Ei syytetä vain koronaa komponenttipulasta!

Tehtaan kuuluisan hyvän hengen aistii jo neuvot­te­lu­huo­neen ensikoh­taa­mi­sessa, kun Tekijä tapaa niin työnte­ki­jöiden luotta­mus­miehet kuin työnan­tajan edustajan. Yrityksen mainos­tuo­kiota kalvo­sul­kei­si­neen ei pidetä laisin­kaan. Pääsemme suoraan itse asiaan: komponenttipulaan.

– Nyt ei löydy enää edes korvaavia osia. Nyt alkavat laarit olla tyhjät kaikkialla, toteaa päivän aiheesta pääluot­ta­mus­mies, tiimin­ve­täjä Teemu Pitkänen.

– Kyllä, meillä on jatkuva pula kompo­nen­teista, tiivistää myynti- ja hankin­ta­joh­taja Jan Åberg.

– Mutta aika pitkään me selviy­dyt­tiin ennen kuin kompo­nent­ti­pula alkoi näkyä meillä, kertoo varapää­luot­tamus, tiimin­ve­täjä Riina Puska.

Åberg sanoo, että maail­man­laa­juista pulaa on ollut jo ainakin kaksi vuotta. Sen ilmen­ty­minen viiveellä Kyrelillä voi osaltaan johtua siitä, että monet yrityksen asiak­kaista osasivat ennakoida tilan­teen pahene­misen ja varautua siihen. Myynti- ja hankin­ta­joh­taja haluaa nimit­täin allevii­vata, että kyse ei ole suinkaan vain koronasta.

– Kompo­nent­tien kysyntä on isompaa kuin tuotanto. Korona on vain nopeut­tanut ja tehnyt pulasta rajumman, Åberg toteaa.

Juurisyy on se, että globaali tavaroiden maailma on alkanut pyöriä entistä enemmän elekt­ro­niikan ja sähkön varassa. Åbergin sanoin: ”Kun X määrä kompo­nenttia valmistuu, ottajia on 5 kertaa X.”

– Olipa tuote melkein mikä tahansa, siinä on elekt­ro­niikkaa. Taval­li­sissa poltto­moot­to­ri­au­tois­sakin tarvi­taan paljon enemmän elekt­ro­niikkaa kuin aiemmin, puhumat­ta­kaan hybridi- tai sähkö­au­toista. 5G-puheli­miin menee enemmän elekt­ro­niikkaa kuin 4G-puheli­miin, ja tukia­semat menevät uusiksi, Åberg luettelee.

Ottajia maail­malla riittää, eikä Suomen kaltai­sella pikku­maalla ole juuri rahkeita päästä osingoille.

– Apple osti kahden tehtaan koko tuotannon korona­pan­de­mian alussa, kun nämä lupasivat, etteivät myy kenel­le­kään muulle mitään, Pitkänen kertoo esimerk­kinä siitä, miten isot pelurit pelaavat.

– Samaa tekee Samsung, Åberg huomauttaa.

KÄYTÄNNÖN KEINOJA

Tuotteen valmis­tu­minen voi tyssätä siihen, että yksi ainoa osa puuttuu. Miten Kyrelillä toimitaan?

– Hyvin nopeasti voidaan ryhtyä tekemään jotain muuta tuotetta. Ja tiimin­ve­täjät keskus­te­levat keske­nään. Jos omassa tiimissä ei ole töitä, voi työntekijä siirtyä jotain muuta tuotetta tekemään. Tämä toimii erittäin hyvin, Puska sanoo.

– Väki on tottunut nopei­siin liikkei­siin ja joustaa erinomai­sesti, Åberg myötäilee.

Joustoa löytyy myös työnan­tajan puolelta.

– Me teimme uuden paikal­lisen sopimuksen työai­ka­pan­kista kaksi vuotta sitten, plussaa ja miinusta lisät­tiin. Plussaa voi olla 200 tuntia, miinusta 100, Pitkänen kertoo.

Nämä työai­ka­joustot samoin kuin pekkas­päivät, eli työajan­ta­saa­mis­päivät, on otettu täysi­mää­räi­sesti käyttöön, jotta kompo­nent­ti­pulan aiheut­tamia tuotannon notkah­duksia saadaan loiven­nettua. Lomau­tuk­siin ei ole kompo­nent­ti­kadon takia jouduttu. Jopa 40 tunnin poissaolo omalla ilmoi­tuk­sella ja työnjoh­tajan kanssa keskus­tellen on mahdollista.

Väki on tottunut nopei­siin liikkei­siin ja joustaa erinomaisesti.

Paikal­li­sesti sovit­tiin korona­ku­ri­muksen myötä myös siitä, että sairaus­loman oman ilmoi­tuksen oikeutta venytet­tiin kolmesta viiteen päivään.

