Teräsmiesten ja -naisten työ vaikuttaa Ovakon tehtaalla

Venäjän rajalta parin kilometrin päässä sijaitseva Imatran terästehdas on kuvauksellinen paikka isoine tiilirakennuksineen, tehdashalleineen, romuvuorineen ja teräspalkkipinoineen.

Anna Abreun tuotantoyhtiö saikin vuonna 2011 luvan kuvata tehtaalla musiikkivideon Hysteria. Siinä kahdella esiintyjällä on minimaaliset suojavarusteet.

Toisin on todellisuudessa. Tehtaalle ei ole menemistä ilman suojakypärää, -haalareita, -laseja ja turvakenkiä.

Tehtaalla 31 vuotta työskennellyt työsuojeluvaltuutettu Jari Suikkanen valvoo, että sääntöjä noudatetaan ja töitä tehdään turvallisesti.

TEHDASKIERROKSILLA KYSELLÄÄN KUULUMISIA

Turvallisuuspäällikkö Timo Virtanen painottaa jokaisen omaa tarkkuutta työssään. Töissä pidetään myös turvallisuusvartteja ja työntekijöiltä toivotaan puutteista ja havainnoista ilmoituksia esimiehille.

– Viimeisin turvallisuusprojekti liittyi kulkuteihin. Rekka- ja trukkiliikenne aiheuttaa vaaratilanteita, Suikkanen mainitsee.

Hän kiertää joka viikko pääluottamusmies Tomi Kovasen kanssa jossain päin tehdasta.

– Silloin madaltuu myös kynnys ottaa työsuojeluun liittyviä asioita puheeksi. Välillä pyydetään myös keskusteluapua.

Työsuojelukokouksia pidetään kolmen kuukauden välein ja luottamusmiesten kokouksia kuukausittain. Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontuu neljä–viisi kertaa vuodessa ja johtoryhmä kerran kuukaudessa. Kovanen edustaa siellä työntekijöitä.

TYÖSUOJELUSSA ISO ORGANISAATIO

Osastoja tehtaalla on seitsemän ja niissä kaikissa oma luottamusmies sekä varamiehet. Pääluottamusmiehellä on varapääluottamusmies. Lisäksi on työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies sekä kolme yhdysmiestä.

Tehtävänimikkeitäkin 550 työntekijän yrityksessä on yli sata, mutta kaikki eivät ole käytössä.

Tomi Kovanen on pääluottamusmies jo kolmannessa polvessa.

Ovakon aiemmista pääluottamusmiehistä Jukka Kärnä ja Nina Malm ovat päätyneet vaikuttamistyössään kansanedustajiksi asti. Onko Kovasella sama tavoite?

– Tällä hetkellä päämääräni on työssä pääluottamusmiehenä ja vapaa-ajalla kuntapolitiikassa. Ovakolla aloitin teräksen lastauksessa vuonna 2011 ja pääluottona olen ollut reilun vuoden.

KOSKAAN EI TIEDOTETA LIIKAA

Työntekijöiden ääni yrityksessä kuuluu Kovasen mukaan luottamushenkilöiden kautta, toisaalta esimiesten kautta taas alaspäin.

– Tiedonkulussa on aina parannettavaa, mutta siinä on tapahtunut vuosikymmenen aikana isoa kehitystä. Työntekijöitä kuunnellaan enemmän ja heidän mielipiteitään kysellään varsinkin heidän työhönsä liittyvissä asioissa.

Työntekijöitä kuunnellaan enemmän ja heidän mielipiteitään kysellään varsinkin heidän työhönsä liittyvissä asioissa.

Kovasen mielestä työntekijöiden kantoja voitaisiin ottaa vielä enemmän huomioon esimerkiksi suunniteltaessa tehtaalle uusia projekteja.

