Teolli­suus­nuorten päivät Murikassa: ”Ammatil­lisen opetuksen taso menee koko ajan huonommaksi”

Opiske­lija Iina Viljamaa kuuntelee tarkasti, kun Teolli­suus­liiton yhteis­kun­ta­suh­teiden päällikkö Timo Nevaranta puhuu ammatil­lisen koulu­tuksen tilasta Murikan auditoriossa.

– Ammatil­lisen opetuksen taso menee koko ajan huonom­maksi. Tiedän, että muutkin ovat huoman­neet sen, mutta nyt kuulin ensim­mäisen kerran, että joku puhui siitä, Viljamaa sanoo.

Tulin tänne, koska haluan kehittää sosiaa­lisia taitojani.

Runsaat 80 Teolli­suus­liiton nuorta, alle 36-vuotiasta jäsentä kokoontui lokakuun viimei­senä viikon­lop­puna Teolli­suus­nuorten päiville Murikka-opistolle Tampe­reen Teiskoon.

– Liityin Teolli­suus­liit­toon syksyllä, kun koululla kävi oppilai­tos­tie­dot­taja. Hän kertoi myös Teolli­suus­nuorten päivistä. Tulin tänne, koska haluan kehittää sosiaa­lisia taitojani.

Viljamaa opiskelee ensim­mäistä vuotta proses­sin­hoi­ta­jaksi Tampe­reen seudun ammat­tio­pisto Tredussa. Hän kertoo pärjää­vänsä opinnoissa siksi, että opiskelee paljon itse.

– Opettajia on liian vähän. Käytän suurimman osan ajastani koululla siihen, että odotan opettajaa. Minua harmittaa myös se, että jos kysyn jotain, en saa kunnol­lista vastausta.

Kritii­kis­tään huoli­matta Viljamaa huomauttaa, että osa opetta­jista on todella päteviä.

Videolla Teolli­suus­liiton nuoret jäsenet kertovat, millainen on hyvä työelämä.

ÄIDIN VINKISTÄ MURIKKAAN

Vilja­maan tavoin myös opiske­lija Artturi Kauppinen osallistui ensim­mäistä kertaa Teolli­suus­nuorten päiville. Hän lähti matkaan Muhok­selta äitinsä vinkistä.

– Olen kyllä vähän yllät­tynyt, että olen ainoa 16-vuotias täällä. Yritin saada kahta kaveria mukaan, mutta he sanoivat, että ei jaksa, kun maanan­taina pitää mennä kouluun.

Kauppinen sanoo ymmär­tä­vänsä kaverei­densa ratkaisun, sillä hän on sunnun­taina kotona vasta illalla yhdeksän maissa.

– En vielä kauheasti ymmärrä lakoista tai työpai­koilla tapah­tu­vista asioista, kun en ole ollut viral­li­sesti töissä. Olen ollut vasta tetissä (työelä­mään tutus­tu­minen). Kannatti silti lähteä. Sain lisää tietoa liitosta ja työelä­mään valmistautumisesta.

Kauppi­selle selvisi kahdek­san­nella luokalla, mitä hän haluaa opiskella perus­koulun jälkeen.

– Silloin alkoi tieto­ko­ne­kuume. Kaveri oli ostanut tieto­ko­neen osia ja rakensi niistä itsel­leen koneen. Olin hänen apunaan. Se oli kyllä uskomat­toman hienoa nähdä, kun kone alkoi toimia.

Syksyllä Kauppinen aloitti opinnot IT-tukihen­ki­löksi koulu­tus­kun­tayh­tymä Osaolla Oulussa. Valmis­tut­tuaan hän toivoo työllis­ty­vänsä johonkin tieto­ko­neita myyvään yrityk­seen Oulun seudulla. Töiden ohessa hän aikoo jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa.

HARJOITTELU TOI TYÖPAIKAN

Porvoo­lainen Tiia Tolppanen tuli Teolli­suus­nuorten päiville työka­ve­reiden suosi­tuk­sesta. Työka­verit suosit­te­livat hänelle alun perin myös liitty­mistä Teollisuusliittoon.

– Se luo turval­li­suuden tunnetta, kun tiedän, että saan tarvit­taessa liitosta tukea, Tolppanen perus­telee jäsen­ha­ke­muksen täyttämistä.

Se luo turval­li­suuden tunnetta, kun tiedän, että saan tarvit­taessa liitosta tukea.

Tolppanen työsken­telee analy­saat­to­ria­sen­ta­jana Neste Oyj:n Porvoon jalos­ta­molla. Hän valmistui keväällä 2023 sähkö- ja automaa­tio­asen­ta­jaksi Porvoon Careeriasta.

– Jalos­ta­molta nykyinen esihen­kilö ja työka­veri tulivat koululle kerto­maan työpai­kasta ja tehtä­västä. Siitä sain idean hakea sinne opinto­jeni viimei­seen työharjoitteluun.

Harjoit­telun perään Tolppanen sai jalos­ta­molta ensin kesätöitä ja sitten määrä­ai­kaisen sopimuksen. Vuosi valmis­tu­misen jälkeen hänet vakinaistettiin.

– Olin onnekas, että sain vakituisen työpaikan niin nopeasti opintojen jälkeen. Toivot­ta­vasti työpaikka pysyisi samana jatkossakin.

Lauantai-ilta huipentuu gaalaan Mutteri-klubilla. Tolppanen aikoo pukeutua mustaan mekkoon ja korko­ken­kiin. Se, nähdäänkö häntä tanssi­lat­tialla, jää arvoitukseksi.

– Ei sitä tässä vaiheessa päivää vielä osaa sanoa, Tolppanen toteaa kahvitauolla.

MAAILMANTILANNE MIETITYTTÄÄ

Lapin­lah­te­lainen opiske­lija Aleksi Pehkonen on Teolli­suus­nuorten päivillä toistamiseen.

– Teolli­suus­liiton tapah­tumat, joissa olen käynyt, ovat jääneet mieleen, ja täälläkin on ihmisiä, joita olen tavannut liiton tapah­tu­missa, hän perus­telee osallistumistaan.

Minua huoles­tuttaa maail­man­ti­lanne ja tekoäly. Kun valmistun, onko työpaik­koja haettavana.

Pehkonen valmistui viime keväänä metsä­ko­neen kuljet­ta­jaksi, mutta ala ei tuntunut omalta. Nyt hän opiskelee konetek­niikan insinöö­riksi Savoniassa Kuopiossa.

– Työn pitäisi olla mielen­kiin­toista ja sellaista, että siinä on mahdol­lista myös kehittyä. Minua huoles­tuttaa maail­man­ti­lanne ja tekoäly. Kun valmistun, onko työpaik­koja haettavana.

Mieluiten Pehkonen työllis­tyisi johonkin isoon yrityk­seen Kuopio–Iisalmi ‑akselilla, koska siellä asuu suurin osa hänen kavereistaan.

Viral­lisen ohjelman päätteeksi nuoret pelasivat poltto­palloa, kävivät kunto­sa­lilla tai reippai­livat Pehkosen tavoin Näsijärven rannalla sijait­se­valle laavulle. Liikun­ta­hetken jälkeen vuorossa oli sauno­mista ranta­sau­nassa tai spa-osastolla ennen illan gaalaa.

– Olen varau­tunut laitta­maan puvun päälle, mutta katso­taan nyt tilan­teen mukaan.

TUNNELMIA ILLAN AKTIVITEETEISTA