Kuin palaa­vat muuttolinnut

Kausi­työn­te­ki­jät palaa­vat Mellanån taimi­tar­halle, kun on aika lait­taa maahan ensim­mäi­set sieme­net. Olemme aivan kuin muut­to­lin­nut, jotka tule­vat keväällä ja lähte­vät syksyllä, toteaa pääluot­ta­mus­mies Anja Bobäck-Sten­lund 30-vuoti­sen koke­muk­sensa äänenpainolla.

Tuotan­to­kau­den kylvöt ovat käyn­nis­ty­neet Kris­tii­nan­kau­pun­gin Dags­mar­kissa sijait­se­valla Mellanån taimi­tar­halla. Tuotan­to­hal­lista kuuluu tasai­nen pauhina, kun kylvö­kone sijoit­taa auto­maat­ti­sesti yhden sieme­nen kasva­tus­laa­ti­kon jokai­seen yhteensä 81 lokeroon.

– Kylvämme ensim­mäi­set sieme­net yleensä maalis-huhti­kuulla. Kone kylvää sieme­net ja peit­tää ne turpeella, kertoo taimi­tar­han työn­te­ki­jöi­den pääluot­ta­mus­mies Anja Bobäck-Sten­lund, jolla on kädet täynnä työtä tuotantolinjalla.

Mellanå Plant on Suomen suurim­pia taimi­tar­hoja. Täällä kasva­te­taan vuosit­tain 18 miljoo­naa tainta, jotka sitten istu­te­taan eri puolille Suomea. Se tarkoit­taa, että joka kymme­nes Suomessa istu­tet­tava puu on peräi­sin Kristiinankaupungista.

– Pitää paik­kansa. Ja aiomme paran­taa vauh­tia vielä enti­ses­tään. Jos viime vuonna tehtiin 100 prosent­tia, niin nyt on aiko­mus päästä 110 prosent­tiin, toteaa Bobäck-Sten­lund tyytyväisenä.

Pääluot­ta­mus­mies Anja Bobäck-Sten­lun­dilla (vas.) ja Maj-Britt Koske­lalla on kädet täynnä työtä kylvö­ko­neen kanssa, kun Mellanån taimi­tar­han tuotan­to­kausi alkaa.

Tällä hetkellä työn­te­ki­jät ovat kylvä­mässä kuusen sieme­niä, ja kuusi ja mänty ovat­kin kysy­tyim­piä lajeja. Yritys toimit­taa toki myös jonkin verran lehti­puita asiak­kai­den toivo­muk­sesta. Metsä­teol­li­suu­den tarpeet vaih­te­le­vat vuosit­tain aina edel­lis­vuo­den hakkuu­koh­teista riippuen.

– Se on lähinnä mäntyä ja kuusta. Seuraa­vina tule­vat koivu ja lehti­kuusi. Meillä on myös joka vuosi pikkui­nen viljelmä erilai­sia erikois­kuusia lähinnä messue­sit­te­lyä varten, jolloin messuilla kävi­jät voivat hank­kia erikoi­sia taimia omiin puutar­hoi­hinsa. Mehän vilje­lemme taimia metsä­teol­li­suu­delle eikä yksi­tyis­ten puutar­ha­no­mis­ta­jien käyt­töön, tarken­taa Bobäck-Stenlund.

Jos metsä­no­mis­ta­jat suosi­vat eniten kuusta, niin mikä sitten on Bobäck-Sten­lun­din oma suosikkipuulaji?

– Joulun aikaan haluan kuusen, mutta tuskin minulla muuten on mitään suosik­kia, hän naurahtaa.

Kylvö­kone sijoit­taa auto­maat­ti­sesti yhden sieme­nen kasva­tus­laa­ti­kon jokai­seen yhteensä 81 loke­roon. Koneen toimi­vuut­taa voidaan helposti tarkistaa.
Taimi­tarha vai kahvi­paah­timo? Nopeasti katsot­tuna kone voisi olla kummasta vaan.

SAMAAN AIKAAN MONIPUOLISTA JA YKSIPUOLISTA

Kun kylvö­kone on täyt­tä­nyt kasva­tus­laa­ti­kot taimilla, työn­te­ki­jät nosta­vat ne suureen metal­li­ke­hik­koon. Ennen taimien kaste­lua laati­kot eivät tosin ole kovin raskaita, mutta kun seisoo kylvö­ko­neen äärellä päivät pitkät, tuntee kyllä tehneensä jota­kin, sanoo Maj-Britt Koskela, joka on työs­ken­nel­lyt taimi­tar­halla vuodesta 1983 ja pitää työstään.

