sen ilmapiirissä.

– Meillä on hyvät ja luot­ta­muk­sel­li­set välit esimie­hiin, totesi työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Ville Hirvo­nen seminaariyleisölle.

VAKUUTTAISIKO RAHA?

Työhy­vin­vointi tuo rahaa yrityk­selle, se oli eili­sen semi­naa­ri­päi­vän tois­tuva teema. Vankim­mat tilas­to­tie­dot tämän väit­teen tueksi toi semi­naa­riin Ossi Aura Consul­ting Oy:n Ossi Aura. Hänellä oli tark­kaan laskettu analyysi yhteensä 225 teol­li­suus­yri­tyk­sestä, joiden keski­mää­räi­nen liike­vaihto oli 91 miljoo­naa euroa. Auran laskel­mien  mukaan tällai­sissa yrityk­sissä työhy­vin­voin­tiin panos­ta­mi­nen toi miljoo­nia lisää  käyt­tö­kat­tee­seen. Huonoim­pien ja parhaim­pien firmo­jen ero käyt­tö­kat­teessa oli 6,8 miljoonaa.

Kaik­kein tärkeintä asiassa on se, että työhy­vin­vointi nousee stra­te­gi­sen liik­keen­joh­don ytimeen. Esimies­työ, ja nime­no­maan koettu esimies­työ on sekin ratkai­se­vassa asemassa. Aura heijasti seinälle   diaku­van, jossa esimies­työn laaduk­kuus nosti täysin line­aa­ri­sesti henki­lös­tön tuottavuutta.

Hyvä esimies kannus­taa ja osal­lis­taa, tukee moti­vaa­tiota ja sitou­tu­mista luoden tämän ohella vielä avointa ja hyvää  ilma­pii­riä. Aura painotti sitä, että tässä on kyseessä nime­no­maan alais­ten koke­mus esimie­hen työn tasosta.

– Mittari ei ole esimer­kiksi esimies­kou­lu­tuk­sessa istu­tut tunnit, vaikka sillä voi olla siirtovaikutuksia.

Projek­tin jatko, tekno­lo­gia-alan pk-yrityk­sille suun­nattu Työkaari kantaa – tuot­ta­vaa työhy­vin­voin­tia -hanke toteu­te­taan vuosina 2019–2020. Mukaan voi hakeu­tua jo nyt: www.tyokaari.fi/osallistu