Jäivätkö teolli­suuden palkan­ko­ro­tukset kuntien jalkoihin?

Syksyllä käynnis­ty­neen työmark­ki­na­kier­roksen kääntyessä lopul­leen on herännyt epäilyksiä palkan­ko­ro­tusten tasapuolisuudesta.

Esimer­kiksi Kauppa­lehti päivit­teli pääkir­joi­tuk­ses­saan (27.2.) kunta­sek­torin palkan­ko­ro­tuksia. Kirjoit­tajan mukaan ne ylittävät reippaasti työmark­ki­na­kier­roksen pääna­vauksen viime syksynä suorit­ta­neen vienti­teol­li­suuden tason.

Muutamaa päivää aikai­semmin Talous­e­lämän toimit­taja luuli keksi­neensä samaisen epäkohdan.

Kirjoit­ta­jien mielestä verova­roista palkan­ko­ro­tukset repivillä kunnilla ei olisi miten­kään varaa moiseen palkkahurjasteluun.

Vienti­teol­li­suuden palkan­ko­ro­tukset olivat yhteensä 3,2 prosenttia kaksi­vuo­ti­sella sopimus­kau­della. Kuntien työ- ja virkaeh­to­so­pi­mukset nostavat kunnan palkol­listen liksoja 3,46 prosen­tilla runsaan kahden vuoden sopimuksella.

Kaikesta huoli­matta sopimuksen tehneet Kunta­työ­nan­tajat KT ja palkan­saa­jien pääso­pi­ja­jär­jestöt katsoivat sopimuk­sensa mahtuvan työmark­ki­noiden ”yleisen linjan” raamiin.

Kuntien kanssa saman­lai­silla korotus­nu­me­roilla on tehty muitakin työmark­ki­na­kier­roksen loppu­pään sopimuksia. Niidenkin kerro­taan noudat­te­levan yleistä linjaa.

Kuka on väärässä, sopimuksen tekijät vai asiasta huoles­tu­neet tahot?

12 OMENAA

Lähem­mässä tarkas­te­lussa suureen huoleen kuntien palkan­ko­ro­tuk­sista ei ole aihetta.

Palkan­ko­ro­tusten suuruutta ei voi verrata suoraan toisiinsa korotus­nu­me­roiden perus­teella. Sen vuoksi puhutaan sopimuksen kustan­nus­vai­ku­tuk­sista sopimus­kauden aikana. Niihin kuuluvat myös työolojen ja ‑ehtojen muutoksia tarkoit­tavat ns. tekstimuutokset.

Palkan­ko­ro­tusten keski­näi­sessä vertai­lussa pitää ottaa huomioon muutamia seikkoja. Niitä ovat korotus­nu­me­roiden lisäksi korotusten toteut­ta­misen ajankohta ja sopimus­kauden pituus.

Korotusten ajankohdan vaikutus käy selväksi yksin­ker­tai­sella laskue­si­mer­killä, joka voisi olla vaikka muinaisen kansa­koulun laskennon kirjasta:

Matti saa tammi­kuun alusta lähtien yhden omenan kuukau­dessa vuoden loppuun asti. Maijalle luvataan kaksi omenaa, mutta vasta heinä­kuun alusta lähtien. Kuinka monta omenaa on Matilla ja kuinka monta Maijalla vuoden päättyessä?

PALKANKOROTUSTEN AJOITUS

Sopimus­kier­roksen kärjessä syntyi Tekno­lo­gia­teol­li­suuden ja Teolli­suus­liiton (ex-Metal­li­liitto) sopimus. Se nosti palkkoja 1.1.2018 keski­määrin 1,6 prosen­tilla ja toisella 1,6 prosen­tilla 1.1.2019.

Korotusten yhteis­mää­räksi on laskettu 3,2 prosenttia 24 kuukauden aikana vuosina 2018 ja 2019.

Kunta-alan sopimukset nostavat palkka­tasoa yhteensä 3,46 prosen­tilla vuosina 2018 ja 2019.

