Uutinen
”Toivoa ja valoa” Helsingin telakalle – Jäänmurtajat on rakennettava reiluilla työehdoilla
Helsingin telakalla uutiset Suomen ja Yhdysvaltojen uudesta jäänmurtajayhteistyöstä otettiin myönteisesti vastaan. Se antaa toivoa ja valoa, mutta omaa väkeä pitäisi palkata, telakan pääluottamusmies Reijo Sallinen sanoo. Teollisuusliitto korostaa, että harmaalle taloudelle ja hyväksikäytölle pitää tulevissa tilauksissa olla nollatoleranssi.
Suomen laivanrakennusteollisuus pääsi suurten uutisten keskellä viime viikolla, kun Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan maiden välisen jäänmurtajayhteistyön tiivistämisestä. Maiden presidentit Alexander Stubb ja Donald Trump sopivat asiasta Washingtonissa.
Tarkoitus on, että Yhdysvallat hankkii rannikkovartiostonsa käyttöön yhteensä 11 kokonaan uutta jäänmurtajaa, joista neljä rakennettaisiin Suomessa.
Taustalla on kolmikantainen ICE Pact – julkilausuma, jonka maat hyväksyivät yhdessä Kanadan kanssa heinäkuussa 2024.
Kaikella todennäköisyydellä kaksi Suomessa rakennettavista murtajista tehtäisiin Rauman ja kaksi Helsingin telakalla.
TOIVEENA ENNEN MUUTA OMA VÄKI
Helsingin telakalla työntekijät ovat ottaneet uutiset vastaan myönteisesti. Telakan pääluottamusmies Reijo Sallinen sanoo, että tietoa on osattu odottaa.
– Totta kai se antaa toivoa ja valoa, hän sanoo telakan pihalla, jota hyinen merituuli pyyhkii.
Sallinen toivoo, että töihin päästäisiin palkkaamaan nimenomaan yhtiön omaa väkeä.
– Nyt on käytetty hyvin paljon alihankintaa. Omia työntekijöitä on lähtenyt pois kymmeniä eikä uusia ole otettu. Nyt omalle väelle olisi kuitenkin tarvetta.
Omia työntekijöitä on lähtenyt pois kymmeniä eikä uusia ole otettu. Nyt omalle väelle olisi kuitenkin tarvetta.
Hän muistuttaa, että Helsingin telakalla työntekijöille on jaettu jopa kahden vuoden lomautuksia.
Telakan hallien uumenissa työn alla on jo yhtiön uuden omistajan, kanadalaisen Davien jäänmurtajahanke, joka julkistettiin tämän vuoden maaliskuussa. Pohjarakenteet ovat selvästi jo hahmollaan suuressa hitsaushallissa.
– Kanadaan tehtävä jäänmurtaja ei olisi työllistänyt pitkäksi aikaa.
Sallinen arvioi, että uusien tilauksien myötä telakan duunarimäärä voisi kasvaa noin 400 tienoille. Tämän päälle tulisivat toimihenkilöt. Jos ja kun poliittiset julistukset muuttuvat konkreettiseksi tuotannoksi, töitä riittäisi vuoteen 2028–2029.
OSAAMINEN EI MAHDU MATKALAUKKUUN
Helsingin telakan työsuojeluvaltuutettu Markku Kyröläinen ei usko, että Suomi luovuttaa nyt Trumpin kanssa tehdyllä diilillä jäänmurtajaosaamisensa Yhdysvaltoihin.
– Toki jenkit vievät varmasti jotain. Mutta meillä ainakin johtajat ovat sitä mieltä, että kokonaisvaltaisen osaamisen ulosvienti on todella hankalaa.
Kyröläinen muistuttaa, että Suomessa telakkateollisuuden ympärille on vuosikymmenten aikana kasvanut ainutlaatuinen alihankkijoiden ja osaamisen verkosto.
– Se ei ole matkalaukulla vietävissä.
Siihen eivät ole kyenneet telakan aiemmat venäläiset, norjalaiset tai korealaiset omistajat.
HARMAALLE TALOUDELLE NOLLATOLERANSSI
Teollisuusliitto on julkisuudessa korostanut, että jäänmurtajat on rakennettava suomalaisilla työehdoilla. Liiton puheenjohtaja Riku Aalto vaatii, että hyväksikäytölle ja harmaalle taloudelle sanottava jyrkkä ei.
– Tämä on oikea hetki laittaa telakoiden pelisäännöt kuntoon, Aalto sanoo Teollisuusliiton tiedotteessa.
Esimerkiksi Turun Meyerin telakalta on viime aikoina tullut julkisuuteen tapauksia, jossa ukrainalaisia työntekijöitä on painostettu ylipitkiin työpäiviin ja maksettu liian pieniä palkkoja. Epäkohdista on uutisoitu myös Rauman telakalla.
– Tuskin Yhdysvalloissakaan halutaan, että myöhemmin paljastuu jäänmurtajien rakentuneen ukrainalaisten sotapakolaisten hyväksikäytön varaan – se olisi häpeä sekä Suomelle että tilaajalle, Aalto sanoo.
TIIVIS LUOTTAMIESVERKOSTO
Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alueen päällikkö Tanja Mettovaara sanoo, että jäänmurtajauutisten seurauksena työpaikkojen luottamushenkilöt ovat jo olleet koolla ja keskustelleet järjestäytymisen hoitamisesta.
– Nyt jos koskaan täytyy varmistaa, että kaikki uudet työntekijät kontaktoidaan ja tehdään selväksi, mitkä työehdot työpaikalla on.
Tiivis ja toimiva luottamusmiesverkosto on olennainen osa tätä.
– Kun puhutaan yrityksestä, jossa työntekijät ovat saman tuotantolaitoksen seinien sisällä, silloin on paljon helpompi puuttua siihen, mitä tuotannossa tapahtuu.
Nyt jos koskaan täytyy varmistaa, että kaikki uudet työntekijät kontaktoidaan ja tehdään selväksi, mitkä työehdot työpaikalla on.
Vaikka tulevat tilaukset tarkoittavat työtä suomalaisille, on todennäköistä, että myös ulkomaiseen työvoimaan joudutaan turvautumaan. Mettovaara sanoo, että monella tänne tulevalla ei juuri ole tietoa Suomen työmarkkinoiden pelisäännöistä.
– Joskus on työn ja tuskan takana saada heidät ymmärtämään, millaisessa yhteiskunnassa he tekevät töitä, että ay-liike ajaa heidän etujaan.
YHDYSVALLAT RUTKASTI JÄLJESSÄ
Myös Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund muistuttaa, että toistaiseksi allekirjoitukset löytyvät vasta poliittisesta julistuksesta.
– Laivanrakennuksessa perinteinen totuus on, että mikään ei ole varmaa ennen kuin rakentaminen on aloitettu eikä se siltikään ihan varmaa ole. Mutta kyllä tämä hyvältä vaikuttaa.
Eklund katsoo, että julkisuudessa liikkuneet luvut noin kahden miljardin euron arvoisista tilauksista ja noin 10 000 henkilötyövuodesta ovat oikeaa kokoluokkaa.
Hänestä on selvä, että osa sopimusjärjestelyä on myös osaamisen siirto Yhdysvaltoihin. Jäänmurtaja-alalla suurvalta pelaa kuitenkin selvästi alemassa divisioonassa kuin Suomi.
– Jos katsotaan, miten paljon he ovat esimerkiksi työn tehokkuudessa ja aikatauluissa pysymisessä Suomea jäljessä, osaamisen siirtämisen pitäisi olla todella voimakasta, että he vaikka viiden kuluttua olisivat edes lähellä suomalaista osaamista.
LUE MYÖS:
