Arto Helenius: Rujo näkökulma alustatalouteen

Alusta­ta­louden kasvu on aiheut­tanut työelä­mässä voimak­kaan murroksen. Verkkoa­lustan päälle on raken­nettu erilaisia sovel­luksia, appli­kaa­tioita, joiden avulla yritykset välit­tävät tuotteita ja palve­luita. Pisim­mällä kehitys on edennyt Hollan­nissa, jossa yli miljoona työnte­kijää on viimeisen talous­laman jälkeen siirtynyt työllis­tä­mään itseään alusta­ta­louden keinoin.

Ostaminen, kulut­ta­minen, viihty­minen ja myyminen. Se on kaikki känny­kässä. Muutos on opeteltu suurelta osin pakon edessä, mutta se jatkuu edelleen. Verkko­kaup­poja ja appli­kaa­tioita syntyy kuin sieniä sateella.

On syntynyt bisneksiä, jotka perus­tuvat siihen, että omalla mobii­li­lait­teella voi parilla painal­luk­sella tilata autokyydin tai jonkun tuomaan pitsaa kotiin. Toisaalta tarjolla on palve­luja, joista voi katsoa esimer­kiksi polttoai­neiden hinnat koko maassa. Tietoa kerätään myös sähkö­töistä, talous­hal­lin­nosta, palkan­las­ken­nasta, kotisii­vouk­sesta ja monista muista palve­luista. Näistä puuttuu vain toiminto, jolla voisi tehdä tilauksen. Tällaiset palvelut ovat varmasti pian tarjolla. Ne löyty­nevät suoraan, kootusti ja vertail­ta­vina kännykästä.

Alusta­ta­louden toimin­taan tarvit­tava tekniikka on halpaa. Kun se on myös riittävän helppo­käyt­töistä, on palve­luiden tarjon­nalle varmasti myös kysyntää. Ihmiset tekevät mielel­lään tilauksia ja maksavat niistä, kun kaiken voi hoitaa simppe­leillä ja jousta­villa appli­kaa­tioilla. Sama pätee myös alusta­ta­louden työnte­ki­jöihin. Monimut­kaisen yrittä­jyyden, pääomien tarpeen ja paperi­sodan sijaan tarjolla on mahdol­li­suus saada työti­laus kännykän välityk­sellä, tehdä duuni ja saada siitä palve­lu­yh­tiöltä korvaus ilman, että pitää laskuttaa tai viime kädessä periä saataviaan.

Juuri tähän alusta­ta­louden houkutus perustuu. Helppou­teen, joka peittää alleen toimin­ta­mallin muut ominai­suudet, kuten ansainta- ja tulon­jaon logiikan. 

Laaja tarjonta ylläpitää kilpailua, johon nojaten appli­kaatio asettaa hinnat ja muut tarvit­tavat maksut. Työntekijä ei siten voi vaikuttaa saamansa korvauksen määrään. Hän voi vaikuttaa vain siihen, ottaako keikan vastaan vai ei. Jos hän ottaa keikan vastaan, tekee appli­kaa­tion pyörit­täjä talous­pal­velun työntekijän puolesta ja perii siitä provi­sion tai maksun.

Varma nettoaja on palvelun pyörit­täjä. Työntekijän käteen jäävä tulo on toinen juttu. Alusta­ta­lou­denkin kautta saaduista ansioista pitää maksaa verot, eläke­maksut ja terveys­va­kuutus. Loppu­tulos voi olla alusta­ta­louden aherta­jalle laihan­lainen. Näin on esimer­kiksi Uberin renkien kohta­losta kerrottu.

Kehitys johtaa siihen, että moni menettää perin­teisen työpaikan ja on sen jälkeen appli­kaa­tionsa kanssa ”oman itsensä herra”, siis hyvin rajallisesti.

Tätä kehitystä pitäisi ennakoida ja säätää lakeja suojaa­maan työnte­ki­jöitä alusta­ta­louden ylilyön­neiltä. Sen rinnalla valtiolle pitää rakentaa mahdol­li­suus verottaa tätä uutta ainee­tonta liike­toi­mintaa, jota on helppo pyörittää vaikka Naurusaarilta.

ARTO HELENIUS
Teolli­suus­liiton kansain­vä­lisen edunval­vonnan erityisasiantuntija