Ajassa
Odotettu talouskasvu häämöttää – ”Teollisuuden monipuolistumiseen on aito mahdollisuus”
Talouskasvu jäi odotettua heikommaksi vuonna 2025. Teollisuusliiton asiantuntijat uskovat, että vuonna 2026 kasvu ja investoinnit käynnistyvät, mutta työttömyys ei vielä hellitä.
Taas odotetaan. Kun vuosi vaihtui vuodesta 2024 vuodeksi 2025 yritykset, ekonomistit ja muut talouden asiantuntijat odottivat, että Suomen talouskasvu käynnistyy kunnolla, investoinnit lisääntyvät ja kuluttajat alkavat taas kuluttaa. Toisin kävi.
Vuoden 2025 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Suomen kansantalous kasvoi vain hieman vuotta aiempaan verrattuna. Teollisuustuotanto on syksyn kuluessa jopa hieman laskenut. Työllisyyskehitys on ollut vielä lohduttomampi: työttömyysaste pyörii kymmenessä prosentissa. Suomen työllisyystilanne on yksi EU-alueen heikoimmista.
– Valitettavasti on sanottava melkein samoilla sanoilla kuin viime vuonna tähän aikaan, että kasvua odotetaan. Sitä on saatu hieman, mutta odotukset olivat vuoden alussa korkeammalla, Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund analysoi.
– Selkeää käännettä emme ole nähneet. Tilanne on kuin Helsingin talvissa nykyään – nollan asteen molemmin puolin pyöritään ja liukasta on.
KULUTUSHALUT HIIPUIVAT
Syyt Suomen talouden heikkoon esitykseen ovat moninaiset. Talouden epävarmuustekijöiltä ei ole säästytty tänäkään vuonna. Korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat siirtyneet taaemmaksi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tullipullistelut nousseet esille.
Vaikka Yhdysvallat on saanut sovittua tullikiistojaan monien maiden ja EU:n kanssa, sopimusten yksityiskohdat ovat monilta osin avoinna. Vallitseva epävarmuus jarruttaa edelleen yritysten investointipäätöksiä.
Tilanne on kuin Helsingin talvissa nykyään – nollan asteen molemmin puolin pyöritään ja liukasta on.
Suomessa epävarmuus on vaikuttanut kuluttajiin. Suuria kulutushaluja ei ole, kun epävarmuutta on ilmassa paljon, sosiaalisia ja taloudellisia turvaverkkoja on poliittisin toimin heikennetty ja ostovoimakin on heikentynyt.
– Maailmalta tulevat ulkoiset tekijät epävarmuuksineen ja sisäiset, kulutushalujen rajoittamiseen vaikuttaneet tekijät ovat yhdessä pitäneet Suomen talouskasvun vaisuna, Eklund sanoo.
PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS VAIN KASVAA
Kuluttajien kulutushaluja on vienyt myös umpisurkea työllisyystilanne. Ne, joilla on töitä, pitävät työpaikoistaan kiinni kynsin ja hampain. Työttömiä tulee kuitenkin jatkuvasti lisää. Kuntien työllisyyspalveluissa oli lokakuun lopussa lähes 314 000 työtöntä työnhakijaa.
Teollisuusliiton jäsenistä työttömänä oli yli 5 200 henkeä lokakuun lopussa. Määrä on toki laskenut vuoden alun kuukausiin ja vuoden takaiseen verrattuna, mutta kesän kuluessa lasku on tasaantunut. Myös kokoaikaiset lomautukset ovat vähentyneet selvästi vuoden mittaan.
Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttilan mukaan erityisen huolestuttavaa Suomen työllisyyskehityksessä on ollut se, että pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut kuukausi kuukaudelta. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Suomessa lokakuun lopussa yli 132 000 henkeä. Näistä lähes puolella työttömyys on kestänyt yli kaksi vuotta.
– Tämä koskee työntekijöitä koulutustaustasta riippumatta. Matala koulutustaso altistaa pitkäaikaistyöttömyydelle, mutta nyt joukossa on paljon korkeasti koulutettujakin, Anttila sanoo.
– Osin tilanne liittyy itsetuotettuun rakennemuutokseen erityisesti julkisella sektorilla, mutta kyllä siihen liittyvät myös työn uudelleen organisointi ja digitalisaatio teollisuudessa. Pidän Orpon-Purran hallituksen leikkauksia väärin mitoitettuna ja väärin ajoitettuna.
PURKAUTUUKO INVESTOINTIPATO?
Kaiken synkkyyden keskellä valokin jo pilkottaa. Teollisuudessa uusien tilauksien arvo on kasvanut vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa metalliteollisuudessa uusien tilausten arvo kasvoi eniten, 5 prosenttia vuotta aiemmasta.
Pääekonomisti Timo Eklundin mukaan korkojen lasku sekä hintaheilunnan asettuminen tukevat yritysten investointihalukkuutta maailmanlaajuisesti. Tämä on myönteinen asia suomalaisille, investointituotteita tuottaville teollisuusyrityksille.
