Mikko Hakkarainen: Ymmärrettävästi

Pyrkimys yhteisym­mär­ryk­seen on jalo tavoite, johon ei kom­mu­nikoin­nis­sa kuitenkaan aina päädytä, vaik­ka asioista ei sinän­sä oltaisikaan eri mieltä. Syyt epäon­nis­tu­miseen voivat olla mon­en­laisia, mut­ta usein on kyse siitä, että peruskäsit­teet tarkoit­ta­vat yhdelle yhtä ja toiselle toista. Sil­loin saat­taa pää­tyä puhu­maan aidan sijaan seipäästä näkemät­tä met­sää puil­ta ja hyväksyn­tä voi vään­tyä oudok­sun­nan kaut­ta pahek­sun­naksi.

Pro­fes­sori Osmo A. Wiion mukaan “viestin­tä yleen­sä epäon­nis­tuu, pait­si sat­tumal­ta”. Vaikkei tätä hirte­histä “lakia” sel­l­aise­naan allekir­joit­taisikaan, on järkevää olla tietoinen mah­dol­li­sista sudenkuopista, joi­ta viestin per­ille­menon tiel­lä voi piil­lä.

Jo lähipi­irinkin kesken voi vas­taan tul­la tilantei­ta, jois­sa joillekin ter­meille on aivan eri merk­i­tyk­set esimerkik­si eri ikälu­okissa. Mum­molle kasari on keit­toas­tia ja UKK hiihtävä val­tion­päämies; nuoriso taas olet­ta­nee, että puhutaan oudon musi­ikin tai oudom­pi­en olkatop­pauk­sien esi­his­to­ri­al­lis­es­ta aikakaud­es­ta sekä FAQ-pal­stas­ta. Pohjo­is­mai­sis­sa piireis­sä taas voi syn­tyä mie­lenki­in­toisia tilantei­ta ruot­salais­ten ja nor­jalais­ten kesken, kun molem­mat sanovat anled­ning, mut­ta toiselle se tarkoit­taa syytä ja toiselle tilaisu­ut­ta.

Kan­sain­väli­sis­sä ympyröis­sä saadaankin kult­tuurieroista mukavasti lisää erhe­p­o­ten­ti­aalia keskelle kiel­ten kavalka­dia. Suo­ma­laista suo­rasanaisu­ut­ta voidaan jos­sain pitää suo­ras­taan tylynä ja moukka­maise­na, vaik­ka itsellemme kyse on rehellis­es­tä esi­tys­tavas­ta, jos­sa ikävistäkin asioista on voita­va puhua sen kum­mem­min parfy­moimat­ta. Meitä taas saat­ta­vat joskus tilanteesta riip­puen turhaut­taa tai huvit­taa ajoit­tain vas­taan­tule­vat vuo­las­sanaiset ver­baal­i­maalailut, jois­sa varsi­nainen asia on piilotet­tu syvälle riv­ien väli­in, kos­ka niin se on puhu­jan mielestä luon­tev­in­ta ja kor­rek­tein­ta esit­tää.

On järkevää olla tietoinen mah­dol­li­sista sudenkuopista, joi­ta viestin per­ille­menon tiel­lä voi piil­lä.

Oma lukun­sa ovat ne maail­mankolkat, jois­sa on kult­tuuris­es­ti mah­do­ton­ta sanoa ei, vaik­ka se olisikin ain­oa oikea vas­taus. Tässä asi­as­sa kat­seet kohdis­tu­vat etenkin Aasi­aan, mut­ta olen­pa itsekin (ennen gps-aikaa) Kes­ki-Euroopas­sa pää­tynyt tilanteeseen, jos­sa tal­lus­tamme toista tun­tia seu­rat­en “opas­ta”, joka ei vaan saa san­ot­tua, ettei osaa per­ille kohteeseemme. On mah­dol­lista, että suo­ma­laista suo­rasanaisu­ut­ta esi­in­tyi asianti­lan selvit­tyä. On myös mah­dol­lista, että tämä ei sil­lä ker­taa edis­tänyt yhteisym­mär­rystä.

Kaikil­la aloil­la on myös omat eri­ty­isil­maisun­sa, jot­ka saat­ta­vat olla aihep­i­irei­hin vihkiy­tymät­tömille silkkaa hälyään­tä ja hep­reaa. Helpot­taak­semme sitä, että muutkin kuin pää­toimis­es­ti kan­sain­välis­ten asioiden paris­sa toimi­vat tahot pää­si­sivät jyvälle “kood­ikielestämme”, olemme koon­neet liiton sivuille lis­taa oleel­lisim­mista ay-kv-ter­mi­nolo­gian käsit­teistä ja lyhen­teistä. Kv-ay-jar­gonin alkeisi­in pääsee käsik­si osoit­teessa www.teollisuusliitto.fi/kansainvalisen-toiminnan-termeja. Luet­te­loa täy­den­netään sään­nöl­lisen epäsään­nöl­lis­es­ti, samaan tapaan kuin maail­makin muotoutuu.

Kir­joit­ta­ja on Teol­lisu­us­li­iton kan­sain­vä­li­nen asiantun­ti­ja

Luku­vinkkinä aiheesta kiin­nos­tuneille esim. Erin Mey­ers: The Cul­ture Map – Decod­ing how peo­ple think, lead and get things done across cul­tures