Michał Kulka-Kowalczyk on ollut Teollisuusliiton jäsen yli kaksi vuotta. Koulutukset ja ihmisten tapaaminen ovat olleet jäsenyyden parhaita puolia.

”Tulevai­suus on meidän käsis­sämme” – jäsen­lä­het­ti­läät levit­tävät liiton sanomaa

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ JA ANTTI HYVÄRINEN

Teolli­suus­lii­tossa on aloitettu jäsen­lä­het­ti­läs­toi­minta, jossa vapaa­eh­toiset jäsenet antavat panok­sensa itselle sopivalla tavalla. Tavoit­teena on ulkomaa­lais­taus­taisten työnte­ki­jöiden tavoit­ta­minen ja saaminen liiton jäseniksi.

TÄSTÄ ON KYSE

  • Teolli­suus­liitto pyrkii jäsen­lä­het­ti­läiden avulla saamaan yhteyden ulkomaa­lais­taus­tai­siin työnte­ki­jöihin, jotta mahdol­li­simman moni heistä liittyisi ammat­ti­liiton jäseneksi.
  • Jäsen­lä­het­tiläs voi olla kuka tahansa Teolli­suus­liiton jäsen, jolla ovat kiinnos­tu­neet toimin­nasta. Jäsen­lä­het­ti­läät saavat liitolta apua ja voivat itse suunni­tella toiminnan sisältöjä.
  • Puolasta Suomeen muuttanut Michał Kulka-Kowalczyk alkoi jäsen­lä­het­ti­lääksi, sillä hänen mieles­tään jäsenten kannattaa ottaa vastuuta, levittää liiton sanomaa ja hankkia uusia jäseniä.

Teolli­suus­liitto on aloit­tanut jäsen­lä­het­ti­läs­toi­minnan, jonka tavoit­teena on ulkomaa­lais­taus­taisten työnte­ki­jöiden oikeuk­sien suojelu, työelä­mä­tie­toi­suuden lisää­minen ja järjes­täy­ty­mi­sas­teen nosto.

– Ammat­ti­liiton jäsenten kannattaa ottaa vastuuta, levittää sanomaa ja hankkia uusia jäseniä, sanoo turku­lainen Teolli­suus­liiton jäsen Michał Kulka-Kowalczyk.

Hän lähti mukaan Teolli­suus­liiton jäsen­lä­het­ti­läs­toi­min­taan ensim­mäisten joukossa loppu­vuonna 2025.

– Maahan­muut­tajan voi olla hankala löytää tietoa. Ammat­ti­liiton jäsenyys ei ole ensim­mäinen asia, josta maahan­muut­tajat kuulevat, Kulka-Kowalczyk sanoo.

Liiton jäsenyys on ollut minulle osa Suomeen integroitumista.

Hän liittyi Teolli­suus­liit­toon omatoi­mi­sesti yli kaksi vuotta sitten. Tampe­reella Murikka-opistolla käydyt kurssit ja uudet sosiaa­liset suhteet ovat olleet jäsenyyden parasta antia.

– Liiton jäsenyys on ollut minulle osa Suomeen integroitumista.

Kulka-Kowalczyk muutti perhei­neen Puolasta Suomeen vuoden 2021 lopulla. Hän on työsken­nellyt yli neljä vuotta lehden­ja­ka­jana Lounais-Suomen Tieto­ja­kelu Oy:ssä. Hiljat­tain hänet valit­tiin toimi­paikan varatyösuojeluvaltuutetuksi.

– Olen pyrkinyt olemaan lähet­tiläs jo ennen kuin jäsen­lä­het­ti­läs­toi­mintaa oli. Olen yrittänyt vakuuttaa lähipii­rini ja työka­ve­rini liitty­mään liiton jäseniksi. Olen myös kirjoit­tanut maahan­muut­ta­jien Facebook-ryhmiin, Kulka-Kowalczyk kertoo.

Michał Kulka-Kowalczyk on työsken­nellyt yli neljä vuotta lehden­ja­ka­jana Lounais-Suomen Tieto­ja­kelu Oy:ssä.

YHDESSÄ HYVÄKSIKÄYTTÖÄ VASTAAN

Ulkomaa­lais­taus­taiset työnte­kijät tulevat erilai­sista yhteis­kun­nista ja kulttuu­reista. Suoma­lainen ammat­ti­liitto ja sen tehtävät eivät ole lähes­kään kaikille tuttuja.

– Monet luulevat olevansa ammat­ti­liiton jäseniä, vaikka ovat vain työttö­myys­kassan jäseniä. On tärkeää puhua niiden eroista ja siitä, miksi liiton jäsenyys kannattaa.

