Liiton jäsenet pitävät työpe­räistä maahan­muuttoa hyväk­syt­tä­vänä – mutta eivät ilman ehtoja

Teolli­suus­liiton kahdeksas jäsen­pa­neeli koottiin syyskuussa 2025, jolloin panee­liin kutsut­tiin työmark­ki­noiden käytet­tä­vissä olevat jäsenet. Panelis­teja ilmoit­tautui 3 877.

Paneelin ensim­mäi­sessä kyselyssä jäsenet vasta­sivat muun muassa työpe­räi­seen maahan­muut­toon liitty­viin kysymyksiin.

”Työperäinen maahan­muutto on hyväk­syt­tävää, kunhan nouda­te­taan suoma­laisia työeh­toja.” ‑väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 87 prosenttia vastaajista.

– Jäsenistö näkee hyväk­syt­tä­vänä, että työka­ve­reina on muualta tulleita. Liiton jäsen asettaa ilmiöön kuitenkin ehtoja, sanoo Teolli­suus­liiton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Nevaranta.

– Keskeisin ehto on, että suoma­laisia työeh­toja on nouda­tet­tava. Jos tästä jouste­taan, ilmiön hyväk­syt­tä­vyys heikkenee.

Jäsen­pa­neelin vastaajat haluavat työeh­tojen valvon­taan jämäkämpää otetta.

”Työnan­tajat on laitet­tava nykyistä kovem­paan vastuuseen ulkomaa­laisten työnte­ki­jöiden työeh­tojen polke­mi­sesta” ‑väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 86 prosenttia vastaajista.

– Jäsenet tietävät, että meillä ei tässä maassa saada vilun­kiy­rit­täjiä vastuuseen, Nevaranta sanoo.

NÄPERTELYN AIKA OHI

Teolli­suus­liitto vaati lainsää­dän­töön muutoksia, jotta työperäinen hyväk­si­käyttö ja harmaa talous saadaan kuriin. Lisäksi lakien valvon­taan tarvi­taan lisää voimavaroja.

Keskeinen vaatimus on palkka­var­kauden krimi­na­li­sointi. Nykyisin lakien ja työeh­to­so­pi­musten mukaisten palkkojen maksa­matta jättä­minen ei ole rikosoi­keu­del­li­sesti rangaistavaa.

Teolli­suus­liitto vaatii merkit­täviä lainsäädäntömuutoksia.

Nevaranta antaa esimerkin: 20 sentin arvoisen tikkarin näpis­täjä saa teostaan sakko­tuo­mion, mutta satoja tai tuhansia euroja palkkaa maksa­matta jättävä työnan­taja ei saa muita seuraa­muksia kuin maksa­matta jätetyn palkan suorittamisen.

– Suomessa yritysten on helppo päästä pälkä­hästä. Pitää olla huonoa tuuria, että joudut vastuuseen.

Työperäinen hyväk­si­käyttö on laaja ilmiö, joten sen valvon­taan tarvi­taan nykyistä järeämpiä työka­luja. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keelle tarvi­taan ryhmä­kan­neoi­keus, jotta liitot voivat viedä asioita oikeu­teen työnte­ki­jöiden puolesta.

– Teolli­suus­liitto vaatii merkit­täviä lainsää­dän­tö­muu­toksia. Lainsää­tä­jien ja puolueiden pitää herätä ja antaa asialle se painoarvo, mikä sille kuuluu. Näper­telyn aika on ohi, Nevaranta sanoo.

EPÄREILUT EDUT POIS

Jonkin työnte­ki­jä­ryhmän työeh­tojen polke­minen on uhka kaikkien työnte­ki­jöiden työeh­doille. Epäre­hel­liset yritykset saavat kilpai­luetua teettä­mällä töitä lakien ja työeh­to­so­pi­musten vastaisesti.

– Ei ole ukrai­na­laisen vika, jos hänelle makse­taan palkka päivä­ra­hoina. Se on työnan­tajan vastuulla, Nevaranta sanoo.

Kaikki yritykset eivät näytä kantavan vastuutaan.

– Kun katsoo viime­ai­kaista keskus­telua, monilla työnan­ta­jilla ei ole tahtoa noudattaa työeh­toja. Ei, vaikka henkilö olisi paennut sotaa.

Tämän ei pitäisi olla vain työnte­ki­jä­puolen vaatima asia. Pitäisi olla yhteisrintama.

Työeh­tojen polke­misen estäminen ja harmaan talouden kitke­minen on kaikkien rehel­listen tahojen etu.

– Se on oikein suoma­laisia työnte­ki­jöitä kohtaan. Se on oikein hyväk­si­käytön uhreja kohtaan. Se on oikein rehel­lisiä yrittäjiä kohtaan.

Nevaranta ihmet­telee, miksi työnan­ta­ja­jär­jes­töillä ei ole nykyistä suurempaa intoa harmaan talouden torjun­taan ja rehel­listen jäseny­ri­tys­tensä puolustamiseen.

– Tämän ei pitäisi olla vain työnte­ki­jä­puolen vaatima asia. Pitäisi olla yhteisrintama.

HUOLET OTETAAN VAKAVASTI

Työttö­myys­luvut ovat Suomessa nyt korkeim­mil­laan sitten 1990-luvun laman. Moni Teolli­suus­liiton jäsen on lomau­tet­tuna tai työttö­mänä, ja moni on huolis­saan töiden jatkumisesta.

Jäsen­pa­neelin kyselyn vastauk­sis­takin näkyy, että jäsenis­tössä on huolta, miten työperäinen maahan­muutto vaikuttaa työeh­toihin ja työttömyyteen.

– Molemmat ovat huolia, jotka on syytä ottaa vakavasti. Siksi saata­vuus­har­kin­nasta on tärkeä pitää kiinni, Nevaranta sanoo.

Työvoiman saata­vuus­har­kinta on järjes­telmä, jolla pyritään estämään työvoiman tuonti aloille, joilla on työttö­myyttä. Lähtö­kohta on, että yritysten tulee palkata työnte­kijät Suomesta tai EU- ja ETA-alueelta. Jos työvoimaa ei löydy omalta talous­a­lu­eelta, on mahdol­lista palkata kauempaa.

– Saata­vuus­har­kinta on keskeinen elementti työttö­myyden torjun­nassa ja työeh­tojen varmis­ta­mi­sessa. Siihen ei pidä tehdä aukkoja.

Myös reilujen työeh­tojen puolus­ta­minen tukee kotimaista työlli­syyttä. Jos alipalk­kaus ja muu vilunki on yrityk­selle aito riski, ei yrityk­sillä ole nykyisen kaltaista houku­tusta hakea kilpai­luetua työeh­toja polkemalla.

VALMISTAUTUMISTA VAALEIHIN

Syyskuussa jäsen­pa­nee­lille tehty kysely on osa liiton valmis­tau­tu­mista kevään 2027 eduskuntavaaleihin.

– Kysymme jäseniltä mieli­pi­teitä keskei­sistä yhteis­kun­nal­li­sista teemoista. Niiden pohjalta liitto valmis­telee kannan­ot­toja ja ohjelmia, Nevaranta kertoo.

Työpe­räi­seen maahan­muut­toon liittyvät kysymykset tulivat erittäin ajankoh­tai­siksi syyskuun lopussa, jolloin uutisoi­tiin Turun telakalla tapah­tu­neesta ulkomaisten työnte­ki­jöiden hyväksikäytöstä.

Syyskuun lopussa julkais­tiin myös toimit­taja Paavo Teittisen kirja Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen ‑kirja. Teittinen kirjoittaa laajasta työperäisen hyväk­si­käytön kulttuu­rista ja antaa useita esimerkkejä.

– Jäsen­pa­neelin kysymykset tulivat sattu­malta ajankoh­tai­siksi. Kysymyk­se­na­set­telut oli tehty ennen kuin laaja keskus­telu harmaasta talou­desta alkoi, Nevaranta kertoo.

TEOLLISUUSLIITON JÄSENPANEELI

• Jäsen­pa­neeli on avoin kaikille työelämän käytet­tä­vissä oleville Teolli­suus­liiton jäsenille, joilla on toimiva sähköpostiosoite.
• Paneelin avulla toteu­te­taan kyselyjä, jotka liittyvät työelä­mään, yhteis­kun­nal­li­siin asioihin ja muihin liiton toimin­taan liitty­viin ajankoh­tai­siin asioihin.
• Tarkoitus on hahmottaa jäsenistön näkemyksiä, mitata tuntoja ja tunnus­tella yleistä ilmapiiriä. Nykyinen jäsen­pa­neeli koostet­tiin syyskuussa 2025.
• Kaikki jäsen­pa­neelin vastaukset käsitel­lään täysin luottamuksellisesti.
• Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenpaneeli