Ovatko humanoi­di­ro­botit uhka vai mahdol­li­suus? Päättäjät ohjaavat suuntaa

Mitä ovat humanoi­di­ro­botit, joista ovat nousseet vauhdilla tekni­seen keskus­telun ytimeen?

Ne ovat ihmistä muistut­tavia robot­teja, jotka pystyvät liikku­maan, tarttu­maan, kommu­ni­koi­maan ja suorit­ta­maan tehtäviä osittain tai autono­mi­sesti tekoälyn avulla.

Tekoälyn nopea kehitys on heijas­tunut suoraan humanoi­di­ro­bot­tien kyvyk­kyys­ta­soon. Ensim­mäiset kaupal­liset mallit ovat jo nyt pilot­ti­käy­tössä teolli­suu­dessa ja logistiikassa.

Tulevai­suus­tut­kija Risto Linturi on pereh­tynyt niin tekoä­lyyn kuin robotiik­kaan. Häneltä on ilmes­tynyt tänä vuonna Kari Angerian kanssa tekoälyä käsit­te­levä kirja, minkä lisäksi hän on ollut mukana kirjoit­ta­massa eduskunnan tulevai­suus­va­lio­kunnan tilaamaa raporttia humanoi­di­ro­bo­teista. Nykyti­lan­netta ja tulevia vuosi­kym­meniä arvioiva raportti julkis­tet­tiin tänä syksynä.

– Katsoin juuri äsket­täin Elon Muskin esitystä Teslan yhtiö­ko­kouk­sesta. Siinä hän kertoi, että Tesla kokoaa edelleen humanoi­di­ro­bot­tien proto­tyyp­pejä laajalti käsityönä, mutta on jo raken­ta­massa teolli­suus­kompleksia, jonka ensim­mäisen tuotan­to­linjan on määrä valmistua ensi vuonna. Sen maksi­mi­ka­pa­si­teetti olisi miljoona robottia vuodessa, Linturi toteaa.

– Toinen linja valmis­tuisi vuonna 2027, ja silloin siellä voitai­siin valmistaa kymmenen miljoonaa humanoi­di­ro­bottia vuodessa. Tämä ei välttä­mättä kuulosta ihan realis­ti­selta. Mutta kehitys on joka tapauk­sessa hyvin nopeaa. On hyvä muistaa, että myös Applen valmis­tamaa iPhone-älypu­he­linta valmis­tet­tiin alussa käsityönä.

MALLIA KUVASTA JA VIDEOSTA

Linturin mukaan olennainen ominai­suus humanoi­di­ro­bo­tissa on se, että se pystyy opette­le­maan asioita näkemäs­tään kuvasta, videosta tai virtuaalimaailmasta.

– Puolet koko robotin monimut­kai­suu­desta liittyy käden toimin­taan. Ihmisen aivoista huomat­tavan suuri osa ohjaa käsiä. Lapsi opettelee ensim­mäiset ikävuodet käsien ja jalkojen toimintaa, kuten esimer­kiksi kuinka tarttua sormilla kanan­mu­naan. Se voi olla robotilla kömpelöä. Helpointa sille on käsitellä kiinteitä esineitä. Samoin kangas ja vaatteet ovat vaikeita materi­aa­leja, koska ne eivät liiku säännönmukaisesti.

Linturi uskoo, että sitten kun humanoi­di­ro­bot­teja aletaan valmistaa miljoo­nit­tain, niillä alkaa olla merki­tystä. Muutos ei tule vain yhdelle alalle, vaan kaikki muutokset ruokkivat toisiaan. Siinä syy, miksi humanoi­di­ro­bot­tien kehit­tä­mi­seen panos­te­taan nyt toden teolla erityi­sesti Yhdys­val­loissa ja Kiinassa.

Puolet koko robotin monimut­kai­suu­desta liittyy käden toimintaan.

Teolli­suu­dessa ja logis­tii­kassa humanoi­di­ro­botit sopivat Linturin mielestä paikkoihin, joissa valmis­te­taan lyhyitä sarjoja, sillä robotit ovat joustavia ja ne pystyvät siirty­mään helposti paikasta toiseen ja erotte­le­maan, lajit­te­le­maan, pakkaa­maan ja kerää­mään tavaraa linjoilla.

– Kaupan alalla humanoi­di­ro­bot­teja voisi käyttää esimer­kiksi hylly­tyk­sessä. Tehtaissa ne voivat toimia myös valvon­ta­teh­tä­vissä ja kerätä senso­reiden tuotta­maan mittaustietoa.

Linturi toivoisi, että Suomessa ja Euroo­passa oltai­siin paremmin ajan hermolla globaa­lissa tekno­lo­gi­sessa kehityk­sessä, joka menee eteen­päin huimaa vauhtia.

