Jäivätkö teol­li­suu­den palkan­ko­ro­tuk­set kuntien jalkoihin?

Syksyllä käyn­nis­ty­neen työmark­ki­na­kier­rok­sen kään­tyessä lopul­leen on herän­nyt epäi­lyk­siä palkan­ko­ro­tus­ten tasapuolisuudesta.

Esimer­kiksi Kaup­pa­lehti päivit­teli pääkir­joi­tuk­ses­saan (27.2.) kunta­sek­to­rin palkan­ko­ro­tuk­sia. Kirjoit­ta­jan mukaan ne ylit­tä­vät reip­paasti työmark­ki­na­kier­rok­sen pääna­vauk­sen viime syksynä suorit­ta­neen vien­ti­teol­li­suu­den tason.

Muuta­maa päivää aikai­sem­min Talous­e­lä­män toimit­taja luuli keksi­neensä samai­sen epäkohdan.

Kirjoit­ta­jien mielestä vero­va­roista palkan­ko­ro­tuk­set repi­villä kunnilla ei olisi miten­kään varaa moiseen palkkahurjasteluun.

Vien­ti­teol­li­suu­den palkan­ko­ro­tuk­set olivat yhteensä 3,2 prosent­tia kaksi­vuo­ti­sella sopi­mus­kau­della. Kuntien työ- ja virkaeh­to­so­pi­muk­set nosta­vat kunnan palkol­lis­ten liksoja 3,46 prosen­tilla runsaan kahden vuoden sopimuksella.

Kaikesta huoli­matta sopi­muk­sen tehneet Kunta­työ­nan­ta­jat KT ja palkan­saa­jien pääso­pi­ja­jär­jes­töt katsoi­vat sopi­muk­sensa mahtu­van työmark­ki­noi­den ”ylei­sen linjan” raamiin.

Kuntien kanssa saman­lai­silla koro­tus­nu­me­roilla on tehty muita­kin työmark­ki­na­kier­rok­sen loppu­pään sopi­muk­sia. Niiden­kin kerro­taan noudat­te­le­van yleistä linjaa.

Kuka on väärässä, sopi­muk­sen teki­jät vai asiasta huoles­tu­neet tahot?

12 OMENAA

Lähem­mässä tarkas­te­lussa suureen huoleen kuntien palkan­ko­ro­tuk­sista ei ole aihetta.

Palkan­ko­ro­tus­ten suuruutta ei voi verrata suoraan toisiinsa koro­tus­nu­me­roi­den perus­teella. Sen vuoksi puhu­taan sopi­muk­sen kustan­nus­vai­ku­tuk­sista sopi­mus­kau­den aikana. Niihin kuulu­vat myös työolo­jen ja ‑ehto­jen muutok­sia tarkoit­ta­vat ns. tekstimuutokset.

Palkan­ko­ro­tus­ten keski­näi­sessä vertai­lussa pitää ottaa huomioon muuta­mia seik­koja. Niitä ovat koro­tus­nu­me­roi­den lisäksi koro­tus­ten toteut­ta­mi­sen ajan­kohta ja sopi­mus­kau­den pituus.

Koro­tus­ten ajan­koh­dan vaiku­tus käy selväksi yksin­ker­tai­sella laskue­si­mer­killä, joka voisi olla vaikka muinai­sen kansa­kou­lun lasken­non kirjasta:

Matti saa tammi­kuun alusta lähtien yhden omenan kuukau­dessa vuoden loppuun asti. Maijalle luva­taan kaksi omenaa, mutta vasta heinä­kuun alusta lähtien. Kuinka monta omenaa on Matilla ja kuinka monta Maijalla vuoden päättyessä?

PALKANKOROTUSTEN AJOITUS

Sopi­mus­kier­rok­sen kärjessä syntyi Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ja Teol­li­suus­lii­ton (ex-Metal­li­liitto) sopi­mus. Se nosti palk­koja 1.1.2018 keski­mää­rin 1,6 prosen­tilla ja toisella 1,6 prosen­tilla 1.1.2019.

Koro­tus­ten yhteis­mää­räksi on laskettu 3,2 prosent­tia 24 kuukau­den aikana vuosina 2018 ja 2019.

Kunta-alan sopi­muk­set nosta­vat palk­ka­ta­soa yhteensä 3,46 prosen­tilla vuosina 2018 ja 2019.

