Laskelma: Hyvä­tu­lois­ten osto­voima kohe­nee selvästi – yksin­huol­ta­jat ja työt­tö­mät kärsi­vät eniten

Halli­tuk­sen teke­mät vero­huo­jen­nuk­set ovat onnen­potku erityi­sesti hyvä­tu­loi­sille perheille. Tutki­mus­lai­tos Labo­ren teke­mien esimerk­ki­per­he­las­kel­mien mukaan hyvä­tu­lois­ten ja työs­sä­käy­vien perhei­den osto­voima kohe­nee parhai­ten vuosina 2025–2027.

Sen sijaan yksin­huol­ta­jan sekä työt­tö­mien osto­voi­man kehi­tys on lohduton.

– Esimerk­ki­per­he­las­kel­mat osoit­ta­vat, että tuloe­rot sekä erot osto­voi­massa perhei­den välillä näyt­tä­vät kasva­van. Tämä johtuu sekä halli­tuk­sen talous­po­li­tii­kasta että muista syistä, Labo­ren johtava tutkija Milla Nyys­sölä sanoi laskel­mien esit­te­ly­ti­lai­suu­dessa Helsingissä.

Labore on tarkas­tel­lut vuosia ansio­tu­lo­jen, tulon­siir­to­jen, vero­jen sekä vero­luon­teis­ten maksu­jen kehi­tys­ten vaiku­tuk­sia kuvit­teel­lis­ten esimerk­ki­per­hei­den osto­voi­maan. Jokai­selle perheelle on myös laskettu koti­ta­lous­koh­tai­nen kulu­tus­kori. Näin inflaa­tio­vai­ku­tus on tarkentunut.

Esimerk­ki­per­he­las­kel­mat osoit­ta­vat, että tuloe­rot sekä erot osto­voi­massa perhei­den välillä näyt­tä­vät kasvavan.

Ennus­te­pääl­likkö Juho Kois­ti­nen muis­tutti tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että laskel­missa on huomioitu myös omis­tus- ja vuokra-asumi­sen erot. Eten­kin aiem­pina vuosina omis­tusa­su­jilla kustan­nus­ten nousu on ollut voima­kasta, mikä on vaikut­ta­nut heidän ostovoimaansa.

Pitkällä, yli 10 vuoden aika­jak­solla suoma­lais­ten osto­voi­man kehi­tyk­sessä ei ole ollut hurraa­mista. Labo­ren laskel­mista käy ilmi, että työn­te­ki­jä­per­heellä, työmark­ki­na­tuella sekä eläke­läis­pa­ris­kun­nalla osto­voima on parempi kuin vuonna 2015. Nyys­sölä kuiten­kin muis­tut­taa, että kehi­tys ei ole ollut päätä huimaava kenelläkään.

– Kun otetaan inflaa­tio huomioon, osto­voi­man kehi­tys näyt­tää Suomessa mate­le­van kaikilla esimerk­ki­per­heillä. Se ei näytä paran­tu­neen selvästi oikein kenel­lä­kään ja osalla se on jopa lähte­nyt selvään luisuun, Nyys­sölä analy­soi lukuja.

KÄRSIJÖINÄ YKSINHUOLTAJAT JA TYÖTTÖMÄT

Laboren laskel­mien mukaan selvä kärsijä Petteri Orpon (kok) johta­man halli­tuk­sen harjoit­ta­masta talous­po­li­tii­kasta on ollut yksin­huol­taja. Siivousa­lan mata­la­palk­kaista työtä teke­vällä esimerk­ki­hen­ki­löllä, yhden lapsen vanhem­malla Sarilla osto­voima heik­keni viime vuonna lähes 6 prosent­tia. Myös kulu­vana vuonna Labo­ren laskel­missa Sarin osto­voima heik­ke­nee, mutta nousee hieman vuonna 2026 ja kään­tyy taas laskuun vuonna 2027. Laskel­massa Sari ansait­see runsaat 2 500 euroa kuukaudessa.

– Kaksi aiem­paa halli­tusta on pitä­nyt huolta, että Sarin kaltais­ten yksin­huol­ta­jien osto­voima ei heik­kene. Mutta nyt näyt­tää siltä, että näin tapah­tuu, Nyys­sölä kertoo.

– Sarilla vaikut­taa erityi­sesti asumis­tuen leik­kauk­set. Häntä myös koskee vuokrista aiheu­tuva inflaa­tion nousu.

Lohdu­ton osto­voi­man kehi­tys on myös työt­tö­mänä olevilla. Erityi­sen dramaat­ti­selta osto­voi­ma­ke­hi­tys näyt­tää heillä, joiden työt­tö­myys pitkit­tyy. Ansio­si­don­nai­sen porras­tuk­set ja lopulta työmark­ki­na­tuelle putoa­mi­nen leik­kaa­vat henki­lön tulo­ta­soa rajusti.

– Tämä on tieten­kin hankala asia. Se voi tarkoit­taa esimer­kiksi, että henkilö voi joutua esimer­kiksi muut­ta­maan pienem­pään asun­toon. Tulo­ta­sosta tinki­mi­nen voi olla hankalaa.

TYÖNTEKIJÖILLÄ JA YKSINASUVILLA MUUTOKSET PIENIÄ

Sen sijaan kahden lapsen työn­te­ki­jä­per­heelle ja korkea­kou­lu­te­tulle yksi­na­su­jalle osto­voi­ma­muu­tok­set näyt­tä­vät myön­tei­siltä, mutta paran­nuk­set eivät ole merkittäviä.

Työn­te­ki­jä­per­heellä osto­voi­man muutos on ollut paran­tu­maan päin vuosina 2024–2025, mutta sen jälkeen muutok­set jäävät pieniksi.

– Heidän käytössä olevat nimel­lis­tu­lonsa kyllä kasva­vat hieman. Heitä koskee myös vuokra­mark­ki­noi­hin liit­tyvä inflaa­tio. Vero­tus­kaan ei heidän kohdal­laan kevene juurikaan.

Korkea­kou­lu­te­tun yksi­na­su­van osto­voima näyt­tää Labo­ren laskel­missa paran­tu­van jonkin verran työn­te­ki­jä­per­hettä parem­min. Asun­to­vel­kai­nen yksi­na­suja on hyöty­nyt korko­jen laskusta.

HYÖTYJINÄ ERITYISESTI HYVÄTULOISET

Halli­tuk­sen harjoit­ta­man talous­po­li­tii­kan selkeitä hyöty­jiä ovat hyvä­tu­loi­set. Labo­ren esimerk­ki­per­heistä lapset­to­man, hyvä­tu­loi­sen paris­kun­nan osto­voima para­nee hyvin vuonna 2025–2026. Laskel­massa perheen mies ansait­see yli 8 000 euroa ja nainen vajaat 7 000 euroa kuukaudessa.

Esimerk­ki­per­heen osto­voima kasvaa Labo­ren laskel­missa tänä vuonna 2,9 prosent­tia ja ensi vuonna peräti 3,7 prosenttia.

– Tämän perheen osalta vuosina 2015–2023 osto­voima on ollut miinuk­sen puolella koro­nasta ja muista syistä johtuen. Mutta tämän jälkeen osto­voima on paran­tu­nut merkit­tä­västi. He ovat suurin voit­taja, Nyys­sölä sanoo.

– Heillä käytet­tä­vissä olevat tulonsa para­ne­vat ensi vuonna useilla sadoilla eurolla. Veroas­teen lasku on puoles­taan histo­rial­li­nen. Tarkas­te­le­mis­sani esimerk­ki­per­heissä kukaan ei ole saanut tällaista veroa­len­nusta aiemmin.

Veroas­teen lasku on puoles­taan historiallinen.

Myös kahden lapsen toimi­hen­ki­lö­per­heessä osto­voima on paran­tu­massa. Kohtuul­li­sesti tienaava, asun­to­vel­kai­nen perhe hyötyy erityi­sesti kulu­vana vuonna korko­jen laskusta. Sen sijaan ensi vuoden vero­muu­tok­set eivät heitä juuri­kaan hyödytä.

Eläke­läis­pa­ris­kun­nan osto­voima parani selvästi vuonna 2024 indek­si­ko­ro­tus­ten ansiosta. Kulu­vana vuonna osto­voi­man muutos on vielä selvästi posi­tii­vi­nen, mutta tämän jälkeen kehi­tys jää vaisuksi.