SSAB laittoi Raahen teräs­teh­taan suunni­telmia uusiksi – ”Erikois­tuot­teet ovat vahvuutemme”

Ruotsa­lainen teolli­suus­kon­serni SSAB kertoi 4.11.2025 tulevista suunni­tel­mis­taan. Näillä näkymin Raahen teräs­teh­taalle ei ole tulossa saman­laista miljar­dien inves­tointia kuin Luula­jaan, jossa on raken­teilla fossii­li­vapaa minimill-nimellä tunnettu terästehdaskokonaisuus.

Yhtiö kertoo raken­ta­vansa Raaheen uuden fossii­li­va­paan valokaa­ri­su­laton aikai­sin­taan Luulajan inves­toinnin valmis­tuttua. Luulajan minimill on valmis­tu­massa vuonna 2029. Raahessa nykyiset masuunit ja koksaamo ollaan sulke­massa uuden valokaa­ri­su­laton valmis­tu­misen jälkeen.

Raahen teräs­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Jarkko Uusipul­kamo kertoo, että työnte­kijät ovat ottaneet uudet linjaukset vastaan rauhal­li­sesti. Tehtaan tuotan­nossa on noin 1 900 työntekijää.

– Uusi sulatto ei tule työllis­tä­mään kaikkia. Siinä mielessä päätös on hankala. Se kuitenkin turvaa loppu­pään töitä, Uusipul­kamo sanoo.

Loppu­päällä tarkoi­te­taan tehtaan kuuma­vals­saamoa, jossa valmis­te­taan teräs­le­vyjä ja ‑kelatuot­teita. Näillä näkymin Raahen toiminta on jatkossa painot­tu­massa entistä vahvemmin erikois­te­räk­siin ja ‑tuottei­siin.

– Valssaamo on hyvässä kunnossa. Siellä pystymme tekemään erikois­tuot­teita ja pieniä eriä. Se on meidän vahvuu­temme. Täällä on tieto­taito ja laitteisto, Uusipul­kamo sanoo.

KESKUSTELUYHTEYDET AUKI

Raahen suunni­tel­mien yksityis­koh­dista tai mitta­kaa­vasta ei ole vielä tietoa, joten tulevia vaiku­tuksia työpaik­kojen määrään on vaikea arvioida. Toistai­seksi jatke­taan vanhalla mallilla.

– Alkupään tuotan­nosta täytyy pitää huolta joitain vuosia. Se vaatii kunnos­sa­pi­toin­ves­toin­teja, Uusipul­kamo sanoo.

Valssaamo on hyvässä kunnossa. Siellä pystymme tekemään erikois­tuot­teita ja pieniä eriä.

SSAB päätti Luulajan 4,5 miljardin euron inves­toin­nista huhti­kuussa 2024. Tuolloin Raahe oli inves­toinnin toinen vaihtoehto. Uusipul­kamo kertoo, että työnte­kijät pitivät päätöstä Suomi-Ruotsi ‑ottelun tappiona.

– Asia puhutti paljon, mutta se laantui nopeasti. Perin suoma­lai­sesti alettiin miettiä, että ei se minimill niin hyvä asia olisi ollut­kaan. Se pyörii paljon pienem­mällä henki­lös­tö­mää­rällä. Perin­teinen valssaus­tek­no­logia voi olla työpaik­kojen kannalta parempi.

SSAB on julki­suu­dessa koros­tanut, että Raahen tehdas on tärkeä osa yhtiön tulevai­suutta. Raahessa valmis­te­taan jatkos­sakin raaka-aineet jatko­ja­los­tuk­seen SSAB:n toimi­pai­koille Hämeen­lin­naan, Pulkki­laan ja Oulaisiin.

Pääluot­ta­mus­mies kertoo, että yrityk­sessä on avoin ja keskus­te­leva ilmapiiri.

– Ei tarvitse lukea lehdestä, mitä tapahtuu, kun on avoimet välit. Olen nukkunut yöt hyvin sen perus­teella, mitä tiedän, Uusipul­kamo sanoo.

POLITIIKKA OHJAA TERÄSTÄ

Teolli­suus­liiton pääeko­no­misti Timo Eklund kertoo, että maailman teräs­teol­li­suu­dessa eletään selkeää ylituo­tannon aikaa.

– Varsinkin Kiina on raken­tanut jos jonkin­laisia teräs­lai­toksia, Eklund sanoo.

Teräksen tuotanto on tärkeää teolli­suus­maille ja sellai­siksi pyrki­ville valtioille. Uusia laitoksia perus­te­taan poliit­ti­silla päätök­sillä ja vanhoja pidetään toimin­nassa esimer­kiksi työttö­myyden pelossa.

– Pohjois­maiden ulkopuo­lella Euroo­passa on tosi huono­kun­toisia ja tehot­tomia laitoksia. Valtiot ja paikal­lis­hal­linnot käyttävät kaikki konstit, että tuotannot jatkui­sivat, Eklund sanoo.

Kiina­laisen ylituo­tannon ja Yhdys­val­tojen tullien takia teräksen vienti- ja tuonti­suunnat ovat olleet muutoksessa.

– Teräs liikkuu maail­malla ja virtaukset muuttuvat poliit­tisten päätösten perus­teella. Nyt reitit ovat olleet Euroop­paan päin, Eklund sanoo.

Helpo­tusta on kuitenkin luvassa euroop­pa­lai­selle tuotan­nolle, sillä Euroopan unioni on vuoden 2026 puoli­vä­lissä korot­ta­massa omia teräs­tul­le­jaan ja pienen­tä­mässä tuontikiintiöitä.

– Kysymys ei ole protek­tio­nis­mista, vaan nämä ovat toimia, jotka kompen­soivat markki­noiden toiminnan vajavai­suuksia, Eklund sanoo.

EPÄVARMUUKSIA ILMASSA

Euroopan unionin päästö­kaup­pa­jär­jes­telmän tavoit­teena on vähentää kasvi­huo­ne­pääs­töjä ilman, että yritykset karkaavat alueille, jossa päästöjä rajoi­te­taan vähemmän.

Perin­teinen teräs­teol­li­suus tuottaa merkit­tävän osan hiili­diok­si­di­pääs­töistä, joten euroop­pa­lainen päästö­kaup­pa­jär­jes­telmä ja sen kehitys ovat ydinky­sy­myksiä teräsyhtiöille.

Raahen teräs­teh­taan osuus Suomen hiili­diok­si­di­pääs­töistä on noin 7 prosenttia. EU:n tavoit­teena on, että vuonna 2030 kasvi­huo­ne­pääs­töjä on vähen­netty 62 prosenttia verrat­tuna vuoden 2005 tasoon.

Ilmaisia päästö­oi­keuksia on myönnetty teolli­suu­de­na­loille, joiden on pelätty poistuvan päästö­kaupan kustan­nusten takia. Ilmaiset oikeudet ovat kuitenkin poistu­massa vuoteen 2034 mennessä.

Vihreän siirtymän hankkeet eivät rahoi­tuk­sel­li­sesti ole enää niin kuumaa kamaa kuin jokin aika sitten.

Eklund arvioi, että EU:n ongel­mana on ollut tehtyjen päätösten avaaminen ja muutta­minen. Näin ollen ilmas­to­ta­voit­teet­kaan eivät näytä kiveen hakatuilta.

– Jos aletaan pakitella, elinkei­noe­lämä ja sidos­ryhmät haistavat, että on pelin paikka: josko heitäkin koske­viin päätök­siin saatai­siin muutoksia.

Eklundin mukaan SSAB:n strate­gian muutos voi tarkoittaa, että aiempi strategia ei ole enää toimiva tai rahaa ei ole tulossa sisään yhtä paljon kuin on suunni­teltu. Luulajan minimill-tehtaan valmis­tu­minen on lykkään­tynyt jo vuodella alkupe­räi­sestä aikataulusta.

– Vihreän siirtymän hankkeet eivät rahoi­tuk­sel­li­sesti ole enää niin kuumaa kamaa kuin jokin aika sitten. Kaikilla hyvil­lä­kään tarinoilla ei saa puhuttua miljar­deja pääomamarkkinoilta.

Myös teräksen raaka-aineena käytetyn rauta­sienen saata­vuu­teen liittyy Eklundin mukaan epävar­muuksia. Tämäkin voi hillitä intoa jätti-investointeihin.

JOUSTAVA TUOTANTO TYÖLLISTÄÄ

Epävar­muuk­sista huoli­matta SSAB on edelleen tuotan­to­lai­tok­sil­taan ja tehok­kuu­del­taan maailman teräs­yh­tiöiden kärkipäässä.

– SSAB nostaa vaikeasti tuotet­ta­vien ja kalliiden erikois­te­räk­sien osuutta tuotan­nos­saan, mikä on positii­vinen juttu. Niissä yhtiö on ollut jo ennes­tään vahvoilla, Eklund sanoo.

Raahen tehtaan rooli näyttää olevan tulevai­suu­dessa jousta­vampi ja monipuo­li­sempi verrat­tuna Luula­jaan raken­net­ta­vaan minimill-tehtaaseen.

– Yrityk­sessä on katsottu, että kahta kankeaa ison tuotannon yksikköä ei ole järkevää rakentaa.

Maksi­maa­linen inves­toin­tien euromäärä ei välttä­mättä tarkoita maksi­maa­lista työpaik­kojen määrää.

Raahen työpaik­kojen kannalta tämä strategia voi olla hyväkin asia.

– Jousta­vampi ja korkeamman hinta­luokan tuotanto on tonnia kohti työllis­tä­vämpää, Eklund sanoo.

SSAB:n mukaan Raaheen suunni­tellut inves­toinnit ovat saman kaltaisia kuin yhtiön Oxelö­sundin tehtaalla Ruotsissa, jossa valokaa­ri­uu­niin on inves­toitu noin 560 miljoonaa euroa.

Raahen tulevan inves­toinnin euromää­rästä ei tässä vaiheessa ole tietoa, mutta Raahen tehtaan suuremman koon takia inves­toin­nis­takin ennakoi­daan suurempaa kuin Oxelösundissa.

– Maksi­maa­linen inves­toin­tien euromäärä ei välttä­mättä tarkoita maksi­maa­lista työpaik­kojen määrää. Tässä on monta vaihtoehtoa, joihin tämä voi olla pääty­mässä, Eklund sanoo.