Työperäisen hyväk­si­käytön ehkäi­syssä ammat­ti­lii­toilla on paljon tehtävää. Ulkomaa­lais­taus­taiset työnte­kijät ovat muuta työvoimaa suurem­massa riskissä joutua hyväksikäytetyiksi.

Kulka-Kowalczyk kertoo, ettei itse ole kohdannut työpe­räistä hyväk­si­käyttöä, mutta ilmiö koskettaa kaikkia työntekijöitä.

– Ulkomaa­lais­taus­taisten työnte­ki­jöiden hyväk­si­käyttö vaikuttaa koko työmark­ki­naan ja voi heikentää kaikkien työnte­ki­jöiden asemaa.

Liitto auttaa jäseniään vaikeina aikoina, mutta liitto on enemmän kuin vakuu­tus­yhtiö, Kulka-Kowalczyk korostaa.

– Ammat­ti­liitto ei ole vain ongel­ma­ti­lan­teita varten. Myös laajempi perspek­tiivi on tärkeä: yhdessä työnte­kijät ovat vahvempia ja heidän neuvot­te­lua­se­mansa on parempi.

JOKAINEN VOI OSALLISTUA

Jäsen­lä­het­ti­läänä Kulka-Kowalczyk aikoo jatkaa tiedon levit­tä­mistä ja jäsenten hankintaa. Apua hän aikoo antaa myös esimer­kiksi tarkis­ta­malla puolan kielelle käännet­tyjä tekstejä.

Hän pohtii, että jokainen voi tehdä työtä ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen vahvistamiseksi.

– Toiminnan ei aina tarvitse olla organi­soitua. Se voi olla keskus­telua baarissa tai Teolli­suus­liiton Hermes ‑sovel­luksen esittelyä.

Jäsen­lä­het­ti­läs­toi­minta on vielä alkuvai­heessa, mutta mahdol­li­suudet ovat suuret.

– Tulevai­suus on meidän käsis­sämme. Toivot­ta­vasti mukaan tulee lisää ihmisiä, jotka haluavat osallistua.

Työ­eh­to­asian­tun­ti­ja Deniz Kacar Teolli­suus­liiton ul­ko­maa­lais­taus­tai­sen työvoiman yksiköstä kertoo, että jäsen­lä­het­ti­läät voivat muokata tehtä­väs­tään itselle mieluisan. KUVA ANTTI HYVÄRINEN

TOIMINTA MUOTOILLAAN YHDESSÄ

– Idea jäsen­lä­het­ti­läistä on lähtenyt siitä todel­li­suu­desta, että ulkomaa­lais­taus­tai­silla työnte­ki­jöillä järjes­täy­ty­mi­saste on paljon pienempi kuin paljas­jal­kai­silla suoma­lai­silla, kertoo työ­eh­to­asian­tun­ti­ja Deniz Kacar Teolli­suus­liiton ul­ko­maa­lais­taus­tai­sen työvoiman yksiköstä.

Ammat­ti­lii­toilla on ollut vaikeuksia tavoittaa ulkomaa­lais­taus­taiset työnte­kijät, sillä puutteita on ollut esimer­kiksi kieli­tai­dossa, verkos­toissa ja kulttuu­ri­sessa osaamisessa.

– Ajatte­limme, että olisi järkevää pyytää näissä asioissa apua jäseniltä, Kacar sanoo.

Jäsen­lä­het­tiläs voi olla kuka tahansa Teolli­suus­liiton jäsen.

– Idea on, että ei liikaa kerrota, mitä heidän pitää tehdä tai olla tekemättä. Toivo­taan, että jäsen­lä­het­ti­läät muotoi­li­sivat toimintaa meidän kanssamme.

Jokai­selle löytyy varmasti kiinnos­tavaa tekemistä.

Jäsen­lä­het­ti­läät voivat räätä­löidä myös oman tehtä­vän­ku­vansa itselle sopivaksi.

– Voi tehdä, mitä kokee mielek­kääksi ja mihin on osaamista. Taivas on rajana, mitä jäsen­lä­het­tiläs voi tehdä.

Jollekin lähet­ti­läälle toiminta voi olla Teolli­suus­liiton julis­teiden kiinnit­tä­mistä kahvi­huo­neen seinälle, toinen saattaa lähteä mukaan ammat­tio­saston työpaikkakäynneille.

UUSI TAPA OSALLISTUA

Jäsen­lä­het­ti­läs­toi­minta keräsi ensim­mäi­siin koulu­tuk­siin noin 35 henkeä. Määrä yllätti positiivisesti.

– Meillä on paljon ulkomaa­lais­taus­taisia jäseniä, jotka haluai­sivat olla aktii­visia, mutta ei ole ollut matalan kynnyksen tapoja osallistua, Kacar kertoo.

Matalan kynnyksen toimin­taan kuuluu, ettei jäsen­lä­het­ti­läille ole asetettu ennak­ko­vaa­ti­muksia. Mielen­kiinto toimintaa kohtaan riittää.

– Toivotan kaikki haluk­kaat lämpi­mästi mukaan. Toiminta ei ole pelkäs­tään ulkomaa­lais­taus­tai­sille. Suomea ja ruotsia puhuvat ovat myös tervetulleita.

Suomen työvoi­masta noin 12 prosenttia on nyt ulkomaa­lais­taus­taisia henki­löitä. Osuuden on ennus­tettu tuplaan­tuvan viimeis­tään parissa kymme­nessä vuodessa. Tällä hetkellä Teolli­suus­liiton jäsenistä noin 4 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

– Jäsen­po­ten­ti­aali on valtava, Kacar sanoo.

Michał Kulka-Kowalczyk on levit­tänyt tietoa ammat­ti­lii­toista jo ennen jäsen­lä­het­ti­lääksi ryhtymistä.

VIESTI ON SAATAVA PERILLE

Ennak­ko­luulot voivat hälvetä, kun työelämän käytän­nöistä ja ammat­ti­lii­toista kertoo jäsen­lä­het­tiläs, jolla on mahdol­li­sesti omakoh­taisia kokemuksia uuden maan tavoille opettelusta.

– Viesti menee paremmin läpi, kun sitä puhuu henkilö, joka on itse käynyt läpi samat asiat, Kacar sanoo.

Työperäisen hyväk­si­käytön torjunta on tärkeä osa ammat­ti­liiton toimintaa.

– Jäsen­lä­het­ti­läät pystyvät levit­tä­mään tietoa siitä, miten asioiden oikeasti pitäisi mennä työelä­mässä ja miten liitto pystyy auttamaan.

Lähet­ti­läiden kautta liiton on myös mahdol­lista saada tietoa työpai­koilla olevista epäkohdista.

– Toiminnan tarkoi­tuk­sena on, että meille tulee tietoa siitä, millaiset asiat huoles­tut­tavat ja millaisia kysymyksiä on työpai­koilla. Sen perus­teella osaamme kohdentaa toimintaa.

VILKASTA AJATUSTENVAIHTOA

Jäsen­lä­het­ti­läille on perus­tettu verkkoa­lusta, jossa he voivat keskustella.

– Verkkoa­lus­talla voimme porukalla ideoida toimintaa. Sinne voi postata, jos tarvitsee neuvoa, Kacar sanoo.

Ajatus­ten­vaihto on ollut alusta asti vilkasta.

– Paljon on ollut keskus­telua siitä, mitä ulkomaa­laiset työnte­kijät Suomessa olles­saan tietävät ja miten tieto voidaan toimittaa heille.

– Jos on pienin­tä­kään mielen­kiintoa, kannattaa lähteä mukaan. Jokai­selle löytyy varmasti kiinnos­tavaa tekemistä. Palkkaa ei valitet­ta­vasti makseta, mutta kuluja korva­taan, Kacar kertoo.

Jäsen­lä­het­ti­läille on tarkoitus järjestää kokoontumisia.

– Ideana on, että kerran vuodessa järjes­tet­täi­siin jäsen­lä­het­ti­läiden kokoon­tu­minen, jolla kiite­tään tehdystä työstä. Päivällä olisi jonkin­laista koulu­tusta ja illalla vapaa­muo­toi­sempi kokoon­tu­minen, Kacar kertoo.

Jäsen­lä­het­ti­läs­toi­minta on vielä alussa, mutta alku on ollut lupauksia herättävä.

– Ennus­teita on vaikea antaa, mutta suhtaudun optimis­ti­sesti, sillä näin monta jäsen­lä­het­ti­lästä on jo mukana. Tämä voi tulevai­suu­dessa olla olennai­nenkin osa Teolli­suus­liiton toimintaa.

LUE LISÄÄ:

www.teollisuusliitto.fi/jasenlahettilas

Kiinnos­tuitko? Jäsen­lä­het­ti­läs­toi­min­taan pääsee mukaan lähet­tä­mällä sähkö­postia ulkomaa­lais­taus­taisen työvoiman yksikön osoit­tee­seen uty@teollisuusliitto.fi.