Trump ampuu kauppapolitiikassa tulleilla
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa Suomea ja seitsemää muuta eurooppalaista maata lisätulleilla, jos hänen Grönlanti-vaatimuksiinsa ei suostuta. Trumpille tullit ovat muutakin kuin kauppapolitiikkaa.
Vuosi vallassa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti toisen virkakautensa tammikuussa 2025. Vaikka Trumpin nelivuotinen kausi on vasta alussa, hän on ehtinyt vavisuttaa maailmaa useilla toimillaan. Kauppapolitiikassaan hän käyttää aseinaan tulleja, joita hän lyö pöytään kuin kortteja saadakseen myös muita tavoitteitaan läpi Yhdysvaltojen rajojen ulkopuolella.
Tulli ei ole mikään uusi ase. Suomessakin tulleja on kannettu jo keskiajalta lähtien. Tullimaksuja maksetaan maan rajojen ulkopuolelta tulevasta tavarasta. Presidentti Trumpin tullit ovat olleet otsikoissa, mutta myös EU:n ulkopuolelta tuotava tavara on tullattava ja siitä on maksettava vaaditut tullimaksut. Tuontitullit ovat yleisesti tunnetumpia kuin vientitavaroille asetettavat vientitullit.
Aiemmin EU:n ulkopuolelta, myös Suomeen tulevista alle 150 euron tilauksista ei ole tarvinnut maksaa tullimaksua, mutta tämäkin muuttuu heinäkuusta alkaen. Tuolloin kaikista lähetyksistä peritään tullia.
Tullin maksaa lähetyksen tilaaja, joka voi olla kuluttaja itse tai tavaran myyvä yritys. Yleensä tullimaksun määrä on prosenttiosuus tullausarvosta. Tullausarvo on summa, joka koostuu yleensä tavaran ostohinnasta ja kuljetuskustannuksista. Tullimaksun lisäksi tuotavasta tavarasta joutuu maksamaan arvonlisäveron sekä esimerkiksi alkoholiin ja tupakkaan liittyvän valmisteveron.
Tulleja keräämällä valtiot saavat tuloja sekä samalla suojaavat kotimaista teollisuutta. Tullimaksujen vuoksi kotimaisista tuotteista tulee suhteellisesti halvempia tuontituotteisiin verrattuna. EU:n jäsenmaat kuuluvat tulliliittoon ja siksi unionin sisällä liikkuvasta tavarasta ei makseta tulleja.
TULLITEHTAILU JOHTAA HELPOSTI KAUPPASOTAAN
Tullit ovat osa maiden välistä kauppapolitiikkaa. Kuten presidentti Trumpin toimista nähdään, tulleilla uhkailemalla ja niitä asettamalla pyritään vaikuttamaan paitsi keskinäiseen kaupankäyntiin myös muihin poliittisiin päämääriin.
Viime vuonna presidentti Trump kärjisti kauppasuhteet usean maan kanssa asettamalla maiden tuontitavaroille huomattavia tullimaksuja. Etenkin Kiina vastasi Trumpin tulleihin asettamalla tuontitulleja useille Yhdysvalloista tuotaville tavaroille. Näin Yhdysvallat ja Kiina olivat hetken aikaa kauppasodassa keskenään ennen kuin maat pääsivät sopuun keskinäisistä tullitasoistaan.
Kauppasodan uhka leijuu ilmassa nyt myös EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Trump uhkaa lisätulleilla seitsemää EU-maata Suomi mukaan luettuna sekä Britanniaa. Tämä pakottaa EU:n vastatoimiin.



