”Ergonomia on enemmän kuin nostoasentoja ja sähköpöytiä”

ARTTU JOKIKOTA

Työsuojeluvaltuutettu
SSAB Hämeenlinna
Vanajan Metallityöväen ao. 250

Ennen kurssia Arttu Jokikota ei ollut miettinyt sen syvällisemmin, mihin kaikkeen ergonomia vaikuttaa työpaikalla ja yhteiskunnassa.

– Koko käsite aukesi minulle ihan uudella tavalla. Tajusin, että ergonomiaan liittyy paljon sellaista, jota en ollut ikinä tullut ajatelleeksi.

Jokikota on toisella kaudellaan päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna SSAB Hämeenlinnan terästehtaalla ja edustaa noin 600 työntekijää. Murikka-opiston kurssille Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä hän osallistui täydentääkseen työssään vaadittavaa osaamista. Siihen mennessä Jokikodan käsitys ergonomiasta oli ollut suurin piirtein sama kuin monella muulla:

– Kiinnitetään huomiota työskentely- ja nostoasentoihin ja hankitaan sähköpöytiä.

Onhan se sitäkin, mutta tällaisten ongelmien ratkomisessa on kyse fyysisestä, yksilötason ergonomiasta.

– Organisatorinen ergonomia lähtee siitä, että mietitään, miten organisaatio voi palvella yksilöä. Suunnitellaan toiminnot niin, että ne eivät kuormita työntekijää. Mietitään, kuinka hoidetaan se, että tukitoimia on saatavilla helposti.

Kognitiivinen ergonomia liittyy työn tiedolliseen puoleen, kuten oppimiseen, muistamiseen ja psykososiaalisiin tekijöihin. Sitä ihmiset usein eivät lainkaan miellä ergonomian osa-alueeksi.

Moni sai siellä ahaa-elämyksiä, koska kurssin vetäjät ja heidän esityksensä olivat todella hyviä.

– Työpaikalla järjestelmät pitäisi rakentaa niin, että ne eivät tuota ylimääräistä kuormitusta. Vaikkapa yrityksen intranetin pitäisi olla sellainen, että tärkeä tieto löytyy mahdollisimman helposti, Jokikota antaa esimerkin.

Osallistujia Murikan kurssilla oli noin 15, sekä isoilta että pieniltä työpaikoilta ja erilaisilta aloilta: teräksen valmistuksesta tekstiiliteollisuuteen ja kunnossapitoon.

– Moni sai siellä ahaa-elämyksiä, koska kurssin vetäjät ja heidän esityksensä olivat todella hyviä. Keskusteluissa mietittiin, mitä jokainen voisi tehdä asioille omalla työmaalla.

Kuinka kurssin oppeja on voinut soveltaa terästehtaalla? Jokikota myöntää, että ergonominen kokonaisajattelu on iso pala haukattavaksi.

– Olen pyrkinyt siihen, että vietäisiin ajatusta eteenpäin. Ja että saataisiin muutosta asenteisiin.

Asenteiden muuttaminen on edellytys sille, että ergonomiasta tulee sisäänrakennettu osa organisaation toimintaa.

– Herkästihän ergonomia mielletään ulkopuoliseksi asiaksi, joka kuuluu työterveydelle. Lähtökohtana pitäisi olla, että se on koko ajan työnteon taustalla ja kaikessa tekemisessä pidetään ergonominen näkökulma mielessä.

Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu