Laskelma: Hyvätu­loisten ostovoima kohenee selvästi – yksin­huol­tajat ja työttömät kärsivät eniten

Halli­tuksen tekemät verohuo­jen­nukset ovat onnen­potku erityi­sesti hyvätu­loi­sille perheille. Tutki­mus­laitos Laboren tekemien esimerk­ki­per­he­las­kel­mien mukaan hyvätu­loisten ja työssä­käy­vien perheiden ostovoima kohenee parhaiten vuosina 2025–2027.

Sen sijaan yksin­huol­tajan sekä työttö­mien ostovoiman kehitys on lohduton.

– Esimerk­ki­per­he­las­kelmat osoit­tavat, että tuloerot sekä erot ostovoi­massa perheiden välillä näyttävät kasvavan. Tämä johtuu sekä halli­tuksen talous­po­li­tii­kasta että muista syistä, Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä sanoi laskel­mien esitte­ly­ti­lai­suu­dessa Helsingissä.

Labore on tarkas­tellut vuosia ansio­tu­lojen, tulon­siir­tojen, verojen sekä veroluon­teisten maksujen kehitysten vaiku­tuksia kuvit­teel­listen esimerk­ki­per­heiden ostovoi­maan. Jokai­selle perheelle on myös laskettu kotita­lous­koh­tainen kulutus­kori. Näin inflaa­tio­vai­kutus on tarkentunut.

Esimerk­ki­per­he­las­kelmat osoit­tavat, että tuloerot sekä erot ostovoi­massa perheiden välillä näyttävät kasvavan.

Ennus­te­pääl­likkö Juho Koistinen muistutti tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että laskel­missa on huomioitu myös omistus- ja vuokra-asumisen erot. Etenkin aiempina vuosina omistusa­su­jilla kustan­nusten nousu on ollut voima­kasta, mikä on vaikut­tanut heidän ostovoimaansa.

Pitkällä, yli 10 vuoden aikajak­solla suoma­laisten ostovoiman kehityk­sessä ei ole ollut hurraa­mista. Laboren laskel­mista käy ilmi, että työnte­ki­jä­per­heellä, työmark­ki­na­tuella sekä eläke­läis­pa­ris­kun­nalla ostovoima on parempi kuin vuonna 2015. Nyyssölä kuitenkin muistuttaa, että kehitys ei ole ollut päätä huimaava kenelläkään.

– Kun otetaan inflaatio huomioon, ostovoiman kehitys näyttää Suomessa matelevan kaikilla esimerk­ki­per­heillä. Se ei näytä paran­tu­neen selvästi oikein kenel­lä­kään ja osalla se on jopa lähtenyt selvään luisuun, Nyyssölä analysoi lukuja.

KÄRSIJÖINÄ YKSINHUOLTAJAT JA TYÖTTÖMÄT

Laboren laskel­mien mukaan selvä kärsijä Petteri Orpon (kok) johtaman halli­tuksen harjoit­ta­masta talous­po­li­tii­kasta on ollut yksin­huol­taja. Siivousalan matala­palk­kaista työtä tekevällä esimerk­ki­hen­ki­löllä, yhden lapsen vanhem­malla Sarilla ostovoima heikkeni viime vuonna lähes 6 prosenttia. Myös kuluvana vuonna Laboren laskel­missa Sarin ostovoima heikkenee, mutta nousee hieman vuonna 2026 ja kääntyy taas laskuun vuonna 2027. Laskel­massa Sari ansaitsee runsaat 2 500 euroa kuukaudessa.

– Kaksi aiempaa halli­tusta on pitänyt huolta, että Sarin kaltaisten yksin­huol­ta­jien ostovoima ei heikkene. Mutta nyt näyttää siltä, että näin tapahtuu, Nyyssölä kertoo.

– Sarilla vaikuttaa erityi­sesti asumis­tuen leikkaukset. Häntä myös koskee vuokrista aiheu­tuva inflaa­tion nousu.

Lohduton ostovoiman kehitys on myös työttö­mänä olevilla. Erityisen dramaat­ti­selta ostovoi­ma­ke­hitys näyttää heillä, joiden työttö­myys pitkittyy. Ansio­si­don­naisen porras­tukset ja lopulta työmark­ki­na­tuelle putoa­minen leikkaavat henkilön tulotasoa rajusti.

– Tämä on tietenkin hankala asia. Se voi tarkoittaa, että henkilö voi joutua esimer­kiksi muutta­maan pienem­pään asuntoon. Tulota­sosta tinki­minen voi olla hankalaa.

TYÖNTEKIJÖILLÄ JA YKSINASUVILLA MUUTOKSET PIENIÄ

Sen sijaan kahden lapsen työnte­ki­jä­per­heelle ja korkea­kou­lu­te­tulle yksina­su­jalle ostovoi­ma­muu­tokset näyttävät myöntei­siltä, mutta paran­nukset eivät ole merkittäviä.

Työnte­ki­jä­per­heellä ostovoiman muutos on ollut paran­tu­maan päin vuosina 2024–2025, mutta sen jälkeen muutokset jäävät pieniksi.

– Heidän käytössä olevat nimel­lis­tu­lonsa kyllä kasvavat hieman. Heitä koskee myös vuokra­mark­ki­noihin liittyvä inflaatio. Verotus­kaan ei heidän kohdal­laan kevene juurikaan.

Korkea­kou­lu­tetun yksina­suvan ostovoima näyttää Laboren laskel­missa paran­tuvan jonkin verran työnte­ki­jä­per­hettä paremmin. Asunto­vel­kainen yksina­suja on hyötynyt korkojen laskusta.

HYÖTYJINÄ ERITYISESTI HYVÄTULOISET

Halli­tuksen harjoit­taman talous­po­li­tiikan selkeitä hyötyjiä ovat hyvätu­loiset. Laboren esimerk­ki­per­heistä lapset­toman, hyvätu­loisen paris­kunnan ostovoima paranee hyvin vuonna 2025–2026. Laskel­massa perheen mies ansaitsee yli 8 000 euroa ja nainen vajaat 7 000 euroa kuukaudessa.

Esimerk­ki­per­heen ostovoima kasvaa Laboren laskel­missa tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna peräti 3,7 prosenttia.

– Tämän perheen osalta vuosina 2015–2023 ostovoima on ollut miinuksen puolella koronasta ja muista syistä johtuen. Mutta tämän jälkeen ostovoima on paran­tunut merkit­tä­västi. He ovat suurin voittaja, Nyyssölä sanoo.

– Heidän käytet­tä­vissä olevat tulonsa paranevat ensi vuonna useilla sadoilla eurolla. Veroas­teen lasku on puoles­taan histo­rial­linen. Tarkas­te­le­mis­sani esimerk­ki­per­heissä kukaan ei ole saanut tällaista veroa­len­nusta aiemmin.

Veroas­teen lasku on puoles­taan historiallinen.

Myös kahden lapsen toimi­hen­ki­lö­per­heessä ostovoima on paran­tu­massa. Kohtuul­li­sesti tienaava, asunto­vel­kainen perhe hyötyy erityi­sesti kuluvana vuonna korkojen laskusta. Sen sijaan ensi vuoden veromuu­tokset eivät heitä juuri­kaan hyödytä.

Eläke­läis­pa­ris­kunnan ostovoima parani selvästi vuonna 2024 indek­si­ko­ro­tusten ansiosta. Kuluvana vuonna ostovoiman muutos on vielä selvästi positii­vinen, mutta tämän jälkeen kehitys jää vaisuksi.