Näin syntyy Julia-kannu, josta kaade­taan kahvia presidentinlinnassa

Kulta­kes­kuk­sen työn­te­ki­jöi­den valmis­ta­mista hopei­sista Julia-kannuista kaade­taan kahvia esimer­kiksi presi­den­tin­lin­nassa ja Suomen suurlähetystöissä.

27.5.2021

Kulta­kes­kus on Pohjois­mai­den ja Baltian johtava jalo­me­tal­lia­lan yritys. Sen hopei­nen, roko­koo­tyy­li­nen Julia-kahvi­kannu on yrityk­sen suosi­tuin kannu­malli. Julialla ei ole omaa suun­nit­te­li­jaa, vaan se syntyi tiimi­työn tulok­sena. Kannu on ollut Kulta­kes­kuk­sen tuotan­nossa vuodesta 1990 lähtien. Kahvi­ka­lus­toon kuuluu myös kermakko ja sokerikko.

Julia-kannu poik­kesi edel­tä­jis­tään siinä, että sen runko pystyt­tiin teke­mään yhdestä kappa­leesta. Enää ei tarvin­nut juot­taa yhteen kahta eril­listä osaa. Tämän mahdol­listi teol­li­sen tuotan­non kehit­ty­mi­nen. Näin saatiin alen­net­tua myös tuotan­to­kus­tan­nuk­sia ja tuot­teen hintaa. Vaikka valmis­tus­pro­ses­sissa käyte­tään monen­lai­sia koneita, vaatii kannun työs­tä­mi­nen vielä nyky­ään­kin vank­kaa käsityöosaamista.

Monet Kulta­kes­kuk­sen työn­te­ki­jät ovat viih­ty­neet talossa kymme­niä vuosia. He tunte­vat ammat­tiyl­peyttä siitä, että ovat kulta­kes­kus­lai­sia. Kulta­kes­kus on osa Suomen histo­riaa. Yritys perus­tet­tiin Hämeen­lin­naan pian Suomen itse­näis­ty­mi­sen jälkeen.

1980–1990-luvun vaih­teessa tehtaalle hankit­tiin teol­li­suus­ro­bot­teja. Niistä ei ollut kuiten­kaan monio­saa­jiksi. Robot­tien ohjel­moin­nissa oli iso työ, ja niitä käyt­täessä olisi pitä­nyt tehdä pitkiä sarjoja samaa tuotetta. Nyt robot­teja on jäljellä enää yksi, joka hioo veit­sien päitä.

NÄIN SEN TEIMME

Kulta­kes­kuk­sen valmis­ta­mia hopei­sia kahvi­ka­lus­toja käyt­tää yksi­tyis­ten ihmis­ten lisäksi Suomen valtio presi­den­tin­lin­nassa, suur­lä­he­tys­töissä ja muissa edus­tus­ti­lois­saan. Hopei­sen Julia-kahvi­kan­nun hinta liik­kuu 3 000–3 500 euron tuntu­massa. Kulta­kes­kuk­sen tuot­teita on annettu myös lahjaksi valtiovieraille.

1. TUOTANTOTYÖNTEKIJÄ JANNE PYKÄLISTÖ syöt­tää hopeaa sula­tusuu­niin, josta se tulee levyinä ulos. Puhdas hopea olisi liian pehmeää työs­tet­tä­väksi, joten siihen sekoi­te­taan myös muita metal­leja, kuten kupa­ria. Hopei­nen kahvi­kannu valmis­te­taan 83-prosent­ti­sesta työho­peasta. Hopea on paina­vaa, kuten monet muut­kin jalometallit. 

Yksi levy painaa runsaat neljä kiloa. Kulta­kes­kus hank­kii puhtaan hopea­raaka-aineen Norjasta.

2. VALSSAAJA HARRI LEPPÄNEN työn­tää hopea­le­vyn pyöri­vien vals­si­rul­lien läpi. Kolmen vuosi­kym­me­nen koke­muk­sella sormet tunnis­ta­vat jo tark­kaan, milloin hopea­levy alkaa olla oikean paksui­nen ja sitä voi alkaa mitata.

Kahvi­kan­nun runkoa tehtäessä levy kulkee vals­sin läpi 25–30 kertaa. Kannun osien paksuus, kuten kaik­kien muiden­kin esinei­den paksuus, vaih­te­lee jonkin verran, joten työ vaatii tarkkuutta.

3. VALSSATTU HOPEALEVY menee kupari- tai teräs­le­vyn päällä kolmeksi tunniksi pitkään hehku­tusuu­niin, missä se lämpiää ja pehme­nee viiden­toista metrin matkalla ennen kuin se menee taas takai­sin Leppä­selle valssattavaksi.

Seuraa­vaksi levy matkaa aihio­leik­kauk­seen, missä kone leik­kaa suora­kai­teen muotoi­sesta levystä pyöreän.

