Mikko Hakkarainen: Ymmärrettävästi

Pyrkimys yhteisymmärrykseen on jalo tavoite, johon ei kommunikoinnissa kuitenkaan aina päädytä, vaikka asioista ei sinänsä oltaisikaan eri mieltä. Syyt epäonnistumiseen voivat olla monenlaisia, mutta usein on kyse siitä, että peruskäsitteet tarkoittavat yhdelle yhtä ja toiselle toista. Silloin saattaa päätyä puhumaan aidan sijaan seipäästä näkemättä metsää puilta ja hyväksyntä voi vääntyä oudoksunnan kautta paheksunnaksi.

Professori Osmo A. Wiion mukaan ”viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta”. Vaikkei tätä hirtehistä ”lakia” sellaisenaan allekirjoittaisikaan, on järkevää olla tietoinen mahdollisista sudenkuopista, joita viestin perillemenon tiellä voi piillä.

Jo lähipiirinkin kesken voi vastaan tulla tilanteita, joissa joillekin termeille on aivan eri merkitykset esimerkiksi eri ikäluokissa. Mummolle kasari on keittoastia ja UKK hiihtävä valtionpäämies; nuoriso taas olettanee, että puhutaan oudon musiikin tai oudompien olkatoppauksien esihistoriallisesta aikakaudesta sekä FAQ-palstasta. Pohjoismaisissa piireissä taas voi syntyä mielenkiintoisia tilanteita ruotsalaisten ja norjalaisten kesken, kun molemmat sanovat anledning, mutta toiselle se tarkoittaa syytä ja toiselle tilaisuutta.

Kansainvälisissä ympyröissä saadaankin kulttuurieroista mukavasti lisää erhepotentiaalia keskelle kielten kavalkadia. Suomalaista suorasanaisuutta voidaan jossain pitää suorastaan tylynä ja moukkamaisena, vaikka itsellemme kyse on rehellisestä esitystavasta, jossa ikävistäkin asioista on voitava puhua sen kummemmin parfymoimatta. Meitä taas saattavat joskus tilanteesta riippuen turhauttaa tai huvittaa ajoittain vastaantulevat vuolassanaiset verbaalimaalailut, joissa varsinainen asia on piilotettu syvälle rivien väliin, koska niin se on puhujan mielestä luontevinta ja korrekteinta esittää.

On järkevää olla tietoinen mahdollisista sudenkuopista, joita viestin perillemenon tiellä voi piillä.

Oma lukunsa ovat ne maailmankolkat, joissa on kulttuurisesti mahdotonta sanoa ei, vaikka se olisikin ainoa oikea vastaus. Tässä asiassa katseet kohdistuvat etenkin Aasiaan, mutta olenpa itsekin (ennen gps-aikaa) Keski-Euroopassa päätynyt tilanteeseen, jossa tallustamme toista tuntia seuraten ”opasta”, joka ei vaan saa sanottua, ettei osaa perille kohteeseemme. On mahdollista, että suomalaista suorasanaisuutta esiintyi asiantilan selvittyä. On myös mahdollista, että tämä ei sillä kertaa edistänyt yhteisymmärrystä.

Kaikilla aloilla on myös omat erityisilmaisunsa, jotka saattavat olla aihepiireihin vihkiytymättömille silkkaa hälyääntä ja hepreaa. Helpottaaksemme sitä, että muutkin kuin päätoimisesti kansainvälisten asioiden parissa toimivat tahot pääsisivät jyvälle ”koodikielestämme”, olemme koonneet liiton sivuille listaa oleellisimmista ay-kv-terminologian käsitteistä ja lyhenteistä. Kv-ay-jargonin alkeisiin pääsee käsiksi osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/kansainvalisen-toiminnan-termeja. Luetteloa täydennetään säännöllisen epäsäännöllisesti, samaan tapaan kuin maailmakin muotoutuu.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton kansainvälinen asiantuntija

Lukuvinkkinä aiheesta kiinnostuneille esim. Erin Meyers: The Culture Map – Decoding how people think, lead and get things done across cultures