– Ei tämä ihan kevyttä hommaa ole. Jotkut työteh­tä­vät ovat raskaam­pia kuin toiset, mutta kai siihen vain tottuu vuosien mittaan, hän toteaa naurahtaen.

Koskela kertoo, että työ on yhtä aikaa moni­puo­lista ja yksi­puo­lista. Juuri nyt se voi tuntua yksi­toik­koi­selta, kun seisoo viik­ko­kau­det kylvö­ko­neen äärellä, mutta tilanne tasaan­tuu tuotan­to­kau­den aikana.

– Jos katsoo koko tuotan­to­kautta, niin työteh­tä­vät vaih­te­le­vat kyllä tosi paljon. Kylvä­mi­sen lisäksi pois­tamme muun muassa rikka­kas­veja viljel­miltä ja pakkaamme valmiita taimia. Työs­ken­te­len ehkä kaik­kein mielui­ten pakkaus­ko­neella, koska siinä on monta työvai­hetta, ja vaih­damme tehtä­viä myös keske­nämme aina tunnin välein. Siinä moni­puo­li­suus näkyy ehkä parhai­ten, hän sanoo.

Kaikki tapah­tuu nopeasti ja tarkasti, kun Tom Rosengård pinoaa vasta­kyl­vet­tyjä, kasvi­huo­nee­seen siir­ret­tä­viä kuusensiemeniä.

Kun metal­li­ke­hikko täyt­tyy tuotan­to­lin­jan päässä, Tom Rosengård ajaa truk­ki­pii­kit alus­taan ja nostaa sen sivuun antaen näin tilaa uudelle alus­talle. Vaihto sujuu nopeasti ja usko­mat­to­malla tarkkuudella.

– Ehdin siir­tää tunnissa noin 30 alus­taa linjalta, joten saamme päivän aikana koko joukon tule­via taimia, hän sanoo peruut­taes­saan truk­kia. Kyydissä on vielä yksi alusta, joka siir­re­tään kohta kasvi­huo­neelle vietä­vään pinoon.

– Kun meillä on kylvö­aika, ajan truk­kia kaiket päivät, mutta myöhem­min tuotan­to­kau­den aikana työ on vaih­te­le­vam­paa. Täällä on paljon erilaista tehtä­vää, jatkaa Rosengård, joka viih­tyy hyvin työssään.

Tule­vai­suu­dessa mitkään valmiit taimet eivät talvehdi ulkona, kertoo Mellanån taimi­tar­han toimi­tus­joh­taja Rainer Bodman astel­les­saan kasveja ja niiden juuris­toja suojaa­van paksun lumi­peit­teen päällä.

SIEMENESTÄ TAIMEKSI PUOLESSATOISTA VUODESSA

Teki­jän käydessä taimi­tar­halla huhti­kuun puoli­vä­lissä kahdek­san kasvi­huo­neen välillä on edel­leen paksu lumi­ker­ros. Lumen alla on talveh­ti­neita taimia, ja koko ulko­salla oleva vilje­ly­pinta-ala on 5,8 hehtaa­ria. Kasvi­huo­neissa on lisäksi 1,7 hehtaa­ria viljelyalaa.

Menemme erää­seen kasvi­huo­nee­seen, josta pelmah­taa vastaan jokin lähinnä troop­pi­nen ilma­nala, vaikka eläm­me­kin alku­ke­vättä. Öisin kasvi­huo­neissa joudu­taan vielä turvau­tu­maan lämmi­tys­kat­ti­loi­hin, mutta päivä­sai­kaan aurinko riit­tää lämmön yllä­pi­tä­jäksi. Katse ilman­laa­tu­mit­ta­riin paljas­taa, että silmä­la­sei­hin tiivis­tyvä kosteus ja troop­pi­nen tunne aiheu­tu­vat lopulta kuiten­kin vain kaste­lun jälkei­sestä ilman kosteudesta.

– Täällä on 22,5 astetta, joka on oikein hyvä, kun ihan­ne­läm­pö­tila on 20–25 astetta, sanoo yrityk­sen toimi­tus­joh­taja ja osakas Rainer Bodman.

Kohta kasvi­huo­neessa viher­tää. Kyltti kertoo, mitä on kylvetty ja milloin.

Kasvi­huo­neessa on edel­leen karun näköistä, kun sinne on istu­tettu viik­koa aiem­min tule­via kuusia. Bodman ottaa yhden sieme­nen loke­rosta ja näyt­tää, miten sen pinta on jo ehti­nyt haljeta. Kohta hallissa viher­tää, hän vahvistaa.