– Monesti sitten käyttöönotossa huomataan, että lattiatasollakin olisi ollut paljon tietoa, joka olisi auttanut projektin valmistumista ja käyttöönottoa. Mutta tässäkin varmasti tullaan näkemään parannusta.

VIHREÄ SIIRTYMÄ MAHDOLLISUUS

Teollisuusliiton hallinnossa Ovakolta on liiton valtuustossa edustajana Eero Ruottinen. Kovanen on liiton hallituksen varajäsen.

Tehtaan luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet sekä työsuojelutoimijat ovat olleet monessa Teollisuusliiton koulutuksessa mukana ja vieneet samalla viestiä eteenpäin.

Viherhömppäpuheet ovat terästehtaalla loppuneet jo aikoja sitten. Vihreään siirtymään ollaan tyytyväisiä ja sitä ei nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena.

Työntekijät näkevät vihreän siirtymän mahdollisuutena pitää nykyiset työpaikat täällä Imatralla.

Ovako on vähentänyt jo monilla toimilla hiilidioksidipäästöjä ja toimenpiteet jatkuvat.

– Työntekijät näkevät vihreän siirtymän mahdollisuutena pitää nykyiset työpaikat täällä Imatralla, ja miksei tulevaisuudessa voisi tulla lisääkin työpaikkoja. Asiakkaat maailmalla vaativat tuotteilta entistä enemmän vihreyttä ja kun meillä jo valmiiksi tehdään kiertoromusta terästä, niin olemme yksi vähiten ilmastoa kuormittavista terästehtaista jo nyt, Kovanen kertoo.

MIKÄ ON ASIALLINEN SYY?

Uusi hallitusohjelma on puhuttanut tehtaan kahvipöydissä ja käytävillä. Irtisanomisen perusteet tulevaisuudessa varsinkin ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Irtisanomisperusteena pelkkä ”asiallinen syy” vaikuttaa epämääräiseltä. Tähän asti laissa on mainittu ”asiallinen ja painava syy”.

Pääluottamusmies Kovanen arvelee, että siihen tarvitaan varmasti oikeudelta useampikin ennakkotapaus ennen kuin selviää, mitä asiallinen syy käytännössä tarkoittaa.

Ovakolla tehdään töitä hyvin vaihtelevissa vuoroissa. Vuorot riippuvat paljon työtehtävistä. Vuoroja on saatu työntekijöiden pyynnöstä myös muutettua ja syksyllä muuttuu muutaman tehtävän vuorot työntekijöiden ehdotuksesta.

Tehtaan sisällä voi myös siirtyä tehtävästä toiseen. Eri osastoilla joustetaan puolin ja toisin. Poikkeusoloissa kuten tuotantöhäiriötilanteissa tai ylitöissä työntekijät ovat usein valmiita joustamaan. Joustoa tarvitaan myös toiseen suuntaan.

JAPANILAISET TOIVAT VAKAUTTA

Ovako siirtyi muutama vuosi sitten japanilaisomistukseen. Miten se on näkynyt?

– Omistajan edustajia on muutamia kerrallaan tehtaalla ja prosesseihin on tehty pientä viilausta. Leveämmät hartiat tuovat myös vakautta, eikä laiva keiku niin helposti kuin aiemmin. Omistajavaihdos näkyy myös siten, että välittäminen on lisääntynyt Ovakolla. Onko se sitten uuden omistajan vai ajan tuomaa positiivista muutosta, vaikea sanoa, Kovanen pohtii.

Omistajavaihdos näkyy myös siten, että välittäminen on lisääntynyt Ovakolla.

Ovakolaisuus siirtyy helposti isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

Laadunvalvonnassa näytesahaajana työskentelevän Minna Matikaisen tytär aloitti viime syksynä tehtaalla kaksivuotisen oppisopimuskoulutuksen.

Hakijamäärä yllätti: 150 hakijasta tehtaan ulkopuolelta valittiin koulutukseen 14 henkilöä ja sisältä viisi.

Terästehtaalla oli 1980-luvulla oma ammattikoulu. Nyt siihen on tavallaan palattu takaisin.

Matikainen tuli ensimmäisen kerran terästehtaalle töihin 2017.

– Jatkojalostukseen lämpökäsittelypuolelle. Sitten pääsin hienovalssille. Parin vuoden kuluttua tuli irtisanomiset. Seuraavana kesänä pääsin keskusvarastolle kesätöihin, samoin vuonna 2021. Nyt teen aamu- ja iltavuoroja laadunvalvonnassa.

Matikainen sanoo tykkäävänsä työstään. Hän sahaa sorvilla ja jyrsimellä näytteitä ohjeiden mukaan.

Matikainen on tehtaan teräsnaisia. Hän harrastaa triathlonia ja juoksee maratoneja ja satasen ultramatkoja. Liikunnan harrastus näkyy olemuksesta.

PIIRAISEN PITKÄ TYÖURA

Valukonemies Anssi Piirainen valmistui Ovakon ammattikoulusta 1977.

– Valmistuneita oli 11. Yksi kaveri on minun lisäkseni vielä täällä töissä.

Piiraisen työura on kestänyt yli 45 vuotta. Hän muuraa välillä tulitiiliä valualtaaseen, kiipeää portaita ylös ja alas ja kulkee sulan teräksen täyttämän altaan päällä. Toki on altaassa kansi, mutta sen alla lämpöä 1 500–1 800 astetta. Työ vaatii tarkkuutta jo turvallisuussyistä.

– Ei työ aina niin mieluisaa ole, varsinkaan helteillä. Lämpötila työpisteessä kun voi nousta 42 asteeseen, sanoo 62-vuotias valukonemies.

Hän sanookin olevansa pakkasten ystävä, jo aiemman hiihtoharrastuksenkin takia.

OVAKOLAISIA SUVUSSA

Piiraisen vaimon ukki oli kaivamassa kuoppaa, kun terästehdasta ryhdyttiin aikoinaan rakentamaan.

– Isäni oli tehtaalla töissä vuodesta 1962 lähtien, veli on töissä tuolla yläkerrassa, sedän poika ja pojan tytär ovat myös ovakolaisia. Mutta on täällä isompiakin sukuja ollut töissä.

Japanilaisten insinöörien kanssa Piirainen sanoo tulevansa toimeen Google-kääntäjän avulla.

– Hyvin kohteliaita he kyllä ovat.

Ei työ aina niin mieluisaa ole, varsinkaan helteillä.

Piirainen on pohtinut parannusehdotuksia tehtäviin ja niitä hän on saanut vietyä myös eteenpäin.

Teollisuusliiton edeltäjän Metalliliiton hallinnossakin hän on ollut vaikuttamassa asioihin 2000-luvulla, niin hallituksessa kuin valtuustossa.

Piirainen sujauttaa käsipaperin kypärän alle ja jatkaa töitään. Paperi imee enimmät kosteudet, eivätkä silmät niin äkkiä kastu hiestä.

HYVÄHENKINEN TYÖPAIKKA

Energiakriisistä johtuvat kansalliset tukitoimet Euroopassa vaikeuttavat tervettä kilpailua alalla. Teräksestä on ylitarjontaa. Ovako pärjää laadulla ja joustavuudella. Se voi tehdä tarvittaessa myös pieniä erikoiseriä.

Tehtaan arvot ovat vastuullisuus, uudistuminen ja osaaminen. Työpaikkaa työntekijät kehuvat hyvähenkiseksi. Palkassa tietenkin on aina parantamisen varaa, mutta toisaalta tarjolla on ison talon edut: työterveys, sairauskassa, työpaikkaruokala ja vuoroissa joustoa. Tarvittaessa voi myös siirtyä työstä toiseen.

Työntekijöistä on järjestäytyneitä noin 94 prosenttia.

Kohti hiilineutraalia terästuotantoa

Ovako rakentaa vetytehtaan Hoforsin terästehtaalleen. Laitoksen tuottamaa vetyä käytetään teräksen kuumentamiseen ennen valssausta, mikä tekee Ovakosta ainutlaatuisen maailmassa.

Fossiilivapaa vety tulee korvaamaan nestekaasun: se on iso harppaus kohti hiilineutraalia teräksentuotantoa.

Suunnitelmana on käyttää paikallista vedyntuotantoa vuoteen 2030 mennessä kaikissa Ovakon yksiköissä, joissa terästä valssataan, edellyttäen, että fossiilivapaata sähköä on hyvin saatavilla.

Ovakolla ei ole liiemmin palkattu määräaikaisia työntekijöitä. Vakituinen työsopimus on kilpailuvaltti.

– Teemme yhteistyötä Kemiran kanssa. Joutsenosta on tarkoitus rakentaa ensimmäinen vetyputki Imatralle. On puhuttu vuodesta 2026. Ovakossa on toki tehty jo tätä ennen investointeja päästöjen vähentämiseksi, kertoo henkilöstö-, viestintä-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Helena Kumpulainen.

Kumpulaisen mukaan hallitusohjelmaa ei Imatralla ole vielä analysoitu tarkkaan.

– Ovakolla ei ole liiemmin palkattu määräaikaisia työntekijöitä. Vakituinen työsopimus on kilpailuvaltti, joten en usko, että kynnys määräaikaisiin sopimuksiin merkittävästi madaltuu uuden hallitusohjelman myötä.

Rautatiekiskoista erikoisterätuotteisiin

Liiketoiminta on sittemmin muuttanut muotoaan useita kertoja.

Suomessa sotakorvaustuotanto vauhditti merkittävästi Imatran terästuotantoa ja kehitystä. Ennen talvisotaa tärkeitä tuotteita olivat erityisesti rautatiekiskot. Sotien aikana suuri merkitys oli tehtaan tuottamalla kranaattiteräksellä, joka hallitsi sodan ajan tehtaan tuotantoa.

Sodassa vaurioitunut tehdas oli kunnostuksen jälkeen mukana sotakorvaustoiminnassa.

Terästeollisuutta rationalisoitiin toisen maailmansodan jälkeen. Uusi tuotantoteknologia ja automaatio paransivat teräksen laatua ja tuotannon kustannustehokkuutta sekä kasvattivat kapasiteettia.

1960-luvun alusta lähtien Ovakon edeltäjät suuntasivat vähitellen toimintaansa kauppateräksistä erikoisterästuotteisiin. Investoitiin tutkimukseen, tuotekehitykseen ja laadunhallintaan.

Imatralla valmistetaan yli 250 eri teräslajia. Terästä päätyy muun muassa Fiskarsin kirveen teriin, sitä on koneissa ja laitteissa, Volvon kuorma-auton kampiakseleissa, kaivosteollisuudessa poranterissä, kuulalaakereina pesukoneissa ja laivateollisuudessa isoissa moottoreissa.

Vuonna 1969 suomalaisyritykset Oy Vuoksenniska Ab ja Oy Fiskars Ab yhdistivät terästuotantonsa uuteen yhtiöön nimeltä Ovako, johon Wärtsilä tuli myös osakkaaksi.

Seurasi uusia lukuisia sulautuksia. Vuonna 1986 Ovakon omistajat ja ruotsalainen SKF perustivat suomalais-ruotsalaisen teräsyhtiön, jonka jakaantumisten ja yhdistymisten kautta on muodostunut nykyinen Ovako-konserni.

Maaliskuussa 2019 Ovako siirtyi Sanyo Special Steelin omistukseen, joka on maailman kolmanneksi suurimman teräsyhtiö Nippon Steelin tytäryhtiö. Tuotteita myydään maailmanlaajuisesti.