Tino Halttunen, Laura Törmänen ja Amanda Lindström pohtivat liiton toimintaa Uudenmaan nuorten liittoillassa elokuussa Helsingin Hakaniemessä. Liittoillan puhujavieraana oli Iida Tiainen (oik.).

Nuoret voivat muuttaa jämähtänyttä toimintaa

19.9.2022

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT ANNIKA RAUHALA

Miten saada nuorille jalansijaa ammattiosastossa, millaisia nuorten omien tapahtumien pitäisi olla? Näitä pähkittiin Uudenmaan nuorten liittoillassa.

– Teatteri vai risteily? Risteily vai teatteri? Kahvia vai pullaa? Ammattiosaston toiminta voi helposti pyöriä näiden juttujen ympärillä, sanoo Iida Tiainen.

Helsingin Hakaniemeen Teollisuusliiton toimistolle kerääntyneitä nuoria hymyilyttää. Reaktioista päätellen Tiaisen kuvaus vastaa monen omia kokemuksia.

– Ei teatterissa ja risteilyissä mitään vikaa ole. Mutta ajassa kiinni pitäisi olla ja toimintaa kehittää. Ettei se jämähdä eläkeläisten teatteri-illoiksi niin, että kaikki tehdään vuodesta toiseen samalla kaavalla. Ja tämä on se syy, miksi nuoria tarvitaan, lisää Tiainen.

Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alueen nuorisojaoston järjestämässä Nuorten liittoillassa oli neljä osiota. Niistä viimeiseen puhujavieraaksi pyydetty Iida Tiainen on nyt 39-vuotiaana ammattiosasto Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistyksen (701) puheenjohtaja ja todiste siitä, että nuorten on mahdollista päästä vaikuttamaan ja muuttamaan asioita ja nousemaan aikanaan vaikka osaston johtoon.

Nuorten liittoilloissa oli neljä osiota, ja viimeisessä puhujavieraana oli Iida Tiainen, joka lähti ammattiosastonsa toimintaan kaksikymppisenä ja toimii nyt puheenjohtajana.

NUORISOVASTAAVASTA SIHTEERIKSI JA PUHEENJOHTAJAKSI

Tiainen itse liittyi aikanaan opiskelijajäseneksi Puuliittoon ollessaan viherrakentamisen artesaanin koulutuksessa.

– Siellä oli koulun pöydällä liiton esitteitä, ja liitosta tuli kai joku puhumaan meille. Se tyyppi oli tosi mukava, ja minä liityin, kun opiskelijajäsenyys ei maksanut mitään.

Ensimmäiseksi Tiainen meni Puuliiton valtakunnalliseen tapahtumaan.

– Oli hienoa tajuta, että vitsi, meitähän on ympäri Suomea samanhenkisiä tyyppejä.

Oli hienoa tajuta, että vitsi, meitähän on ympäri Suomea samanhenkisiä tyyppejä.

Seuraava askel oli meno ammattiosaston kokoukseen. Tuolloin parikymppistä Tiaista jännitti hiukan.

– Ajattelin, että kokous on varmaan pönötystä ja kestää jotain kolme tuntia. Että minä en ymmärrä mistään mitään. Mutta oikeastaan olikin hauskaa seurata kokouskäytäntöjä.

Pian hän oli ammattiosaston nuorisovastaava. ”Yli-ikäisenä” eli 36 vuotta täytettyään Tiaisesta tuli sihteeri, ja puheenjohtajana hän on toiminut vajaan vuoden. Yksi hänen saavutuksiaan on, että kokouksiin voi nyt osallistua etänä Teamsin kautta.

– Tehtiin huima teknologiaharppaus tähän päivään. Korona oli siinä vauhdittajana.

Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alueen nuorisojaoston järjestämässä Nuorten liittoillassa pohdittiin muun muassa, millaiset tapahtumat saavat nuoret liikkeelle.

PUUSEPPÄOPISKELIJOILLA HYVÄT ENSIKOKEMUKSET LIITOSTA

Amanda Lindström tuli Nuorten liittoiltaan ystävänsä Laura Törmäsen seurassa. Liittoilta oli jopa syynä siihen, että hän liittyi Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi alkuvuodesta.