Pitkänen kertoo tekevänsä töitä tuotteiden korjauk­sessa ja proto­sar­jojen valmistuksessa.

– Niihin tarvi­taan välillä vähän erikoi­sempia osia ja luovempia työme­ne­telmiä, mutta usein pystyn niitä löytä­mään. Olisinpa aika huono työssäni, jollen pystyisi, Pitkänen naurahtaa paljas­taen samalla pulan yhden kampi­tus­konstin lisää, korkean ammattitaidon.

Puska on ollut töissä Kyrelillä vuodesta 1994, Pitkänen vuodesta 2012. Vuosi­kym­me­nissä on uralla eroa, mutta kumpikin on tyyty­väinen työnte­ki­jöiden ja työnan­tajan väliseen mutkat­to­maan yhteistyöhön.

Yksi työnan­tajan hienolta tuntunut kädeno­jennus oli se ylimää­räinen kerta­summa, joka makset­tiin jokai­selle työnte­ki­jälle Ukrainan kriisin alettua. Tällä halut­tiin tukea työnte­ki­jöitä, kun matkat työhön ovat kallis­tu­neet bensan hinnan noustua. Tuki lasket­tiin työmatkan kilomet­ri­määrän mukaan riippu­matta kulkutavasta.

– Kyllä se oli tuntuva tuki, Pitkänen toteaa.

MYÖHÄSSÄ, TAKKUILLEN

Tehdas­salin puolella on saatu tuta, miten tilanne haittaa ja häiritsee työntekoa.

– Kompo­nent­ti­pula vaikuttaa kaikkeen. Tuotteet voivat myöhästyä ja mennä hitaammin eteen­päin, toteaa kokoon­pa­nija, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Pia Virolainen.

– Onneksi voimme tehdä muita töitä ja siirtyä toiselle osastolle, missä sillä hetkellä on töitä. Itsekin olen siirtynyt. Tuotteet ovat erilaisia, mutta jos et ole ennen tehnyt, kyllä opaste­taan. Ja käsin­la­donta on käsin­la­dontaa ja juotta­minen on juottamista.

Kyrelillä tehdään töitä soluiksi nimite­tyillä osastoilla, mutta tuon tarkemmin Virolainen ei voi oman solunsa töistä kertoa. Osastojen nimet myötäi­levät asiak­kaita, eikä niiden nimiä paljas­teta. Kyrelin verkko­si­vus­tokin kertoo vain kirjon niistä teolli­suu­de­na­loista, joille tuotteita valmis­te­taan. Kirjo on laaja tervey­den­hoi­toa­lasta puolustusteknologiaan.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna Virolainen on joutunut venymään ylimäärin myös itse koronan takia.

– On joutunut seuraa­maan, mitä THL ja Pirkan­maan korona­nyrkki suosittelevat.

Tehtaalla on yhdessä viritetty toimet koronan kurit­ta­mi­seksi; on ohjeis­tusta, on käsidesiä, on maskit, on poistettu puolet tauko­ti­lojen tuoleista välimat­kojen kasvattamiseksi…

– Tuotan­nossa on tehty kaikki, mitä ylipäänsä on voitu tehdä, Virolainen summaa.

PLUSSAT HYÖTYKÄYTTÖÖN

– Pula näkyy valitet­ta­vasti aika pahas­tikin, kertoo kompo­nent­ti­ka­dosta AOI-ohjel­moija Katriina Lielahti.

Lielahden työnä on ”opettaa” kone tarkas­ta­maan visuaa­li­sesti, ovatko osat oikeat ja ovatko ne juottu­neet piiri­le­vyyn oikein. Kyrelillä Lielahti on ollut töissä 15 vuotta. Nykyistä työtään hän kutsuu talon parhaim­maksi, vaikka edelly­tyk­sinä ovatkin ”lehmän hermot ja hirveä keskittymiskyky”.

Yrityk­sessä on hanskattu tuotannon notkah­dukset erinomaisen hyvin juurikin niitä tasaus- ja jousto­va­paita hyödyn­tä­mällä, se on Lielahden mielipide.

– Omasta tahdosta olen pitänyt vapaita, ei minua ole koskaan määrätty. Useim­milla on plussaa. Ei minul­le­kaan ole päässyt koskaan niin käymään, että olisi miinusta, Lielahti naurahtaa.

Talossa tehdään niin keskey­tyvää kolmi­vuo­ro­työtä kuin pelkäs­tään jotain tiettyä vuoroa. Joustoa löytyy.

– Olen aamuih­minen, ja saan tehdä nyt pelkkää aamua. Herään mielel­läni neljän jälkeen ja tulen kuudeksi töihin. En ylipäänsä muista sellaista tapausta, ettei työntekijä olisi saanut vaihtaa mielei­seensä vuoroon, jos työt sen vain sallivat.