Kunta-alan sopi­mus­kausi alkaa 1.2.2018, mutta palkat nouse­vat vasta 1. touko­kuuta 1,25 prosen­tilla. Se on hieman vähem­män (-0,35%) kuin Teol­li­suus­lii­ton 1,6 prosen­tin koro­tus tammikuussa.

Vuonna 2018 kunnan palkol­li­set naut­ti­vat koro­tet­tua palk­kaansa 8 kuukautta, kun teol­li­suus­liit­to­lai­set saavat koro­tet­tua palk­kaa 12 kuukautta. Vuonna 2019 kummat­kin saavat koro­tet­tua palk­kaa täydet 12 kuukautta.

Kuntien toinen koro­tus­piste on sama 1.1.2019 kuin tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa. Silloin kunnan palkat nouse­vat 1,2 prosen­tilla, eli jälleen hieman (-0,4 %) vähem­män kuin tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa. Kummat­kin naut­ti­vat koro­tet­tuja palk­koja 12 kuukau­den ajan vuonna 2019. Ne tule­vat vuonna 2018 makset­tu­jen palkan­ko­ro­tus­ten päälle.

Lisäksi kunta­pal­kol­li­set saavat vielä 1,0 prosen­tin suurui­sen koro­tuk­sen 1. huhti­kuuta. Tästä koro­tuk­sesta kunta­pal­kol­li­set pääse­vät naut­ti­maan 9 kuukau­den ajan vuonna 2019.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa sopi­mus­kausi päät­tyy vuoden viimei­senä päivänä 2019. Kuntien sopi­mus­kausi jatkuu vielä 2020 maalis­kuun loppuun asti. Siinä vaiheessa tekno­lo­gia­teol­li­suu­teen on normaa­li­ta­pauk­sessa tehty jo uudet sopi­muk­set, jonka palkan­ko­ro­tuk­set ovat olleet jo hyvän aikaa voimassa.

LASKUESIMERKKI

Kun vertai­lun helpot­ta­mi­seksi prosen­tit muute­taan suoraan euroiksi, saamme seuraa­vat lasku­toi­mi­tuk­set. Kertoi­met osoit­ta­vat koro­tus­ten vaiku­tuk­sia kuukausissa vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den sopi­mus: 3 x (12 x 1,6) = 57,60.

Kunta­so­pi­mus: (8 x 1,25) + (12 x 1,25) + (12 x 1,2) + (9 x 1,0) = 48,40.

Palk­ko­jen taso­ko­ro­tus­ten eroksi vuoden 2019 lopussa tulee 57,60 – 48,40 = 9,20 euroa tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den hyväksi.

LOMARAHALEIKKAUS

Kunta­pal­kol­li­sia lohdut­taa tammi­kuussa 2019 makset­tava kertaerä, joka on suuruu­del­taan 9,2 prosent­tia varsi­nai­sesta palkasta. Se nostaa kunta-alan tasoi­hin tekno­lo­gia­teol­li­suu­den kanssa vuonna 2019. Kertaerä ei jää enää vuoden 2019 jälkeen nosta­maan kunta­lais­ten palkkatasoa.

Kertaerä on korvausta työmark­ki­noi­den kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen loma­ra­ha­leik­kauk­sista. Ne niis­tä­vät kunta­lais­ten loma­ra­hoista arvioi­den mukaan kaik­ki­aan 600 miljoo­naa euroa kolmen vuoden aikana. Kerta­kor­vaus kuit­taa mene­tyk­sistä 135 miljoo­naa euroa.

Tosin kunta-alan sopi­muk­sessa ei puhuta halais­tua sanaa loma­ra­ha­leik­kaus­ten korvaa­mi­sesta, vaikka juuri siitä neuvot­te­luissa oli kyse. Sopi­muk­sessa käyte­tään kier­toil­mausta ”tule­vai­suu­teen suun­taava tulok­sel­li­suuserä”. Sen maksa­mi­sen ehtona on, että kunnassa on tulok­sel­li­suus­oh­jelma. Jos ei ole, sellai­nen paperi pitää äkkiä laatia.

Laskue­si­mer­kissä on yksin­ker­tai­suu­den vuoksi rajattu pois ns. testi­muu­tok­set ja niiden mahdol­li­set kustan­nus­vai­ku­tuk­set. Sellai­sia sisäl­tyy sekä tekno­lo­gia­teol­li­suu­den että kuntien sopimukseen.

TEKSTI KARI LEPPÄNEN /​ UP