Teollisuusliiton koulutussuunnittelija Sari Perkiö ja koulutuspäällikkö Veli-Matti Kauppinen korostavat koulutuksen tärkeyttä luottamustehtävissä. Heidät kuvattiin toukokuussa Taitaja2025-kisoissa Turussa.

Luotta­mus­teh­tä­vissä ei tarvitse jäädä yksin – koulutus antaa osaamista ja vertaistukea

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Teolli­suus­liiton luotta­mus­hen­ki­löillä on monipuo­liset ja kehit­tyvät koulu­tus­mah­dol­li­suudet. Koulu­tuksen ytimessä on käytännön osaaminen, vertais­tuki ja jatkuva kehit­ty­minen – sillä luotta­mus­teh­tä­vissä pärjää­minen vaatii muutakin kuin hyvää tahtoa.

– En lähtisi pysty­met­sästä mihin­kään luotta­mus­teh­tä­vään. Koulut­tau­tu­minen on edellytys, että tehtä­vien kunnol­linen hoita­minen onnistuu, sanoo Teolli­suus­liiton koulu­tus­suun­nit­te­lija Sari Perkiö.

Teolli­suus­liiton koulu­tus­pääl­likkö Veli-Matti Kauppinen on samaa mieltä:

– Sekä työntekijän että työnan­tajan etu on, että työpai­kalla toimii koulu­tetut luottamushenkilöt.

Teolli­suus­liiton luotta­mus­hen­ki­lö­kou­lutus rakentuu poluiksi, jotka mukau­tuvat tehtä­vien mukaan. Keskei­simmät koulu­tus­polut ovat luotta­mus­miesten koulutus, työsuo­je­lu­kou­lutus sekä yhdis­tys­tai­tojen koulutus ammat­tio­sas­tojen luotta­mus­hen­ki­löille. Myös kaikille muillekin työmark­ki­noiden käytet­tä­vissä oleville jäsenille on tarjolla oma koulu­tus­pol­kunsa. Jokai­selle polulle löytyy perus­tason koulu­tusta, täyden­nys­kou­lu­tusta ja mahdol­li­suus edetä pidemmälle.

KOULUTUSTA TEHTÄVÄN MUKAAN

Luotta­mus­hen­ki­lö­kou­lutus alkaa usein start­ti­kurs­sista, joka järjes­te­tään alueel­li­sesti. Sen jälkeen seuraavat perus- ja jatko­kurssit Murikka-opistossa Tampe­reen Teiskossa. Tyypil­li­sesti perus­kurssi kestää viisi päivää, ja jatko­kurssi rakentuu kahdesta viiden päivän jaksosta.

Täyden­nys­kou­lu­tusten tarjonta on laaja. Aiheet vaihte­levat työoi­keu­desta neuvot­te­lu­tai­toihin ja paikal­li­seen sopimi­seen. Murikassa järjes­te­tään myös teema­koh­taisia seminaa­reja, kuten Työym­pä­ris­tö­se­mi­naari ja Luotta­mus­miesten teema­se­mi­naari. Kursseille osallis­tu­taan pääosin lähio­pe­tuk­sena, mutta koulu­tuk­siin sisältyy myös verkko- ja monimuoto-opiskelua.

– Verkos­toi­tu­minen on tärkeä osa oppimista. Murikassa syntyy vertais­suh­teita, jotka jatkuvat usein vuosien ajan. Kurssilla tapaa toisia luotta­mus­hen­ki­löitä eri aloilta ja eri puolilta Suomea – se on oppimista parhaim­mil­laan, Perkiö korostaa.

UUSIA SISÄLTÖJÄ JA DIGITAALISIA VÄLINEITÄ

Koulu­tusten sisällöt kehit­tyvät työelämän muutosten ja ympäröivän yhteis­kunnan mukana. Uusia kursseja syntyy tarpeiden mukaan – viimei­sim­pänä esimer­kiksi ilmas­ton­muu­toksen hallintaa työpaik­ka­ta­solla käsit­te­levä Ilmasto muuttuu – muuttuuko työelämä? ‑koulutus sekä jäsen­han­kin­taan liittyvä Virtaa jäsen­han­kin­taan ‑kurssi. Myös jaksa­mi­seen panos­te­taan aiempaa vahvemmin. Jo perin­teinen Avaimia luotta­mus­hen­ki­löiden jaksa­mi­seen ‑kurssi on saanut jatkoksi uuden Jaksa­misen avaimet ‑kurssin.

