”Kaikilla on oikeus hyvään johta­mi­seen” – metsä­alalle tarvi­taan lisää esihenkilöosaamista

Itä-Suomen yliopis­tolla tutki­taan suoma­laista metsä­alan johta­mista Metsä­miesten Säätiön rahoit­ta­missa tutkimushankkeissa.

Metsä­joh­ta­minen 2030 ‑hankkeessa on selvi­tetty, millaisen johta­mis­kou­lu­tuksen opiske­lijat saavat suoma­lai­sissa metsä­alan korkea­kou­luissa ja miten koulu­tusta voidaan kehittää.

Hankkeiden vastuu­pro­fes­sori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopiston metsä­tie­teiden osastolta kertoo, että kysely­tut­ki­musten perus­teella metsä­alan korkea­kou­lu­tetut saavat kattavan osaamisen metsä­alan sisäl­löistä, mutta yleiset työelä­mä­taidot jäävät heikom­malle tolalle.

– Kriit­tinen tiedon­kä­sit­tely on todella hyvällä mallilla. Johtamis- ja esihen­ki­lö­tai­doissa sen sijaan riittää paran­net­tavaa, Kärhä sanoo.

Korkea­kou­luilla on paran­ta­misen varaa työelämän ja yritysten tarpeiden ymmär­tä­mi­sessä. Opetus­suun­ni­telmat muuttuvat hitaasti, mutta työelä­mä­tai­toja on mahdol­lista opettaa nykyi­senkin kehikon sisällä.

– Meillä metsän­hoi­ta­jaksi ei voi valmistua, jos ei ole käynyt kauppa­tie­teen laitoksen tarjoamia johta­mi­so­pin­toja, Kärhä kertoo.

Oppilai­tok­sien kannattaa katsoa peiliin, kuunnella työelämän tarpeita ja justee­rata koulutusta.

Työelämän ymmär­rystä ja taitoja lisäävät myös esimer­kiksi yrityk­sistä tulevat vierai­levat luennoit­sijat. Työelä­mään siirty­minen on sulavampaa, jos kontak­teja on luotu jo opintojen aikana.

– Opinnäy­te­töistä noin 80 prosenttia tehdään jonkin yrityksen toimek­sian­nosta. Sillä tavalla pyritään raken­ta­maan työelä­mäyh­teyttä, Kärhä kertoo metsä­tek­no­lo­gian opinnäyt­teistä Itä-Suomen yliopistolla.

Vaikka käytännön työelä­mäkin opettaa työelä­mä­tai­toja, lähtö­kohdat ovat paremmat, jos pohja on luotu opinnoissa.

– Oppilai­tok­sien kannattaa katsoa peiliin, kuunnella työelämän tarpeita ja justee­rata koulu­tusta, Kärhä sanoo.

PALAUTTEEN ANTAMINEN TAKKUAA

Toisessa Metsä­miesten Säätiön tohto­ri­kou­lu­tus­oh­jelman rahoit­ta­massa tutki­muk­sessa selvi­te­tään johta­misen nykytilaa, haasteita ja odotuksia puun hankinnassa.

Väitös­kir­ja­tut­kija Sanna Kasurinen on haasta­tellut 40 puunkor­juun ja puuta­varan autokul­je­tuksen yrittäjää, 75 työnte­kijää ja noin 30 metsäyh­tiöiden edustajaa.

Ihmisten johta­misen tärkeys ja toisaalta oman osaamisen puutteet koros­tuivat yrittä­jien vastauk­sissa. Työnte­kijät eivät kuiten­kaan rapor­toi­neet merkit­tä­vistä johtajuusongelmista.

– Suurim­malta osalta yrittä­jistä puuttuu johta­ja­kou­lutus kokonaan. Osaaminen on hankittu työn ohessa, Kasurinen kertoo.

Viestintä ja palaut­teen antaminen ovat suurimmat haasteet suoma­lai­sissa puunkor­juun ja puuta­varan autokul­je­tuksen yrityksissä.

– Palau­tetta ei osata antaa, vaikka sitä toivot­tai­siin. Suoma­lai­seen kulttuu­riin ei herkästi istu, että annet­tai­siin riittä­västi kehit­tävää ja positii­vista palau­tetta, Kasurinen sanoo.

