Hallituksen leikkaukset haurastuttavat sosiaaliturvaa – ”Tällaista ei ole nähty sitten 90-luvun laman”
Hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä, tuloeroja ja syövät seuraavan talouden nousukauden eväitä. Asiantuntijoiden mielestä leikkausten vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen.
Yksinkertainen ja työhön kannustavampi. Näillä sanoilla pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus kertoi uudistavansa suomalaista sosiaaliturvaa. Hallitusohjelmassaan hallitus listasi muutoskohteikseen työttömyysturvan, yleisen asumistuen, toimeentulotuen, perhe-etuudet sekä muun muassa omaishoidon.
Eniten muutoksia hallitus on tehnyt työttömyysturvaan. Vuonna 2024 työttömyysturvan omavastuuaika pidentyi viidestä päivästä seitsemään, lomakorvausten jaksotus palautettiin, työttömyysturvan indeksikorotukset jäädytettiin sekä poistettiin lapsikorotukset, 300 euron suojaosa ja ikään perustuvat poikkeukset.
Lisäksi ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin niin, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen ansiopäiväraha laskee 80 prosentin tasolle täydestä ansiopäivärahasta. 34 työttömyysviikon jälkeen päiväraha putoaa 75 prosentin tasolle.
Vuoden 2024 työttömyysturvamuutoksiin kuuluivat myös työssäoloehdon euroistaminen eli päivärahan saamisen edellytyksenä eivät ole enää tehdyt työtunnit vaan riittävä palkka. Myös työssäoloehto piteni puolesta vuodesta vuoteen. Palkkatuettu työ ei puolestaan kerrytä enää oikeutta ansiopäivärahaan.
Eniten muutoksia hallitus on tehnyt työttömyysturvaan.
Vuonna 2025 hallitus vielä poisti korotusosat sekä työllistämistä edistävien palveluiden ajalta että liikkuvuusavustuksesta.
Asumistukea hallitus on puolestaan muuttanut siten, että se nosti yleisen asumistuen omavastuuta 42 prosentista 50 prosenttiin, poisti 300 euron ansiotulovähennyksen sekä laski korvausprosenttia 80 prosentista 70 prosenttiin. Nämä muutokset tulivat voimaan vuonna 2024.
Vuodesta 2025 alkaen yleistä asumistukea ei saa enää omistusasuntoon. Lisäksi ruokakunnan omaisuus vaikuttaa asumistuen määrään ja indeksikorotuksia ei tehdä.
Vuonna 2026 suurimmat muutokset kohdistuvat toimeentulotukeen. Tuen perusosaa leikataan ja tuen saannin ehtoja kiristetään lukuisin eri tavoin.
Näiden muutosten lisäksi hallitus on tehnyt ja tekee edelleen leikkauksia ja kiristyksiä muihinkin sosiaalietuuksiin. Mutta on se ehtinyt korottaakin etuuksia, kuten lapsilisää ja omaishoidon tukea.
KÖYHYYS KASVAA
Suomalaisen sosiaaliturvan kantavana ajatuksena on ollut, että se tarjoaa tukea silloin, kun ihminen ei itse pysty omilla työtuloillaan tai muuten ansaitsemaan riittävää toimeentuloa. Lapsen syntymä, työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys tai vanhuus ovat tilanteita, joissa ihminen voi tarvita yhteiskunnan rahallista tukea.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tutkimuspäällikön Jussi Tervolan mielestä hallitus ei ole toimillaan suoranaisesti silpunnut suomalaista sosiaaliturvaa. Mutta sen voi sanoa, että turva on heikentynyt selvästi.
– En nyt sanoisi, että suomalainen hyvinvointivaltio on romutettu. Mutta kyllä nämä leikkaukset ovat olleet merkittäviä. Sellaisia ei ole nähty sitten 90-luvun laman jälkeen, Tervola sanoo.
– Nämä muutokset ovat kohdistuneet hyvin paljon samoihin ihmisryhmiin eli työttömiin ja opiskelijoihin. Sen sijaan säästötalkoista ovat säästyneet esimerkiksi eläkeläiset ja nyt kun tehdään verokevennyksiä työllisetkään ja erityisesti hyvätuloiset eivät osallistu talkoisiin.
On huolestuttavaa, että näillä toimilla luodaan sosiaalisia ongelmia pitkällä aikavälillä.
Elokuussa Tervola julkaisi kollegansa Joonas Ollonqvistin kanssa tarkentuneet arviot vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten sekä vuoden 2026 toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksista.
Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan koko väestön pienituloisuusaste kasvaa 2,2 prosenttiyksikköä. Pienituloiseksi katsotaan henkilö, jonka kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön tulojen mediaanista eli keskimmäisestä havainnosta.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 raja-arvon alittavia pienituloisia oli 736 800 henkilöä. Pienituloisuusaste oli tuolloin 13,4 prosenttia.
Erityisen vaikea tilanne on lapsilla. Tervolan ja Ollonqvistin laskelmien mukaan alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on kasvamassa 3 prosenttiyksikköä. Vuonna 2023 lapsista 12,2 prosenttia asui pienituloisissa perheissä. Leikkausten seurauksena 31 000 lasta tippuu köyhyysrajan alle.
– On huolestuttavaa, että näillä toimilla luodaan sosiaalisia ongelmia pitkällä aikavälillä. Tutkimuksista tiedämme jo, että lapsena koettu köyhyys on yhteydessä aikuisiän köyhyyteen ja heikompaan terveyteen.
AHDISTUNEISUUS LISÄÄNTYY
Syyskuun loppupuolella sosiaali- ja terveysministeriö STM julkaisi uudistetut arvionsa vuosien 2024–2026 toimeentuloturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön muutosten yhteisvaikutuksista eri ihmisryhmiin. Laskelmat perustuivat pääosin Tervolan ja Ollonqvistin aiempiin arvioihin.
