Vastuu kaatuu metsässä, kuka kuulee?
Tekijä kertoi laajasti metsäalan ongelmista jo vuonna 2018. Silloin kerroimme, kuinka metsäalan haasteena oli ulkoistusten lisääntyminen ja harmaan talouden kasvu. Suurimmat metsänomistajat ja metsureiden työnantajat olivat alkaneet ulkoistaa suuren osan metsätyöstä, mikä johti vakituisten metsureiden määrän vähenemiseen. Ulkoistaminen toi mukanaan haasteita työn valvonnassa ja työehtojen noudattamisessa. Harmaa talous oli laaja ongelma, sillä valvonta oli riittämätöntä ja sanktiot vähäisiä.
Nyt kuusi vuotta myöhemmin tilanne on entistä monimutkaisempi. Ulkomaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt entisestään, ja metsureita tuodaan Suomeen töihin entistä kauempaa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kotimaisen ammattityövoiman käyttö on vähentynyt, ja työn laatu on heikentynyt.
Metsurien ammattitaitoa ei enää arvosteta samalla tavalla kuin ennen, ja harmaan talouden ongelmat ovat edelleen pahentuneet. Kehitys on korostanut tarvetta työntekijöiden koulutukselle ja työn valvonnalle, sillä ammattitaidottomat työntekijät voivat aiheuttaa pitkäaikaisia vahinkoja metsäalueille.
Metsäalan ongelmien korjaaminen vaatii monipuolisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.
Työvoiman valvontaa on tehostettava merkittävästi. Aluehallintoviranomaisten resursseja on lisättävä, jotta he voivat tehokkaasti valvoa metsätyöntekijöiden työehtoja ja torjua harmaata taloutta. Veronumero on otettava käyttöön myös metsäalalla, kuten jo aiemmin rakennuksilla ja telakoilla on tehty.
Yhteiskuntavastuun tulee olla osa yritysten toimintaa, ei pelkkä korulause.
Ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on varmastikin tarpeen, mutta heidän ammattitaitonsa varmistaminen on tärkeää. On kehitettävä koulutusohjelmia, jotka varmistavat, että kaikki metsureina toimivat työntekijät saavat tarvittavan koulutuksen ja perehdytyksen.
Metsurien ammattitaidon arvostusta on kohennettava esimerkiksi tarjoamalla parempia työehtoja ja palkkaa. Tämä tekisi alasta houkuttelevamman kotimaisillekin työntekijöille.
Harmaan talouden kitkeminen vaatii tiukempia sääntöjä ja suurempia sanktioita. On varmistettava, että kaikki toimijat noudattavat lakeja ja työehtosopimuksia, ja että rikkomuksista seuraa merkittäviä taloudellisia seuraamuksia.
Metsäalan suurten toimijoiden on arvioitava uudelleen ulkoistamiskäytäntöjään. Yritysten on pyrittävä löytämään tasapaino oman vakituisen työvoiman käytön ja ulkoistamisen välillä.
Alan yritysten on sitouduttava vastuulliseen toimintaan, joka huomioi sekä työntekijöiden, ympäristön että yhteiskunnan hyvinvoinnin. Tämä tarkoittaa läpinäkyviä toimintatapoja, reilua palkkausta ja ympäristön kannalta kestäviä päätöksiä. Yhteiskuntavastuun tulee olla osa yritysten jokapäiväistä toimintaa, ei pelkkä visioiden korulause.