– 5–6 viikon päästä taimet viedään ulos vähän säästä riip­puen. Silloin ne ovat jo 4–5 sentin korkuisia.

Kuusen­sie­me­nen pinta on haljen­nut jo viikossa.

Anja Bobäck-Sten­lund kertoo, että yhteen kasvi­huo­nee­seen mahtuu kerral­laan yli miljoona tainta, joten nyt alkaa selvitä, miten he pysty­vät toimit­ta­maan vuosit­tain 18 miljoo­naa tainta.

– Kylvämme kasvi­huo­neen 3–4 kertaa tuotan­to­kau­den aikana ja ehdimme lait­taa noin kaksi kasvi­huo­netta viikossa.

Kesällä huip­puse­son­gin aikaan on myös paljon ulko­työtä, kun kasvit ovat ulkona. Se tuo terve­tul­lutta vaih­te­lua työpäiviin.

– Vaih­telu on hyväksi, eikä hait­taa yhtään, vaikka olisi­kin sade­kesä. Meillä on kumi­saap­paat ja sade­vaat­teet eli oikein hyvä työva­rus­tus, vakuut­taa Maj-Britt Koskela.

Talvi on jättä­nyt jälkensä. Kari Ahola korjaa vesi­joh­don, joka on haljen­nut kylmässä.

LUNTA EI KAIVATA VAIN HIIHTOKESKUKSISSA

Taimet, joita tuote­taan tuotan­to­kau­den ensim­mäi­sellä puolis­kolla, pakas­te­taan talveksi, niin että ne ovat pakat­tuina ja valmiina toimi­tet­ta­viksi heti istu­tus­se­son­gin alkaessa seuraa­vana vuonna. Osa myöhem­min kylve­tyistä taimista ei kuiten­kaan ehdi kasvaa ennen syksyä ja ne joutu­vat talveh­ti­maan ulkona. Aiem­min myös valmiit taimet talveh­ti­vat ulkona, mutta se ei ole aivan ongelmatonta.

– Tavoit­tee­namme on, että kaikki toimi­tusta vaille valmiit taimet pakas­te­taan talveksi. Meillä ei tulee olemaan enää valmiita taimia, jotka talveh­ti­vat ulkona. Talvien kanssa on täällä ranni­kolla vähän niin ja näin ja kasvit ja eten­kin niiden herkät juuris­tot tarvit­se­vat lunta suojak­seen, selit­tää Bodman.

Tämä talvi oli epäta­val­li­sen lumi­nen myös Pohjan­maalla, mutta talven alkaessa taimi­tar­halla joudut­tiin kuiten­kin turvau­tu­maan lumi­tyk­kei­hin taimien suojelemiseksi.

– Meillä on kolme lumi­tyk­kiä, joita tarvit­simme vain tammi­kuussa, mutta silloin käytimme niitä 10 päivää, jotta saimme tarpeeksi vahvan lumi­ker­rok­sen. Mutta sen jälkeen lunta on tosi­aan ollut­kin riit­tä­västi, sanoo Bodman astel­les­saan paksun, taimia suojaa­van lumi­vai­pan päällä.Yrityksessä katso­taan luot­ta­vai­sina tule­vai­suu­teen ja iloi­taan myös metsä­teol­li­suu­den viime aikoina teke­mistä investoinneista.

Kunhan hyllyt saadaan paikoil­leen, 8–9 miljoo­naa taimenta voidaan säilyt­tää kylmä­va­ras­tossa talven yli, yrityk­sen toimi­tus­joh­taja Rainer Bodman kertoo.

– Olemme inves­toi­neet myös itse, ja uusin miljoo­na­luo­kan inves­toin­timme on uusi pakas­te­va­ras­tomme, joka valmis­tui vuoden vaih­teessa. Kunhan saamme hyllyt paikoil­leen, pystymme pakas­ta­maan 8–10 miljoo­naa tainta talven yli, myhäi­lee toimi­tus­joh­taja tyytyväisenä.

Muuta­man viikon kulut­tua kasvi­huo­neessa viher­tää, kun kuusen­tai­met pääse­vät kasvun alkuun. Taimi­tar­han työn­tekijä Anja Bobäck-Sten­lund ja hänen työto­ve­rinsa kasvat­ta­vat vuosit­tain 18 miljoo­naa tainta Kristiinankaupungissa.

KAUSITYÖTÄ HYVÄSSÄ JA PAHASSA

Työn­te­ki­jöi­den kuvail­lessa työs­ken­te­lyä taimi­tar­halla sana ‘sesonki’ tois­tuu tavan takaa. Ala on seson­ki­pai­not­teista ja työ sen mukana. Se tarkoit­taa myös, että työn­te­ki­jöi­den työt loppu­vat joka syksy, kun kauden viimei­set taimet on pakattu ja pakastettu.

