Uutinen
Ministeri leikkasi SASKin rahoitusta isoilla saksilla – ”Isku demokratian ytimeen”
Teollisuusliitto tekee Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen kanssa kehitysyhteistyötä, joka tukee työntekijöiden oikeuksia maailmalla. Ministeriön virkahenkilöstö teki perustellun esityksen SASKin rahoituksen kasvattamisesta, mutta ministeri leikkasi kovalla kädellä.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK joutui joulukuun alussa erikoiseen tilanteeseen, kun kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio (ps) päätti virkahenkilöiden esityksen vastaisesti leikata SASKin rahoitusta 38 prosenttia.
Kuluvaan vuoteen 2025 päättyvällä nelivuotiskaudella SASK on saanut 16,1 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Seuraavalle nelivuotiskaudelle on tulossa enintään 10 miljoonaa euroa.
Rahoituksen myöntämiseen on laadittu arviointiperusteet, joiden pohjalta ministeriön virkahenkilöt arvioivat rahoitushakemuksia. SASKin hakemuksen pohjalta tehty esitys ei kelvannut ministerille, joka leikkasi rahoitusta pois lähes 6,5 miljoonaa euroa.
– Tämä on täysin poliittinen päätös ministeriltä, jolla on vahvat antipatiat ay-liikettä kohtaan, toteaa Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Janne Ronkainen.
Ulkoministeriö myönsi 23 kansalaisjärjestölle kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun yhteensä noin 311 miljoonaa euroa vuosille 2026–2029.
YHDENVERTAISUUS UNOHTUI
Virkahenkilöstön esitykseen verrattuna ministeri leikkasi rahoitusta vain SASKilta. Leikatut rahat siirrettiin muille kehitysyhteistyöjärjestöille.
Esittelevä virkamies on jättänyt asiaan eriävän mielipiteen. Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa hän katsoo, ettei ministerin päätös noudata hallintolain periaatetta hakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Myös SASK on kertonut tekevänsä oikaisuvaatimuksen.
– Jos tällainen menettely hyväksytään, valmistelu menettää merkityksensä. Kyse on laajemmastakin kysymyksestä, Ronkainen sanoo.
Jos tällainen menettely hyväksytään, valmistelu menettää merkityksensä.
Ministeri on perustellut päätöstään hallituksen linjalla, jossa kehitysyhteistyön painopiste on naisissa, tytöissä, koulutuksessa, ilmastossa ja yritysyhteistyössä.
– SASKin ohjelma ja hankkeet toteuttavat noita kaikkia, kertoo Ronkainen, joka toimi lähes 15 vuotta SASKin toiminnanjohtajana ennen Teollisuusliittoon siirtymistä vuonna 2024.
Ronkainen muistuttaa, että yritysyhteistyö globaalin etelän hankkeissa on suomalaiselle ay-liikkeelle tuttu juttu. Työntekijöiden järjestäytyminen luo vakautta myös yritysten toimintaympäristöön maailmalla.
LEIKKAUS DEMOKRATIALTA
Teollisuusliitto tekee kansainvälisiä hankkeita yhteistyössä SASKin kanssa. Liitto on mukana hankkeissa muun muassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa-Amerikassa. Tavoite on auttaa työntekijöitä järjestäytymään ammattiliittoihin ja pitämään puolensa ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti.
– Rahoitusleikkaus on ennen kaikkea isku demokratian ytimeen. Ammattiyhdistysliike on mahdollistanut demokraattista kehitystä kehitysmaissa, Ronkainen sanoo.
Teollisuusliitto on mukana hankkeissa, joissa tuetaan muun muassa Etelä-Amerikan metsäsektorin ja Afrikan kaivossektorin työntekijöitä. Vuodesta 2026 alkaen suunnitelmissa on tukea Kaakkois-Aasiassa Indonesiassa akkumineraalien arvoketjuun liittyvien työntekijöiden toimintaa kaivoksella, akkutehtaalla ja sähköautojen kokoonpanossa.
Ammattiyhdistysliike on mahdollistanut demokraattista kehitystä kehitysmaissa.
SASK joutunee jatkossa arvioimaan, täytyykö kohdemaiden määrää vähentää, jos rahoitus leikkaantuu.
– Hyvin todennäköisesti leikkaus vaikuttaa myös Teollisuusliiton kykyyn tehdä hankkeita, Ronkainen sanoo.
Suomalaisen työntekijän näkökulmasta globaalin etelän hankkeet saattavat tuntua kaukaisilta. Yritysmaailma kuitenkin toimii jatkuvasti enemmän maailmanlaajuisesti, joten myös ihmisoikeuksia ja työehtoja on tarvetta puolustaa samassa laajuudessa.
– Tämä leikkaus iskee nimenomaan kehitysmaiden ihmisiin, mutta pidemmällä aikavälillä vaikutusta on myös meidän työoloihimme Suomessa, Ronkainen sanoo.