Kunta-alan sopimus­kausi alkaa 1.2.2018, mutta palkat nousevat vasta 1. touko­kuuta 1,25 prosen­tilla. Se on hieman vähemmän (-0,35%) kuin Teolli­suus­liiton 1,6 prosentin korotus tammikuussa.

Vuonna 2018 kunnan palkol­liset nauttivat korotettua palkkaansa 8 kuukautta, kun teolli­suus­liit­to­laiset saavat korotettua palkkaa 12 kuukautta. Vuonna 2019 kummatkin saavat korotettua palkkaa täydet 12 kuukautta.

Kuntien toinen korotus­piste on sama 1.1.2019 kuin tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa. Silloin kunnan palkat nousevat 1,2 prosen­tilla, eli jälleen hieman (-0,4 %) vähemmän kuin tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa. Kummatkin nauttivat korotet­tuja palkkoja 12 kuukauden ajan vuonna 2019. Ne tulevat vuonna 2018 makset­tujen palkan­ko­ro­tusten päälle.

Lisäksi kunta­pal­kol­liset saavat vielä 1,0 prosentin suuruisen korotuksen 1. huhti­kuuta. Tästä korotuk­sesta kunta­pal­kol­liset pääsevät nautti­maan 9 kuukauden ajan vuonna 2019.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa sopimus­kausi päättyy vuoden viimei­senä päivänä 2019. Kuntien sopimus­kausi jatkuu vielä 2020 maalis­kuun loppuun asti. Siinä vaiheessa tekno­lo­gia­teol­li­suu­teen on normaa­li­ta­pauk­sessa tehty jo uudet sopimukset, jonka palkan­ko­ro­tukset ovat olleet jo hyvän aikaa voimassa.

LASKUESIMERKKI

Kun vertailun helpot­ta­mi­seksi prosentit muute­taan suoraan euroiksi, saamme seuraavat lasku­toi­mi­tukset. Kertoimet osoit­tavat korotusten vaiku­tuksia kuukausissa vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden sopimus: 3 x (12 x 1,6) = 57,60.

Kunta­so­pimus: (8 x 1,25) + (12 x 1,25) + (12 x 1,2) + (9 x 1,0) = 48,40.

Palkkojen tasoko­ro­tusten eroksi vuoden 2019 lopussa tulee 57,60 – 48,40 = 9,20 euroa tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnte­ki­jöiden hyväksi.

LOMARAHALEIKKAUS

Kunta­pal­kol­lisia lohduttaa tammi­kuussa 2019 makset­tava kertaerä, joka on suuruu­del­taan 9,2 prosenttia varsi­nai­sesta palkasta. Se nostaa kunta-alan tasoihin tekno­lo­gia­teol­li­suuden kanssa vuonna 2019. Kertaerä ei jää enää vuoden 2019 jälkeen nosta­maan kunta­laisten palkkatasoa.

Kertaerä on korvausta työmark­ki­noiden kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksen lomara­ha­leik­kauk­sista. Ne niistävät kunta­laisten lomara­hoista arvioiden mukaan kaikkiaan 600 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Kerta­kor­vaus kuittaa menetyk­sistä 135 miljoonaa euroa.

Tosin kunta-alan sopimuk­sessa ei puhuta halaistua sanaa lomara­ha­leik­kausten korvaa­mi­sesta, vaikka juuri siitä neuvot­te­luissa oli kyse. Sopimuk­sessa käyte­tään kiertoil­mausta ”tulevai­suu­teen suuntaava tulok­sel­li­suuserä”. Sen maksa­misen ehtona on, että kunnassa on tulok­sel­li­suus­oh­jelma. Jos ei ole, sellainen paperi pitää äkkiä laatia.

Laskue­si­mer­kissä on yksin­ker­tai­suuden vuoksi rajattu pois ns. testi­muu­tokset ja niiden mahdol­liset kustan­nus­vai­ku­tukset. Sellaisia sisältyy sekä tekno­lo­gia­teol­li­suuden että kuntien sopimukseen.

TEKSTI KARI LEPPÄNEN /​ UP