AVAAJA: Ei mielivallalle, kyllä irtisanomissuojalle

Useimmat toivovat työsuhteeltaan turvaa ja jatkuvuutta. Irtisanomiselle pitää olla asialliset perusteet, jotta ihmisiä ei kohdella mielivaltaisesti. Irtisanomisjärjestyksen kirjaaminen lakiin parantaisi työntekijöiden asemaa.

AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebookissa tai Twitterissä (16.12. alkaen). Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla.

SAK:n työehdot-osaston johtajan Heli Puuran mukaan irtisanomissuojalla on työntekijälle suuri merkitys.

– Jos sitä ei olisi, se mahdollistaisi täysin mielivaltaisen työsuhteen päättämisen.

– Työntekijälle on tärkeää se, että työsuhteessa on jatkuvuutta. Varmasti työtekijäpuolella pääsääntöisesti on toive vakituisesta työsuhteesta ja toimeentulon jatkuvuudesta. Aina kun työnantaja on irtisanomassa työntekijää, se on haasteellinen juttu, koska sekä palkanmaksu että työnteko loppuvat. Kun ihminen joutuu työttömyysturvalle, tulot pienenevät tuntuvasti.

Irtisanomissuoja kuuluu Puuran mukaan työelämän reiluihin pelisääntöihin.

– Ihmistä ei saa kohdella mielivaltaisesti. Laissa on pakottavat säännökset, että pitää olla asiallinen peruste irtisanomiselle. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

Reilut pelisäännöt ovat työnantajankin etu.

– Se tuo työelämään ennustettavuutta. Ne auttavat, että sitoudutaan puolin ja toisin.

TYÖNANTAJAN VALTA VAHVA

Suomessa työnantaja voi irtisanoa taloudellista ja tuotannollista tai henkilöperusteisistä syistä.

– Työsuhdeturvan eri osista on tehty kansainvälisiä vertailuja. Niiden päälinja on se, että Suomessa on irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä verrattain helppoa vertailtaessa vastaavan tyyppisiin länsimaihin. Työntekijän henkilöön liittyvissä irtisanomisperusteissa se saattaa olla keskitasoa hieman tiukempaa.

Useissa länsimaissa irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä on kalliimpaa kuin Suomessa.

– Saksassa ja monessa muussakin maassa on erilaisia erorahajärjestelyjä. Useassa maassa toimivat yritykset ovat todenneet, että tehtaan lopettaminen osuu Suomeen ehkä senkin takia, että meillä on edullisemmat säännöt lopettaa tehdas ja työsuhteita.

Ruotsissa heikommassa asemassa olevien työntekijöiden turvana on laajempi työvoiman vähentämisjärjestys kuin Suomessa.

– Teollisuuden työehtosopimuksissa ja julkisella sektorilla meillä on työvoiman vähentämisjärjestys, mutta monilta aloilta se puuttuu. Lainsäädännössä ei vähentämisjärjestystä ole.

Silloin kun on perusteita sanoa irti ihmisiä, irtisanomisjärjestys selkeyttäisi, millä kriteereillä heitä valitaan.

SAK:n vuoden 2019 eduskuntavaalitavoitteena oli irtisanomisjärjestyksen kirjaaminen lakiin, mutta hallitusohjelmaan sitä ei saatu.

– Olemme ajatelleet, että silloin kun on perusteita sanoa irti ihmisiä, irtisanomisjärjestys selkeyttäisi, millä kriteereillä heitä valitaan.

Huolimatta irtisanomisjärjestyksestä muun muassa teollisuuden työehtosopimuksissa työnantajan oikeus valita irtisanottavia on vahva.

– Työnantaja voi aina jättää irtisanomatta keskeiset avaintyöntekijät ja tärkeimmät ammattityöntekijät. Vaikka olisikin työvoiman vähentämisoikeus, valintaoikeus säilyy työnantajalla.

Irtisanomisjärjestys luo turvaa haavoittuvimmassa asemassa oleville.

– Siinä pitää ottaa huomioon perheenhuoltovelvollisuus, työsuhteen kesto ja myös se, jos ihminen on menettänyt tapaturmaisesti työkykyään työnantajan palveluksessa. Näitä ihmisiä pitäisi lojaliteettiperiaatteen perusteella jättää irtisanomatta.

SUOJAISIKO PAREMPI TURVA SUOMALAISTA TYÖTÄ?

Tekijänkin monet jutut ovat kertoneet siitä, miten matala kynnys isoilla ja vakavaraisillakin työnantajilla on sanoa ihmisiä irti tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

– Ei siihen iso kynnys ole, kun katsotaan, miten paljon ihmisiä Suomessa on joutunut irtisanotuiksi. Ei laki suuria ongelmia tuota työnantajapuolelle. Voittoa tuottava, kannattava firma voi laillisesti irtisanoa ihmisiä. Se voi myös päättää, että tehdas lopetetaan. Näissä tilanteissa ei ole mitään ylimääräistä vastuuta työnantajalla. Tämä tuli esiin muun muassa silloin, kun Kaipolan paperitehdasta ajettiin alas.

Monissa maissa on erorahajärjestelmiä, ovat ne sitten lakiin perustuvia, työehtosopimuksissa olevia tai talokohtaisia sopimuksia.

Puuran mukaan ilmiötä seuratessa on Suomessakin mietitty, pitäisikö asioita arvioida uudestaan.

– Monissa maissa on erorahajärjestelmiä, ovat ne sitten lakiin perustuvia, työehtosopimuksissa olevia tai talokohtaisia sopimuksia. Ne ovat sellaisia, että saatetaan maksaa vuoden tai kahden vuoden palkka irtisanotulle.

– Ei meilläkään mitään esteitä ole, etteikö talokohtaisesti voitaisi sopia vaikka minkälaisista erorahapaketeista. Mutta meillä ei aina ole siihen pystytty. Mieleen tulee, pitäisikö siinä olla lainsäädännöllistä pohjaa nykyistä enemmän. En sitä ainakaan vastustaisi.

– Mutta eri asia on, onko realistista saada erorahajärjestelmää aikaiseksi, jos mitään sen tyyppistä ei ole esimerkiksi hallitusohjelmassa.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVITUS EMILIE UGGLA
KUVA KITI HAILA