Lielahti on tietoinen siitä, että Venäjältä ja Ukrai­nasta tulee kompo­nent­tien valmis­ta­jille raaka-aineita. Ukrainan sota saattaa siis pahentaa komponenttipulaa.

Ne murheet on jätet­tävä talossa muille, Lielahti sanoo. Hän kuitenkin kuvaa, että ne mureh­ti­jat­kaan eivät ole ”isoja herroja”, koska niitä ei talossa vain ole.

– Täällä viihtyy. Yhteen hiileen puhal­le­taan, se on nähty kovina aikoina. Hyvin pysty­tään kaikesta sopimaan. Ja tulevai­suuden näkymät ovat hyvät. Täällä inves­toi­daan koko ajan. Minä koen, että olemme elekt­ro­niik­ka­teol­li­suuden kärki­pai­kalla. Täällä näkee kaiken uuden, mitä alalle tulee.

KOKONAAN UUSIIN TEHTÄVIIN

– Oman kehityksen takia halusin tähän SMD-osastolle, kun olen kiertänyt melkein koko talon. Kyselin esimie­heltä, pääsi­sinkö tähän. Ladomme koneel­li­sesti kompo­nent­teja piiri­le­vyille. Tämä oli vähän kuin luonnol­lista siirtymää ylöspäin.

Näin kertoo SMD-operaat­tori, osaston luotta­mus­mies Mari Tienpää. Hänen uusi työteh­tä­vänsä on kerennyt vanheta vasta puoli vuotta.

– Pereh­dyt­tä­minen on sujunut mallik­kaasti, ja nyt olen tehnyt töitä jokaisen mahdol­lisen työparin kanssa. Jokai­selta saa heidän parhaimmat oppinsa!

Koen saavani hyvin tietoja, vaikka koronan takia ei olekaan pystytty pitämään säännöl­lisiä kuukausi-infotilaisuuksia.

Tienpääkin on nähnyt kompo­nent­ti­pulan aiheut­tamat tuotannon kanger­telut. On esimer­kiksi ryhdytty tekemäänkin jotain muuta tuotetta, kun ”osa ei ole tullut”.

Kyrelillä Tienpää on viihtynyt kaikkiaan 28 vuotta. Tähän on syynsä.

– Koen saavani hyvin tietoja, vaikka koronan takia ei olekaan pystytty pitämään säännöl­lisiä kuukausi-infoti­lai­suuksia. Tiimin­ve­täjät ja esimiehet kertovat, ja tiimin ilmoi­tus­tau­lulla on kaikki aina tulos­tet­tuna. Olen itsekin kova ottamaan selvää, ja tiedän jo, kuka tietää ja hoitaa tiettyä asiaa.

– Kaksi­vuo­ro­työtä saa hyvin hyödyntää. Työnjoh­ta­jalla on paras tieto työpa­reista, ja omien menojen mukaan pystyy hyvin vaihta­maan vuoroja, Tienpää kehuu.

TUTKITTAVA ENNEN TUOTANTOA

– Pidetään huolta, että ladon­ta­ko­neet käyvät. Tehdään ladon­taoh­jelmia ennen tuotantoa ja analy­soi­daan, onko tuote tuotan­nol­li­sesti kelvol­linen. Ratko­taan ongelmia.

Näin kuvaa työteh­tä­viään SMD-tukihen­kilö Juha-Pekka Salmela. Hänel­läkin kompo­nent­ti­pula näkyy ja teettää ylimää­räistä työtä.

– Joudumme useammin selvit­tä­mään, käykö vaihtoeh­toinen kompo­nentti johonkin tuottee­seen. Tai jos kompo­nentti on ostettu jostain muualta kuin tunne­tuilta valmis­ta­jilta, tutkimme eri keinoilla, onko se käypä kompo­nentti. Tutkimme sitä esimer­kiksi röntgen­tar­kas­tuk­sella tai sähköi­sesti testaa­malla. Väären­netty osa voi hajota ennen aikojaan tai se ei toimi ollenkaan.

– Minun kohdal­leni on sattunut vain muutama epäily vastaan, ja ne on saatu blokattua pois.

Maail­malla liikkuu globaalin osapulan takia vaikka minkä­laista väären­nöstä, Salmela tietää.

– Netistä olen lukenut, miten osassa on ollut vain kuori, sisällä ei mitään. Vakavim­mil­laan kyse voi olla ihmis­hen­gistä. Ostoa tämä kuormittaa varmasti henki­sesti enemmän kuin meitä tuotannon työnte­ki­jöitä, mutta hyvin meillä on kompo­nent­ti­pula hanskattu, Salmela arvioi.