– Meidän koululla joku puhui jotain Teollisuusliitosta, olikohan se tutor? Liittyminen jäi tekemättä, mutta Laura oli liittynyt ja hän sai sähköpostia nuorten illoista. Minäkin liityin, niin pääsin mukaan.

28-vuotias Lindström ja 29-vuotias Törmänen opiskelevat puusepiksi ja tuntevat toisensa koulun kautta.

– Opiskelin ennen pelialaa, mutta käsillä tekeminen miellyttää. Olen myös taiteellinen ihminen, ja puuseppä pääsee luomaan asioita, taustoittaa Törmänen opiskeluvalintaansa.

– Minä opiskelin yliopistossa latinaa ja antiikin kulttuuria, mutta ei se ollut minun juttuni, vaikka olikin tosi mielenkiintoista. Puusepän opintoihin hain, kun olen aina haaveillut, että rakentaisin itse oman kotini. Minäkin olen aina tykännyt tehdä käsillä, piirtää ja maalata, selittää Lindström.

”En tiennyt mitä odottaa, mutta nämä illat ovat olleet tosi kivoja”, kuvaa Amanda Lindström ensivaikutelmiaan Teollisuusliiton nuorisotoiminnasta.

Nuorten liittoillat ovat molempien mielestä olleet hyvin myönteinen kokemus.

– En tiennyt, mitä odottaa. Mutta nämä ovat olleet tosi kivoja. Arvokasta tietoa on tullut ammattiliitosta ja työelämästä ylipäätään, sanoo Lindström.

– Liitto ajaa tärkeitä asioita, ja minulle jäseneksi liittyminen oli automaattinen juttu. Täällä on ollut tosi hyvä henki, Törmänen kertoo.

Kaverukset kuuluvat Tiaisen johtamaan puuseppien ammattiosastoon. Sen tapahtumissa he eivät vielä ole käyneet, mutta tämäkin on suunnitelmissa. Tiaisen puheenvuorolla oli vaikutusta; hän korosti ammattiosaston kokousten olevan avoimia kaikille jäsenille.

– Iidan jutuista heräsi mielenkiinto. Varmaan jossain vaiheessa menemme kokoukseen.

Jäsenyys oli Laura Törmäselle ”automaattinen juttu”, sillä hän jakaa Teollisuusliiton arvot ja katsoo liiton ajavan oikeita asioita.

”MIHIN HALUAISI MENNÄ OMAN KAVERIN KANSSA?”

Asentajana Lohjalla työskentelevä Tino Halttunen, 34, on aiemmin toiminut omassa ammattiosastossaan nuorisovastaavana. Hänen kokemuksensa vahvistaa sitä, mitä Törmänen ja Lindström kertoivat omista osallistumisen syistään.

– Kun tapahtumiin tulijoilta kysyy, mikä sai heidät lähtemään, selvästi yleisin vastaus on, että luottamusmies tai työkaveri ehdotti. Enemmän tulee tätä kautta kuin somesta. Ja jos yksi kaveri lähtee katsomaan, mitä ammattiosaston jutuissa tehdään, niin voi olla, että mukaan lähtee vielä joku toinenkin.

Tino Halttunen mietti ammattiosastonsa nuorisovastaavana paljon sitä, mitkä tekijät saavat nuoret lähtemään tapahtumiin.

Tyypillistä nuorten iltojen tekemistä Teollisuustyöväen Hakkilan Ammattiosasto 12:ssa, johon Halttunen kuuluu, ovat olleet karting-autoilla ajo, värikuulasota ja saunaillat.

– Meillä on pyritty rakentamaan tapahtumat miettimällä sitä, , mihin ja mitä tekemään haluaisi mennä oman kaverin kanssa. Kevät- ja syyskokouksen jälkeen on lähdetty yhdessä syömään.

Risteilylläkin on käyty, joskaan ei vuosittain.

– Ehkä joka toinen vuosi keskimäärin. Laiva ei välttämättä ole nuorille enää ihan ykkösjuttu.