Raken­tavan palaut­teen antamista ei pitäisi jännittää tai pelätä.

Sekä yrittäjät että työnte­kijät harmit­te­levat, että ihmis­ten­vä­lisiä kohtaa­misia ja yhteisiä keskus­te­lu­hetkiä tulee vähän. Monet asiat hoide­taan sähkö­postin ja muiden sähköisten kanavien välityksellä.

– Palaut­teen antamisen ei pitäisi olla suorite, vaan luontainen vuoro­vai­ku­tuksen keino. Pitäisi myös harjoi­tella, miten annetaan palautetta.

Haastat­te­lujen perus­teella Kasurinen arvioi, että parem­paan viestin­tään sekä palaut­teen antami­seen ja vastaa­not­ta­mi­seen on valmiudet.

– Raken­tavan palaut­teen antamista ei pitäisi jännittää tai pelätä. Alalla on äärim­mäisen ammat­ti­maista ja kehit­ty­mi­so­rien­toi­tuvaa porukkaa.

Kasurinen arvioi, että lyhyet koulu­tukset voisivat olla apu metsä­alan yrittä­jien johta­mis­tai­tojen paran­ta­mi­sessa. Monilla yrittä­jillä ei ole mielen­kiintoa tai mahdol­li­suutta pidem­piin opintokokonaisuuksiin.

– Olisi hyvä, jos löytyisi koulu­tuk­sel­lisia työka­luja tukemaan ja vahvis­ta­maan yrittäjän arkea, Kasurinen sanoo.

SAVOTTAHENKEÄ TARVITAAN

Sopimus­asian­tun­tija Jari Sirviö Teolli­suus­liiton puutuo­te­sek­to­rilta kertoo, että Metsä­miesten Säätiön rahoit­tama ja Työte­ho­seuran toteut­tama Metsä­alan johta­mi­sa­ka­temia tarjoaa kolmen kurssin kokonai­suuden parem­paan metsä­alan johta­mi­seen. Sirviö on Metsä­miesten Säätiön halli­tuksen jäsen.

– Säätiön hankkeiden avulla kehitämme metsä­hy­vin­vointia ja hyvää johta­mista. Tavoite on luoda ja jakaa kokonai­sym­mär­rystä metsä­alan hyvin­voin­nista, Sirviö sanoo.

Metsä­alalla on tarvetta laaduk­kaalle johta­mi­selle ja työelä­mä­tai­doille, jotka huomioivat alan erityispiirteet.

– Metsä­alalla työ on yksin työsken­telyä. Sosiaa­linen verkosto ja työka­verit ovat kaukana, Sirviö sanoo.

Selkeä ja avoin viestintä on metsä­alan hyvin­voinnin ytimessä.

– Se on pääpointti, että puheyh­teys esihen­kilön ja alaisen välillä säilyy. Aratkin asiat pitää pystyä käsit­te­le­mään, Sirviö sanoo.

Metsä­alalla työ on yksin työsken­telyä. Sosiaa­linen verkosto ja työka­verit ovat kaukana.

Metsä­alla kestävä toiminta rakentuu sosiaa­li­sesta, talou­del­li­sesta ja ekolo­gi­sesta kestä­vyy­destä. Viime aikoina julki­suu­teen on tullut tapauksia, joissa toiminta ei ole kestävää.

– Ulkomaa­lais­taus­taisen työvoiman hyväk­si­käyttö on räikeä esimerkki siitä, että sosiaa­linen kestä­vyys on unohdettu.

Sirviö kertoo, että perin­tei­sesti metsä­alalla luottamus ja savot­ta­henki ovat olleet kantavia voimia. Reilu meininki on osittain rikkou­tunut, mutta sitä on mahdol­lista rakentaa uudel­leen noudat­ta­malla yhteisiä pelisään­töjä ja kohtaa­malla ihmiset ihmisinä.

– Kaikilla on oikeus hyvään johta­mi­seen. Se on lähtö­kohta. Alais­tai­dotkin ovat tärkeässä asemassa, Sirviö sanoo.