– Tässä nousee esiin paljon eettisiä kysymyksiä, joiden käsit­tely jää vähälle. Entä jos salai­suudet jäävät tyran­nian alle? Kuka valvoo ohjel­mis­to­päi­vi­tysten kehit­täjiä? Mikä on yksityi­syyden suoja ja kenen etiikan mukaan toimitaan?

TEKOÄLYN FYYSINEN ILMENTYMÄ

Projek­ti­tut­kija Frans Björk­roth on tutkinut humanoi­di­ro­bot­teja Turun kauppa­kor­kea­koulun Disrup­tio­la­bo­ra­to­riossa ja ollut mukana keskei­senä kirjoit­ta­jana eduskunnan tulevai­suus­va­lio­kunnan raportissa.

Julkaisua voidaan ajatella Björk­rothin mukaan työka­luna mahdol­li­sista kehitys­po­luista. Hollywoodin tietei­se­lo­ku­vissa robotit usein sekoavat ja ovat pahiksen roolissa, mutta näin yksioi­koista robot­tien käyttö ei ole.

– Humanoi­di­ro­bottia voidaan pitää tekoälyn fyysi­senä ilmen­ty­mänä. Ne pystyvät tulkit­se­maan ja tuotta­maan puhetta, minkä vuoksi niitä pystyy ohjaa­maan puheella. Ne pystyvät vaihta­maan myös itse akkunsa.

– Aikai­sem­masta robot­ti­aal­losta humanoi­di­ro­botit eroavat siten, että niitä ei tarvitse ohjel­moida aina erikseen. Ne pystyvät harjoit­te­le­maan ja oppimaan virheis­tään. Niillä on myös kyky kuvitella, miten joku tehtävä suori­te­taan, Björk­roth sanoo.

Halvimmat leluro­botit maksavat Björk­rothin mukaan nyt noin 6 000 dollaria, mutta oletuk­sena on, että ne tulevat maksa­maan tulevai­suu­dessa 10 000–40 000 dollaria. Mikäli ne saadaan toimi­maan laajasti erilai­sissa töissä, tuotannon skaalau­tuessa hinta voisi olla 20 000 dollarin luokkaa.

– Niitä voidaan käyttää erityi­sesti ihmiselle vaaral­li­sissa ympäris­töissä, vaikka tilan­teissa, joissa on havaittu tulipalo tai vuoto ydinvoi­ma­lassa. Sitten on sellaisia töitä ja ammat­teja, joihin ei taideta haluta niitä, kuten vaikka kätilö hoivapuolella.

– Humanoi­di­ro­bot­tien käyttöä täyden­ne­tään etäoh­jauk­sella, ainakin alussa. Paljon riippuu siitä, kuinka hyvin niitä osataan integroida. Työelä­mään voi syntyä kokonaan uusia tehtäviä, jotka liittyvät robotin ylläpi­toon, integraa­tioon, turval­li­suusau­di­toin­tiin sekä ihmisen ja robotin yhteis­työhön, suunnit­te­luun ja vastuuseen.

AUTONVALMISTAJAT KOKEILEVAT

Teolli­suuden aloista edellä­kä­vi­jöitä ovat auton­val­mis­tajat, joista humanoi­di­ro­bot­teja kehit­tävät ja kokei­levat Teslan lisäksi muun muassa BMW, Mercedes-Benz, Toyota ja Hyundai. Autoteol­li­suus on aina ottanut käyttöön nopeimmin uuden tekno­lo­gian ja työtavat.

– Humanoi­di­ro­botit voivat tarkoittaa valtavaa loikkaa tuotta­vuu­dessa, jos niitä pystyy käyttä­mään monipuo­li­sesti. Mutta niihin liittyy myös monen­laisia riskejä, esimerk­kinä tulon­jaon polari­saatio ja tekno­lo­ginen riippu­vuus isoista globaa­leista toimi­joista, Björk­roth näkee.

– Lisäksi niissä yhdis­tyvät fyysisen ja kyber­maa­ilman riskit, kuten tieto­turva, hakke­rointi ja muu rikol­linen toiminta. Kuka valvoo humanoi­di­ro­bot­teja ja kuka omistaa niiden keräämän datan?

Humanoi­di­ro­botit voivat tarkoittaa valtavaa loikkaa tuotta­vuu­dessa, jos niitä pystyy käyttä­mään monipuolisesti.

Björk­rothin mukaan ihmisen kaltaiset robotit yleis­tyvät palve­luissa, mikä muuttaa läsnä­olon malleja. Ihmiset sanovat messuilla mielel­lään käsipäivää humanoi­di­ro­bo­tille tai auttavat Alepan robotin ylös lumesta, mutta niistä ei haluta liian ihmis­mäisiä. Silloin mennään oudolle alueelle, mikä aiheuttaa pelkoa.

– Raportin signaalit ja analyysit eivät anna varsi­naista ennus­tetta, vaan kartan polkuja. Mikään ei ole kiveen hakattua. Kaikki riippuu niistä valin­noista, mitä tehdään nyt.