4. SEURAAVAKSI VUOROSSA ON SYVÄVETO, joka käsit­tää kolme eri työvai­hetta. Työpöy­dällä on kolme eri veto­työ­ka­lusar­jaa. Laati­kossa on paksu vihko, jossa on tarkat ohjeis­tuk­set erilais­ten esinei­den vetä­mi­seen ja muotoi­luun. Työtä varten tarvi­taan erilai­sia työka­luja ja vetä­mi­sessä käytet­tä­viä vetoai­hioita. Sen jälkeen kannu lähtee paino­sor­vauk­seen. Sitä seuraa puris­ta­mi­nen, jolloin kannu alkaa löytää muotoaan.

Puris­ta­mi­nen sisäl­tää myös monta eri työvai­hetta. Ammat­ti­lai­set puhu­vat pursot­ta­mi­sesta, mikä tarkoit­taa kannun rungon levit­tä­mistä. Tämä vaihe vie kaksi päivää. Purso­tus­ten välissä kannu viedään hehkutettavaksi.

Lopuksi hopea­kannu saa präs­si­ko­neella kukkaor­na­men­tin kaulukseensa.

5. HOPEASEPPÄ MATTI MÄKELÄ pite­lee kädes­sään hopea­kan­nun nuut­tia eli nokkaa, joka valmis­te­taan kahdesta osasta. Ennen kuin kannu on valmis, on edessä luke­mat­to­mia yksi­tyis­koh­tai­sia työvai­heita. Runkoon tehdään reikä nokkaa varten, ja kansi kiin­ni­te­tään kannuun sara­nalla. Sepän työti­lasta näkee, että hänellä on monen­laista työtä meneil­lään kunnia­merk­kien kokoa­mi­sesta ja hopeae­si­nei­den leimaa­mi­sesta tohto­rin­miek­ko­jen emblee­mi­laat­to­jen kiinnitykseen.

Mäkelä valmis­tui Lahden kulta­sep­pä­kou­lusta vuonna 1984 ja on ehti­nyt työs­ken­nellä alalla pian neljän vuosi­kym­me­nen ajan. Seinällä työn­te­koa seuraa valo­ku­vassa muotoi­lija Tapio Wirk­kala piippu sauhu­ten. Hän katsoo, tuleeko siitä työstä mitään, toteaa Mäkelä. Wirk­kala suun­nit­teli Kulta­kes­kuk­selle 1950–1980-luvuilla satoja malleja kynt­ti­län­ja­loista ruokai­lu­vä­li­nei­siin ja designesineisiin.

6. MÄKELÄ LEIMAA kahvi­kan­nun jalan kolmella eri puns­se­lilla eli pako­tus­lei­ma­si­mella. Leijo­nan kuva kertoo, että kannu on Kulta­kes­kuk­sen valmis­tama, ja luku 830 ilmai­see esineen hopea­pi­toi­suu­den. Valmis­tus­vuosi 2021 merki­tään vuosi­lei­malla U9. Nykyi­nen vuosi­lei­mo­jen merkin­tä­jär­jes­telmä otet­tiin Suomessa käyt­töön vuonna 1810. Yleensä leimat laite­taan esinee­seen sitten kun se on saatu valmiiksi, mutta toisi­naan, kuten kannun valmis­tuk­sessa, se on käte­vämpi lait­taa irral­li­seen jalkaan.

7. JUOTTAMISTA helpot­taa nyky­ään se, että hopea­kan­nun osat voidaan laser­hit­sata kiinni runkoon ennen juot­to­vai­hetta. Ennen vanhaan osat joudut­tiin sito­maan yhteen pape­rilla pääl­lys­te­tyllä rauta­lan­galla, jotta ne pysyi­vät kiinni juot­ta­mi­sen aikana, muis­te­lee Mäkelä. Liitos­koh­dat sivel­lään ja suoja­taan ennen juot­ta­mista juok­sut­teella, että ne eivät hapetu.

Lopuksi Mäkelä lait­taa kannun juotos­koh­tiin tikulla sulana juok­se­vaa hopeaa. Kannun pinta­kä­sit­tely tapah­tuu nyky­ään Virossa, missä se hopeoi­daan ja kiillotetaan.

KULTAKESKUS OY

KOTIPAIKKA Hämeen­linna
PERUSTETTU Suomessa 1918. Laajen­tu­nut yritys­kaup­po­jen myötä, kun yritys osti 2018 ruot­sa­lai­sen, vuonna 1666 perus­te­tun Spor­rong-konser­nin koko osakekannan.
TUOTANTO Yksi tuotan­to­lai­tos Suomessa ja kaksi Virossa. Liike­toi­min­taa lisäksi Ruot­sissa, Norjassa, Latviassa ja Liet­tuassa. Valmis­taa hopeae­si­neitä, kuten ruokai­lu­vä­li­neitä ja design­tuot­teita, sekä timantti‑, kulta- ja hopea­ko­ruja, kunnia­merk­kejä, mita­leita ja pokaa­leja. Tuo maahan laaduk­kaita sveit­si­läi­siä kelloja sekä nuori­son suosi­mia brändikelloja.
HENKILÖKUNTA Suomessa noin 50, koko konser­nissa noin 200.
LIIKEVAIHTO Noin 15 milj. euroa (2019).

TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVAT JANI LAUKKANEN