Teolli­suus­liiton koulu­tuk­sessa hyödyn­ne­tään nykyai­kaisia opetus­me­ne­telmiä. Digia­lusta Howspace on aktii­vi­sessa käytössä kaikilla koulu­tus­po­luilla. Sen kautta tehdään ennakko- ja väliteh­täviä sekä saadaan digitai­toja, joita nykypäivän luotta­mus­teh­tä­vissä tarvitaan.

Työnan­tajat tunnus­tavat koulu­tuksen tärkeyden, mutta eivät aina halua maksaa siitä palkkaa.

Uutuu­tena Murikassa on kokeiltu luotta­mus­hen­ki­löiden koulu­tus­oh­jelmaa. Sen ideana on, että luotta­mus­hen­kilö voi perus- ja jatko­kurs­sien lisäksi rakentaa omaa osaamis­taan valin­nai­silla opinnoilla, kuten viestintäkursseilla.

– Nimitystä ”tutkinto” ei voi viral­li­sesti käyttää, mutta ohjelma tarjoaa mahdol­li­suuden henki­lö­koh­tai­seen osaamisen kehit­tä­mi­seen, Perkiö sanoo.

Vuodesta 2022 alkaen Murikan kursseilta on ollut mahdol­lista saada opinto­pis­teitä, jotka voi lukea hyväksi myöhem­piin opintoihin. Opinto­pis­teet kirja­taan Opetus­hal­li­tuksen Koski-tietovarantoon.

TYÖNANTAJATUEN MERKITYS JA HAASTEET

Monet Teolli­suus­liiton kurssit ovat työnan­tajan tuen piirissä, mikä tarkoittaa käytän­nössä palkal­lista osallis­tu­mis­mah­dol­li­suutta. Tuen laajuus kuitenkin vaihtelee sopimus­aloit­tain, ja kurssi­neu­vot­te­luista on tullut entistä vaikeampia.

– Työnan­tajat tunnus­tavat koulu­tuksen tärkeyden, mutta eivät aina halua maksaa siitä palkkaa. Tuki uhkaa kaventua, kun kursseja yrite­tään typistää tai siirtää kokonaan verkkoon, Kauppinen sanoo.

Myös ammat­tio­sastot voivat tilata koulu­tuksia jäsenil­leen. Vuonna 2024 järjes­tet­tiin yli 170 tällaista kurssia, ja osallis­tujia oli yli 2 000. Tarjonta on laajaa: pereh­dy­tyksiä uusille toimi­joille, edunval­vontaa, työsuo­jelua, ammat­tio­saston toiminnan kehit­tä­mistä ja jaksa­mi­seen liittyviä koulutuksia.

Ilman koulu­tusta ei pärjää, eikä tarvitse pärjätä yksin.

Kaikilla Teolli­suus­liiton jäsenillä on oikeus hakea koulu­tuk­seen, ei vain luotta­mus­hen­ki­löillä. Tieto ei kuiten­kaan aina tavoita jäseniä.

– Moni ei tiedä, että opinto­va­paata voi anoa myös ilman luotta­mus­teh­tävää. Tämä on oikeus, jota kannattaa käyttää, Perkiö muistuttaa.

UUSI JÄRJESTELMÄ TULOSSA

Vuoden 2026 aikana Teolli­suus­liitto ottaa käyttöön uuden kurssi­hal­linta- ja tapah­tu­ma­jär­jes­telmän, joka korvaa nykyisen Telmon. Uuden järjes­telmän tavoit­teena on helpottaa ilmoit­tau­tu­mista ja tuoda mukanaan muun muassa automa­ti­soitu koulu­tus­pol­kujen seuranta ja tulevai­suu­dessa myös materi­aa­li­pankki koulutettaville.

Teolli­suus­liitto panostaa koulu­tuk­seen, mutta vastuu osallis­tu­mi­sesta on lopulta luotta­mus­hen­ki­löillä itsellään.

– Meillä on paljon tarjontaa, mutta tärkeintä on, että uudet tehtä­viin valitut luotta­mus­hen­kilöt ymmär­tävät koulut­tau­tu­misen merki­tyksen. Ilman koulu­tusta ei pärjää, eikä tarvitse pärjätä yksin, Kauppinen tiivistää.

 

LUE LISÄÄ:

www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu