NÄKIJÄ: Merja Kauhanen: Työelämää kurjistetaan työnantajien ehdoilla

Hallitus on tehnyt työntekijän asemaa heikentäviä uudistuksia työttömyyden nujertamisen varjolla. Lisäksi työsuhdeturvaa suunnitellaan edelleen heikennettäväksi esimerkiksi väljentämällä irtisanomissuojaa. Tutkija Merja Kauhanen kummastelee, miksi hallitus tekee uudistusta uudistuksen perään odottamatta nykyisten päätösten vaikutuksia.

6.6.2018

”Esimerkiksi työttömyysturvan kohdalla hallitus ei malta seurata, minkälaisia vaikutuksia jo tehdyllä on, kun se jo kaavailee uusia reformeja työttömyysturvaan, kauppatieteen tohtori, tutkija Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta tuhahtaa.

– Olisi tärkeää selvittää huolellisesti etukäteen, mitä tutkimus kertoo suunniteltujen uudistusten vaikutuksista.

Hallitus on suoltanut peräperää työelämää kurjistavia säädöksiä. Tavoitteena on työttömyyden vähentäminen ja työllisyyden lisääminen, mutta työttömien ja työntekijöiden kustannuksella. Euroopan unionin työllisyysstrategian mukaan tarvitaan lisää työpaikkoja, mutta myös laadultaan parempia työpaikkoja.

– Suomi on sitoutunut työelämän kehittämisstrategiaan, jonka tavoitteena on tehdä työelämästämme Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä, Kauhanen muistuttaa.

TYÖELÄMÄN EPÄVARMUUTTA LISÄTÄÄN

Hallituksen esityksessä työnantaja voi palkata vähintään kolme kuukautta työttöminä olleet alle 30-vuotiaat määräaikaisiin työsuhteisiin ilman perustelua. Määräaikaiset työsuhteet lisäävät työelämän epävarmuutta, ja siksi niistä on tähän asti haluttu päästä eroon.

Euroopan 19 valtiota koskeneen tutkimuksen mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisäsi pätkätöitä, mutta työttömyysriskiä se ei vähentänyt. Heikosti koulutettujen nuorten miesten työttömyysriski jopa lisääntyi.

– EU:n työsyrjintädirektiivin mukaan ketään ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan iän perusteella. Ja tässä EU on aika tiukka. Direktiivistä voidaan poiketa perustellusta syystä, mutta pitäisi pystyä osoittamaan poikkeuksen vaikutukset.

Hallituksen mukaan jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen nuoren syrjäytymisriski moninkertaistuu. Siksi työnantajille tarjotaan matalaa kynnystä palkata nuori, vaikka määräajaksi.

– Mielestäni parempi tapa auttaa vähän koulutettuja nuoria olisi tukea heidän lisäkouluttautumistaan, Kauhanen ehdottaa.

Tavoitteena on työttömyyden vähentäminen työttömien ja työntekijöiden kustannuksella.

PORKKANAA PK-YRITYKSILLE

Perusteluna koeajan pidentämiselle kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen oli, että yritykset pystyvät havainnoimaan uuden työntekijän soveltuvuutta tarpeeksi pitkään. Tavoitteena oli jälleen madaltaa työnantajan työllistämiskynnystä.

Samaa perustelua käytetään myös suunnitellulle työntekijän irtisanomissuojan heikennykselle pienissä, alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Tutkimusten mukaan uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjyystilaston mukaan 1–9 hengen mikroyrityksiä on 264 500 eli runsaat 93 prosenttia kaikista yrityksistä.

– Tutkimusten mukaan tiukempi työsuhdeturva vähentää sekä työntekijöiden irtisanomisia että rekrytointeja. Aiemman tutkimuksen perusteella ei voi ennakoida, että löysempi irtisanomissuoja välttämättä parantaisi työllisyyttä, Kauhanen kertoo.

SUOMESSA IRTISANOMINEN HELPPOA

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan Suomen irtisanomissuoja oli vuonna 2013 OECD-maiden keskitason alapuolella, mutta selvästi myös EU-maiden keskitason alapuolella.

Suomeen verrattuna vakituisten työntekijöiden irtisanomissuoja sekä yksilöllistä että kollektiivista irtisanomista vastaan on heikompi vain Iso-Britanniassa, Virossa, Irlannissa ja Unkarissa. Tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin perustuva eli kollektiivinen irtisanominen on Suomessa helppoa muihin Euroopan maihin verrattuina.

– Onko meillä erityisen tiukka työsuhdeturva verrattuna muihin maihin? Erilaisten muuttujien mukaan näin ei ole, Kauhanen toteaa.

Hän näkee alle 20 hengen yritysten työntekijöiden heikennetyssä irtisanomissuojassa myös eriarvoisuuden vaaran.

Kaavaillun irtisanomissuojan heikentämisen lisäksi hallitus on jo lyhentänyt yritysten takaisinottovelvollisuutta. Entisen yhdeksän kuukauden velvoitteen sijaan yritys voi palkata irtisanotun tilalle uuden työntekijän jo neljän kuukauden päästä.

Heikosti koulutettujen nuorten miesten työttömyysriski jopa lisääntyi.

HALLITUS EI MALTA ODOTTAA

Hallituksen erityisen suurennuslasin alla ovat työttömät. Heidät halutaan työllistää, mutta vastuu niin työllistymisestä kuin työttömyydestäkin on siirretty työttömille itselleen. Työllisyystason nostajaksi kehitelty aktiivimalli tuli voimaan vuoden alusta.

Työttömyysturvalakiin oli jo aiemmin tehty muutos, joka typisti ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskeston 500 päivästä 400:aan. Alle kolme vuotta työskennelleiden ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kutistettiin 400:sta 300 päivään.

– Hallitus ei jäänyt odottamaan, miten tuo uudistus vaikuttaa työttömien käyttäytymiseen. Tehtiin jälleen uudistus, työttömyysturvan aktiivimalli.

Kauhanen muistuttaa, että aktiivimallin idea on kopioitu Tanskasta, mutta vain osittain. Tanskan mallissa työttömillä on suuremmat työvelvoitteet, mutta samalla he saavat pidennettyä työttömyysturvaansa. Suomessa aktiivimalli leikkaa työttömyysetuudesta 4,65 prosenttia, jos aktiivimallin velvoitteet eivät täyty. Tanskassa työttömyysetuudesta leikataan vain runsas prosentti.

AKTIIVIMALLI LISÄÄ ERIARVOISUUTTA

Alustavat Kelan tilastot kolmen kuukauden tarkkailujaksolta paljastavat, että Kelan työttömyysturvaa eli työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saaneista lähes puolet eivät ole täyttäneet aktiivisuusehtoa.

Aktiivimallia on kritisoitu siitä, että käytännössä työtöntä rangaistaan työttömyydestään, johon hän ei voi vaikuttaa.

Kauhanen näkee aktiivimallin eriarvoistavan työttömiä.

– Palveluihin tai työhön pääsy vaihtelee eri puolilla maata. Lyhyen pätkätyön perässä ei useinkaan muuteta.

Lisäksi Kauhanen epäilee TE-toimiston virkailijoiden määrän riittävyyttä aktiivimallin aiheuttamaan lisätyöhön.

– TE-toimistoille ei liene osoitettu tarpeeksi lisäresursseja, vaikka aktiivimalli työllistää niitä paljon. Suomessa on TE-toimistojen virkailijoita suhteessa työttömiin vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Hallituksen kaavailema aktiivimalli 2.0 lisää toteutuessaan työttömille uuden rangaistuksen, jos työtön ei hae vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Hausta pitäisi raportoida TE-toimistolle.

Laskelmien mukaan 200 000 työttömän työnhakijan lähettämien työhakemusten määrä olisi vuodessa noin 10 miljoonaa.

– En tiedä, onko hakemusten tehtaileminen järkevää työnhakijalle vain aktiivisuusehdon täyttämiseksi. Työnantajankaan näkökulmasta ei ole mielekästä käydä läpi hakemusten suurta määrää, jos työnhakija ei osoita kiinnostusta työpaikkaan, Kauhanen pohtii.

Maaliskuussa työministeri Jari Lindström (sin.) ja sisäministeri Mika Lintilä (kesk.) epäilivät vahvasti aktiivimalli 2:n aikataulua ja voimaantuloa kuluvalla vaalikaudella.

Irtisanomissuoja on heikompi vain Iso-Britanniassa, Virossa, Irlannissa ja Unkarissa.

HUOMIO TYÖELÄMÄN LAATUUN

Merja Kauhanen toivoo työelämän laadun parantamisen nousevan esiin työelämän kurjistamisen sijaan. Hän pitää koulutusta ja osaamisen päivitystä keskeisenä. Jos koulumainen opetus ei joillekin sovi, pitäisi heille räätälöidä yksilölliset oppimispolut. Kauhasen mukaan pitäisi järjestää myös joustavia mahdollisuuksia siirtyä ammatista toiseen vaikkapa työpaikkakohtaisen koulutuksen avulla.

– Pitkäaikaistyöttömille pitäisi kohdistaa enemmän resursseja.

Kauhanen näkee ammattiliittojen voivan edistää työelämän laatua sopimusneuvotteluissaan.

Hän toivoo hallituksen työelämän uudistusten perustuvan entistä vankemmin tutkittuun tietoon. Nähtäväksi jää, tehdäänkö päätöksiä poliittiset tavoitteet edellä asiantuntijoiden tietämyksestä huolimatta.

TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVAT PEKKA ELOMAA