– Tulles­sani alalle kysy­mys ei ollut mistään pakas­te­va­ras­toin­nista, ja tuotan­to­kausi­kin oli silloin paljon lyhyempi meille kausi­työn­te­ki­jöille. Silloin työt loppui­vat jo syys­kuun lopussa tai loka­kuun alussa, kertoo Bobäck-Sten­lund, joka on työs­ken­nel­lyt taimi­tar­halla yli 30 tuotan­to­kau­den ajan vuodesta 1987.

Kausi­työn tarkat alka­mis- ja päät­ty­mi­sa­jat vaih­te­le­vat kuiten­kin vuodesta toiseen ja kunkin työteh­tä­vien mukaan.

– Tällä tuotan­to­kau­della olen työs­ken­nel­lyt itse joulu­kuun puoli­vä­listä alkaen, mutta meil­lä­hän ei ole nyt vielä täyttä vahvuutta. Kesällä kun taimik­koa on myös puhdis­tet­tava, tarvi­taan enem­män työvoi­maa. Tällä hetkellä tuotan­nossa on kahdek­san työn­te­ki­jää; parhaim­mil­laan meitä on yleensä noin 20 ja teemme vuorotyötä.

Kausi­työssä on puolensa, mutta työn­te­ki­jät palaa­vat vuosi toisensa jälkeen uskol­li­sesti kuin muuttolinnut.

– Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Ansioi­den kannalta se ei ole niin hyvä, mutta kaik­keen tottuu. Meillä on hyvin vähän työvoi­man kier­toa, eivätkä 25–30 vuoden mittai­set työurat ole harvi­nai­suuk­sia. Työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­sesti työn­te­ki­jät palaa­vat myös vanhoina työn­te­ki­jöinä, joten yleensä ehdimme pitää pienen loman loppu­ke­sällä, kertoo Bobäck-Stenlund.

Tom Rosengård tekisi mielel­lään työtä ympäri vuoden.

Tom Rosengård, jolla on taka­naan seit­se­män kautta, on samoilla linjoilla. Hän oli viime talvena työt­tö­mänä kahden kuukau­den ajan, kun taimi­tar­halla ei ollut hänelle mitään työtä.

– On tultava toimeen kassan työt­tö­myys­kor­vauk­sella, ja taval­laan vapaus onkin ihan hyvä asia, mutta mieluum­min olisin töissä ympäri vuoden.

Nähtä­väksi jää, miten aktii­vi­suus­malli sitten vaikut­taa kausityöntekijöihin.

– Minulle kävi niin, että juuri kun olin joutu­massa karens­siin pääsin töihin, sanoo Bobäck-Stenlund.

On kuiten­kin toden­nä­köistä, että uudesta mallista tulee harmia niin alan työn­te­ki­jöille kuin työnantajille.

– Niin luul­ta­vasti käy. Kuten sanottu, kaikki eivät vielä ole töissä. Heille makse­taan varmaan alen­net­tua työt­tö­myys­kor­vausta, jollei­vät he täytä aktii­vi­suus­vaa­ti­muk­sia. Jos heille tarjo­taan muuta työtä, niin heidän­hän pitää ottaa se vastaan, ja silloin voi käydä niin, että he eivät ole enää käytet­tä­vissä meidän tuotan­to­kau­temme alkaessa. Sellai­nen riski on aina olemassa.

Tältä näyt­tä­vät kuusen­tai­met, kun ne toimi­te­taan eri puolella Suomea oleville asiakkaille…
… Ja tämä melkein täys­kas­vui­nen kuusi istu­tet­tiin, kun Suomi täytti 50 vuotta.

AB MELLANÅ PLANT OY

PERUSTETTU 2011 omis­ta­jan­vaih­dok­sen jälkeen. Paikalla on ollut taimi­tar­ha­toi­min­taa vuodesta 1965
KOTIPAIKKA Kristiinankaupunki
TUOTANTO Puun taimet, eten­kin mänty ja kuusi
TOIMINTA-ALUE Koko Suomi, 2–5 % vien­tiä Ruotsiin
LIIKEVAIHTO 2,5 miljoo­naa euroa
HENKILÖKUNTA Kausi­työn­te­ki­jät. 4–20 tuotan­to­työn­te­ki­jää tehok­kaan vaiheen aikana

TEKSTI JOHAN LUND
KUVAT JOHANNES TERVO