PERHOSEN SIIPI RÄPSÄHTÄÄ

Teolli­suus­liiton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttilan mukaan Teolli­suus­liiton jäsenet suhtau­tuvat myöntei­sesti digita­li­saa­tioon, robot­teihin ja automaatioon.

Enemmistön mielestä tekno­lo­gian kehitys vähentää työn fyysistä kuormit­ta­vuutta. Lisäksi koetaan, että se kasvattaa tuotta­vuutta, tekee työstä aiempaa kiinnos­ta­vampaa ja parantaa työturvallisuutta.

Teolli­suus­liitto kysyy jäsenis­töl­tään säännöl­li­sesti uuden tekno­lo­gian käytöstä työssä. Vuoden 2023 jäsen­tut­ki­muk­seen vastasi lähes 22 000 jäsentä.

– Mutta korvaako humanoi­di­ro­botti missä määrin ihmisen tekemää työtä? Sitä on vaikea sanoa. Pidän robot­tien fyysisiä kyvyk­kyyksiä ja taitoja vielä rajal­li­sina, sillä tekoäly tietää siitä, mikä on mennyttä ja kasaa niistää toden­nä­köi­syyk­sistä skeemoja ja laskelmia, mutta miten se osaa ennakoida, pohtii Anttila.

Vanhemmat työnte­kijät ovat huolis­saan työtahdin kiris­ty­mi­sestä ja toimintahäiriöistä.

– Onko se vähän saman­laista kuin talouden ennus­ta­minen, mikä on vaikeaa? Kun jo yksi henkilö, kuten Trump saattaa silmän­rä­päyk­sessä muuttaa kaiken. En usko, että kone ennakoi sen paremmin kuin ihminen­kään erilaisia yhteis­vai­ku­tuksia ja niiden seurauksia. Kaikkea ei vaan pysty ennakoimaan.

Anttila nostaa esiin perhosen siipi ‑efektin. Tämän kaaos­teo­reet­tisen mallin mukaan pienikin muutos tai häiriö voi aikaan­saada suuria vaiku­tuksia. Kun perhosen siipi räpsähtää, voi se synnyttää ennus­ta­mat­toman myrskyn maapallon toisella puolella.

TOIMINTAHÄIRIÖT HUOLETTAVAT

– Teolli­suus­ro­botit kykenevät tekemään tänä päivänä jo monen­laisia töitä. Ne hitsaavat, leikkaavat, maalaavat, kokoavat, purkavat, nostavat, pakkaavat, mittaavat, lajit­te­levat, varas­toivat, annos­te­levat ja poraavat, Anttila luettelee.

– Teolli­suus­liiton aloilla tehdään töitä muual­lakin kuin siisteissä sisäti­loissa. Pärjää­vätkö humanoi­di­ro­botit fyysi­sesti raskaissa ulkotöissä esimer­kiksi telakalla tai metsässä tai eläinten kanssa navetassa tai tallilla? Kestä­vätkö niiden akut kylmyyttä ja kosteutta tai nivelet jäätyvää loskaa?

Oma asiansa on työn kelvol­linen jälki. Ammat­ti­tai­toisen työntekijän materi­aa­li­tie­tä­mystä, käsityö­läi­syyttä ja hiljaista tietoa voi olla vaikea mallintaa.

Anttilan mukaan humanoi­di­ro­bot­tien myötä kasvaisi myös työn vaati­vuus. Monesta tuotan­to­työn­te­ki­jästä tulisi silloin operaat­tori, valvoja tai ohjel­moinnin avustaja. Siinä tarvi­taan uuden­laista osaamista ja koulu­tusta. Vaati­vamman työn pitäisi nostaa myös palkkoja.

– Tuotan­to­työn­te­ki­jöistä etenkin nuorimmat ja miehet näkevät tekno­lo­gian tekevän työnteosta kiinnos­ta­vampaa. Samalla tarve erikois­tu­nee­seen koulu­tuksen kasvaa. Vanhemmat työnte­kijät ovat huolis­saan työtahdin kiris­ty­mi­sestä ja toimin­ta­häi­riöistä. Suurimmat pelot työn menetyk­sestä on vanhem­milla naisilla, jotka työsken­te­levät esimer­kiksi kokoonpanossa.

Anttila ei kuiten­kaan usko muutoksen tapah­tuvan kovin nopeasti. Robotti-inves­toinnit vaativat yrityk­siltä paljon resurs­seja ja sitä, että tuotantoa ylipäänsä kannattaa tehostaa lisään­ty­neen kysynnän vuoksi. Humanoi­di­ro­bot­teihin liittyy lisäksi vielä paljon avoimia kysymyksiä alkaen tuotan­to­sa­lai­suuk­sien siirty­mi­sestä riski­nar­vioin­tiin ja vastuuseen virheistä.