– Jokin osa, ei edes kovin arvokas osa, voi pysäyttää tuotannon. Mutta meillä on hyvä tilanne siinä mielessä, että meillä on laaja asiakas­kunta ja laaja kirjo heidän tuottei­taan. Aina on tuotteita, joilla saadaan pidettyä ladon­ta­linjat käynnissä.

”Viime vuosi­tu­hannen puolella”, niin Salmela toteaa siitä, milloin hän ensim­mäistä kertaa on aloit­tanut työt firmassa. Tällä erää plakka­rissa on kahdeksan Kyrel-vuotta.

– Olen ollut välillä opiske­le­massa ja Tampe­reella töissä. Mutta olen Hämeen­ky­röstä kotoisin, ja tämä on semmoinen turval­linen ja tuttu työpaikka. Tänne on helppo palata. Meillä on hyvä henki. Yhdessä yrite­tään pitää tuotanto käynnissä ja saada tavaraa lähte­mään talosta.

UKRAINA? TULEVAISUUS?

Monen muun kyreli­läisen tavoin Salmela on tietoinen myös Ukrainan sodan mahdol­li­sista vaiku­tuk­sista yrityksen toimintaan.

– Viivettä aiheuttaa toimi­tuk­siin, kun Aasiasta tulevien kompo­nent­tien kulje­tuk­siin ei voi käyttää Venäjän ilmatilaa. Se nostaa myös kustannuksia.

Puoli­joh­teita valmis­tava teolli­suus on elintärkeä komponenttiteollisuudelle.

– Ukrai­nassa on yllät­täen tiettyjä tekno­lo­giay­ri­tyksiä, joista iso osa puoli­joh­de­teol­li­suu­desta on riippu­vaista, esimer­kiksi neonkaasun valmistuksesta.

Jan Åberg tietää kertoa, että tuo neonkaasun ukrai­na­lainen valmis­taja vastaa jopa 90-prosent­ti­sesti yhdys­val­ta­laisten kompo­nent­ti­val­mis­ta­jien tarpeista. Tehdas sijaitsee Odessan kaupun­gissa, jonka pelätään joutuvan venäläisten hyökkää­jien haltuun.

On pyrit­tävä siihen, että Eurooppa lisää omava­rai­suut­taan puoli­joh­teiden valmistuksessa.

Kyrel on joutunut tutki­maan myös omia asiakas­suh­tei­taan. Erään venäläis­taus­taisen asiak­kaan liike­suh­teen jatka­mi­sesta on tehty kysely ulkomi­nis­te­riöön, Åberg kertoo.

Kun kompo­nent­ti­pu­laan ei ole jouduttu pelkän koronan tai lähellä riehuvan sodan takia, tulevai­suuden ratkai­suna on Åbergin mielestä oltava euroop­pa­lainen valmistus.

– On pyrit­tävä siihen, että Eurooppa lisää omava­rai­suut­taan puoli­joh­teiden valmis­tuk­sessa. Teolli­suutta on siirret­tävä Kiinasta ja Kaukoi­dästä takaisin Eurooppaan.

Juha-Pekka Salmela on joutunut toisi­naan pohti­maan myös Kiinan kaltaisen maan ihmisoi­keus­ti­lan­netta. Me kaikki suoma­laiset ostamme Kiinasta, vaikka siellä sorre­taan valta­väestön ohella karkeasti ja orwel­li­laisen digitaa­li­sesti erityi­sesti maan uiguu­ri­vä­hem­mistöä. Salme­lal­lekin tuotannon kotout­ta­minen Euroop­paan olisi ratkaisu, myös toimi­tus­var­muuden vuoksi.

– Puoli­joh­de­teh­taan perus­ta­minen on hyvin kallista. Puhutaan ehkä miljar­deista euroista, ei miljoo­nista tai kymme­nistä miljoo­nista. Mutta olen ehdot­to­masti sitä mieltä, että tuotanto pitäisi siirtää takaisin Eurooppaan.

KYREL OY

PERUSTETTU 1978
KOTIPAIKKA Kyrös­koski, Hämeenkyrö
TUOTANTO Elekt­ro­niikan, mekaniikan ja sähkö­me­ka­niikan kokoon­pa­no­pal­ve­luja teolli­suuden, ajoneuvo‑, kulutus- ja sairaa­lae­lekt­ro­niikan, telekom­mu­ni­kaa­tion, puolus­tus­tek­no­lo­gian ja led-valai­sin­tek­niikan toimia­lojen asiakkaille.
HENKILÖSTÖ 215, joista tuotan­nossa 168
LIIKEVAIHTO 47 milj. euroa (2/​2022), kasvua edelli­sestä vuodesta 33 prosenttia