Myös suomalaisyrityksissä on paljon investointeja vähintäänkin suunnitteilla. Monet investoinneista on vieläpä aloilla, joilla on voimakasta kysyntää, kuten puolustusteollisuudessa tai vihreässä siirtymässä.
– Kiinnostuksella odotan, toteutuvatko suunnitellut investoinnit. On oikeasti mahdollisuus, että teollisuuden tuotanto monipuolistuu ja saadaan uusia tuotteita ja työpaikkoja.
Eklund listaa kiinnostavia uusia hankkeita, kuten Porin räjähdysainetehdas ja akkutehdas Kotkassa. Nämä ovat esimerkkejä uusista työpaikoista, jotka eivät uhkaa vanhoja työpaikkoja.
– Oleellisia kysymyksiä ovat nyt, pystymmekö hyödyntämään monilla aloilla tulleen teknologisen kehityksen toimiviksi tuotteiksi ja saammeko hyödynnettyä poikkeuksellisen onnistuneen energiapolitiikkamme. Tällä hetkellä meillä on saatavilla paljon edullista ja puhdasta energiaa ja meillä on hyvä siirtoverkko sitä siirtämään ympäri Suomen.
Suomen Pankin syyskuisen ennusteen mukaan Suomen kansantalous nytkähtää kunnolla käyntiin vuonna 2026. Pankki ennustaa talouden kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2026 ja 1,7 prosenttia vuonna 2027.
TYÖLLISTYVÄTKÖ TYÖTTÖMÄT?
Teollisuuden hyvistä näkymistä huolimatta työllisyyteen ei ole vielä näköpiirissä voimakasta helpotusta. Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että työttömyysaste pysyy yli 9 prosentissa vuonna 2026. Vasta vuonna 2027 työttömyys hellittäisi selvemmin.
Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila uskoo, että vasta syksyllä 2026 nähdään selvempää työllisyyden parantumista.
– Veikkaan, että vielä alkuvuonna 2026 työttömyysaste nousee ja lähentelee kymmentä prosenttia. Sitten syksyllä työllisyys voi parantua, mutta vain, jos teollisuustuotteiden vienti alkaa kunnolla vetää ja investoinnit käynnistyvät. Myös palvelujen ja muiden kulutustuotteiden menekki virkistyy, kun useamman työtilanne kohentuu.
Pitkäaikaistyöttömyys pysyy kuitenkin huolenaiheena edelleen. Uusia työpaikkoja voisi odottaa syntyvän uusille teollisuuden aloille, mutta Anttilan mielestä ei ole mitenkään varmaa, että esimerkiksi teollisuusliittolaiset pitkäaikaistyöttömät löytäisivät töitä. Useasti osaaminen, ikä ja osatyökykyisyys verottavat ihmisten pääsyä töihin.
Kiinnostavaa on nyt nähdä, palkkaavatko yritykset työttömänä olevia ammattilaisia vai tuodaanko korvaavaa työvoimaa ulkomailta.
Ihmetystä Anttilan mukaan herättää myös se, että tänä syksynä aiempaa useammalle teollisuusliittolaisten ammattialoille on pyydetty lausuntoa saatavuusharkinnasta. Tämä tarkoittaa, että yritykset voisivat palkata työntekijöitä EU:n ulkopuolelta. Saatavuusharkinnalla pyritään tukemaan jo työmarkkinoilla olevien työttömien työnhakijoiden työllistymistä.
– Yleensä lausuntopyyntöjä tulee puolivuosittain muutamalta alueelta, mutta nyt niitä tuli 15 alueelta. Ulkomaista työvoimaa halutaan palkata useille ammattialoille, teollisuusliittolaisten aloista etenkin metalli‑, maatalous‑, puutarha- ja autoaloille, Anttila sanoo.
Työvoimapulasta puhuminen herättää kummastusta, kun tilastot avoimista työpaikoista ja työttömien määrästä kertovat täysin päinvastaista tarinaa.
– Tilanne on ristiriitainen. Työnhakijoita voi alueella olla kymmeniä tai muutama sata, mutta alalla ei ole ilmoitettu olevan työpaikkoja jopa vuosiin. Miten silloin voidaan puhua työvoimapulasta? Lisäksi herättää huolta, että kun ihmisiä tuodaan ulkomailta, tuntevatko he suomalaista työelämää, työehtoja ja oikeuksiaan, Anttila kysyy.
– Kiinnostavaa on nyt nähdä, palkkaavatko yritykset työttömänä olevia ammattilaisia vai tuodaanko korvaavaa työvoimaa ulkomailta. Epäilen, että keskustelu harmaasta taloudesta ja työntekijöiden riistosta saa jatkoa ensi vuonnakin.
Kohti kolmen T:n eduskuntavaaleja
Runsas vuosi on aikaa. Huhtikuussa 2027 järjestetään seuraavat eduskuntavaalit, mutta puolueiden vaalityö käynnistyy vuoden 2026 puolella.
Politiikkaa tiiviisti seuraavat yliopistotutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että seuraavien vaalien ympärillä käytävää keskustelua hallitsevat kolme isoa teemaa: talous, terveys ja turvallisuus.