Myös STM:n muistiossa todetaan, että uudet laskelmat osoittavat pienituloisuusasteen ja tuloerojen kasvusta kertovan Gini-kertoimen nousevan aiemmin ennakoitua enemmän. Gini-kerroin on kasvamassa 0,7 prosenttiyksikköä.
Lisäksi STM:n muistiossa todetaan, että viimesijaista tukea eli toimeentulotukea saavat ovat myös kärsineet hallituksen toimista. Toimeentulotuen piti isolta osin kompensoida tehtyjä muutoksia, mutta toisin kävi.
Yli 80 prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet vuosien 2024 ja 2025 lakimuutosten seurauksena. Kun vuoden 2026 uudistukset huomioidaan, tulot laskevat kaikilla toimeentulotuen saajilla.
Myös sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE:ssa on havaittu sosiaaliturvamuutosten tuomia vaikutuksia suomalaisiin. Viime keväänä järjestön Sosiaalibarometrin kyselyssä hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijät sekä Kelan toimihenkilöt kertoivat asiakkaidensa lisääntyneestä ahdistuneisuudesta.
– Kyselyssämme tuli selvästi esille, että häädöt, ylivelkaantuminen ja varojen puute ovat kasvattaneet ihmisten ahdistuneisuutta. Myös ruoka-avun tarve on lisääntynyt. Lisäksi lasten oireilu ja pahoinvointi ovat kasvaneet, SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen kertoo.
Järvisen mukaan huolestuttavaa on myös, että asunnottomuus on kääntynyt kasvuun.
Lasten oireilu ja pahoinvointi ovat kasvaneet.
– Suomalainen asunto ensin ‑malli on tuottanut yhdessä palveluiden, etuuksien ja asuntopolitiikan kanssa hyviä tuloksia. Mutta tehdyt päätökset osoittavat, miten helposti tällainen kehitys voidaan murtaa.
Järvinen toivoo, että päättäjät heräisivät tekemään korjausliikkeitä nyt havaittujen ongelmien muuttamiseksi.
– Kauhean optimistinen ei voi kuitenkaan olla. Lapsiköyhyyden tai pitkäaikaistyöttömyyden kasvut ovat huolestuttavia ilmiöitä. Riski on olemassa, että näistä seuraa ongelmia pitkälle tulevaisuuteen.
ISO JOUKKO JÄÄ JUMIIN HUONO-OSAISUUTEEN
Myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön eli SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen katsoo sosiaaliturvan leikkauksia ja niiden seurauksia huolestuneena. Hallitus teki leikkauksensa talouden matalasuhdanteessa, mikä on vain pahentanut tilannetta.
– Jo nyt on nähty, että etuuksien varassa elävien ihmisten tulotaso on laskenut selvästi. Kaikille etuuksien leikkaukset eivät ole vielä täysimääräisesti edes vaikuttaneet, joten tilanne vain jatkuu, Naukkarinen sanoo.
– Vaikka talouden tilanne alkaa kohentua ja työpaikkoja taas syntyä, on tosiasia, että osa ihmisistä kärsii tästä tilanteesta vielä pitkään.
Osa ihmisistä kärsii tästä tilanteesta vielä pitkään.
Naukkarinen haluaisi olla optimistinen ja uskoa, että virheistä opittaisiin ja ne korjattaisiin.
– Tällä hetkellä ei kuitenkaan valitettavasti näytä siltä, että korjaamiseen tartuttaisiin.
SUOMALAISET LAKKASIVAT KULUTTAMASTA
Hallitus on perustellut toimiaan sillä, että julkisen talouden menoja on supistettava selvästi talouden tasapainottamiseksi.
– Hallituksen näkökulmasta sosiaaliturvaan kohdistetut leikkaukset ovat säästömielessä kannattavimmat, sillä siellä on myös suurimmat määrärahat. Itse olisin kuitenkin kohdistanut leikkauksia enemmän yritystukien puolelle ja olisin karsinut verovähennyksiä, Naukkarinen sanoo
Hallituksen merkittävät sosiaaliturvan leikkaukset ovat osittain kääntyneet itseään vastaan. Hallitus oletti, että leikkauksilla vain saadaan supistettua julkisen talouden menoja ja kannustettua ihmisiä töihin. Mutta leikkaukset ovatkin vaikuttaneet myös suomalaiseen kuluttajaan ja sitä kautta myös talouskasvuun.
– On ajauduttu tilanteeseen, jossa työllisyys on kehittynyt heikosti ja samaan aikaan on leikattu turvaverkkoja ja näin ihmisistä on tullut entistä varovaisempia. Ihmisillä ei ollut haluja kuluttaa ja tämä puolestaan taas on lisännyt työttömyyttä, Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund selittää leikkauksista aiheutunutta noidankehää.
Ihmisillä ei ollut haluja kuluttaa ja tämä puolestaan taas on lisännyt työttömyyttä.
Kehä uhkaa vain syventyä, sillä leikkauksista toivottujen positiivisten tulosten puuttuessa hallituksen on leikattava lisää ja samalla se taas vain lisää epävarmuutta.
– Uskon, että kun talous kääntyy ja työpaikkoja taas syntyy, hallituksen toimien kannustusvaikutuksia alkaa näkyä. Mutta vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että kokonaissaldo hallituksen harjoittamasta politiikasta jää syvälle negatiivisen puolelle, Eklund toteaa.
– Työttömyys on syventynyt ja se pitkittyy edelleen. Työmarkkinoiltamme syrjäytyy ihmisiä pitkäksi aikaa ja osin pysyvästi. Olemme jo nyt heikentäneet selvästi seuraavan nousukauden eväitä.