Yliopistotutkija, dosentti Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta ennakoi, että talous ohjaa keskustelua monin tavoin. Näin se oli myös ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.
– Talous tulee olemaan keskustelun iso kehys, jonka sisällä monia muita teemoja käsitellään, Karimäki uskoo.
– Iso teema tämän sisällä on julkisen talouden velkaantuminen. Puhutaan siitä, millä keinoilla puolueet olisivat velkaantumista taittamassa.
Talous tulee olemaan keskustelun iso kehys.
Karimäki toivoo, että velkakeskustelussa puhuttaisiin nimenomaan keinoista, ei yksistään sopeuttamisen tarpeista tai kokoluokasta, kuten kävi viime vaaleissa. Perusteltua toivetta tukee syksyllä eduskuntapuolueiden välillä syntynyt sopu julkisen talouden velkajarrusta, jolla pyritään rajoittamaan Suomen velkaantumista. Vain vasemmistoliitto jättäytyi sovun ulkopuolelle.
– Yleinen talouskehys, jossa ylimääräistä jaettavaa ei ole, ohjaa myös keskustelua sote-palveluista ja puolustuspoliittisista hankinnoista.
Suomi on Nato-jäsenyytensä myötä sitoutunut investoimaan vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja turvallisuuteen. Investoinneista vähintään 3,5 prosenttia olisi käytettävä puolustusmenoihin ja 1,5 prosenttia turvallisuuteen.
Karimäki toivoo keskustelua 1,5 prosentin käyttämisestä. Katse kääntyy muun muassa keskustapuolueeseen, joka on perinteisesti ajanut voimakasta aluepolitiikkaa.
– On kiinnostavaa nähdä, millaisia avauksia puolueilla on tuon puolentoista prosentin käyttämisestä nimenomaan alueellisen kehittämisen näkökulmasta.
ONKO VUOROSSA SINIPUNAHALLITUS?
Kannatusmittausten perusteella pääoppositiopuolue SDP on käymässä vaalitaistoon selvässä johtoasemassa. Tilanne on hieman samanlainen kuin ennen vuoden 2023 vaaleja, jolloin kokoomus oli kannatusmittauksissa selvä ykkönen.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta kuitenkin muistuttaa, että aivan kuten viime vaaleissa ja aiemminkin kärkipuolueiden kannatuserot usein tasoittuvat vaaleja lähestyttäessä.
– Suomessa puolueiden kannatus menee vaaleissa heiluriliikkeenä. Oppositiopuolueet nousevat, kun taas hallituspuolueet usein kärsivät, Vuorelma sanoo.
– Tällä hetkellä, kun Suomen taloustilanne on huono, turvallisuustilanne heikko ja sote-uudistuksen vaikutuksistakin on paljon kriittistä sanottavaa, ihmiset haluavat nähdä jotain uutta ja sitä haetaan oppositiopuolueista.
Vuorelman mukaan tällä hetkellä poliittisten vaikuttajien ja elinkeinoelämän keskuudessa vallitsee näkemys, että seuraava hallitus muodostetaan SDP:n ja kokoomuksen ympärille.
– Näissä piireissä on tehty hiljattain asiasta kyselytutkimusta. Näyttäisi siis siltä, että olisimme liukumassa taas vasemmisto-oikeisto ‑yhteistyön suuntaan.
Tällä hetkellä näyttää, että perussuomalaiset ovat saaneet kantaa kritiikin nykyhallituksen toiminnasta. Mutta tämä ei ole mitenkään kiveen hakattua. Kuten aiemmat vaalit ovat osoittaneet, perussuomalaiset ovat juuri eduskuntavaaleissa onnistuneet tekemään huimia loppukirejä.
Vuorelma ei usko, että mikään ulkopuolinen, valtiollinen uhkatekijä rikkoisi seuraavien eduskuntavaalien vaaliasetelmia merkittävästi. Tällainen uhka olisi enemmänkin puolueita yhdistävä kuin hajottava tekijä.
Sen sijaan maahanmuuttoon, ympäristöön tai ilmastoon liittyvät kysymykset voivat olla teemoja, jotka voisivat aiheuttaa epävakautta puolueiden välille myös Suomessa.
Ihmiset haluavat nähdä jotain uutta ja sitä haetaan oppositiopuolueista.
Vuorelma sanoo olevansa huolissaan erityisesti maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä. Euroopassa poliittinen liikehdintä maahanmuuton ympärillä on voimakasta ja teema repii rikki puolueiden yhteistyöhaluja.
– Suomessa yhdistelmä on vaikea, sillä me tarvitsemme maahanmuuttoa alhaisen syntyvyyden paikkaamiseksi, mutta toisaalta meillä on korkea työttömyys, Vuorelma sanoo.
– Pienikin maahanmuuttoon liittyvä kohu vaalien alla on poliittista polttoainetta ja herättää helposti tunteita. Tällainen voi viedä turhaan kaiken huomion.
LUE MYÖS:
Riku Aalto: ”Jäsenmäärän kasvattaminen on keskeinen painopisteemme” (Tekijä 15.12.2025)
