Vauhti­so­keaa valmis­telua ja sekavia sanamuo­toja – potku­laki uhkaa työntekijän turvaa

Potkuja ilman painavia syitä, irtisa­no­misia ilman varoi­tuksia ja pitkiä riitoja oikeus­as­teissa. Näitä on luvassa, jos Orpon-Purran hallitus saattaa luonnos­vai­heessa olevat lakimuu­tokset voimaan.

Suomen Ammat­ti­liit­tojen Keskus­jär­jestön (SAK) juristit Katariina Sahlberg ja Samuli Hiiles­niemi ovat nähneet valmis­te­levan työryhmän jäseninä, miten hallitus on ajanut työsuh­teen irtisa­no­mis­suojan heiken­nykset lakiesitysluonnokseksi.

Nimel­li­sesti valmis­telu on tehty kolmi­kan­tai­sessa työryh­mässä, jossa ovat edustet­tuna valtio­vallan, työnte­ki­jöiden ja työnan­ta­jien edustajat. Työnte­ki­jöiden kanta kuitenkin on sivuutettu.

– Ei ole käyty varsi­naista vuoro­pu­helua, ei ole ollut neuvot­te­luja, eikä ole haettu kompro­mis­seja. Ei ole ollut kolmi­kan­taista valmis­telua, Hiiles­niemi sanoo.

Työmi­nis­terin erityi­sa­vus­taja on ollut vahti­massa kolmi­kan­ta­ryhmän työsken­telyä, eli käytän­nössä torppaa­massa työnte­ki­jä­myön­teiset ajatukset ja kuittaa­massa työnan­ta­ja­puolen esitykset.

Sahlberg kertoo, että työsken­telyä on leimannut kiire: varsinkin lakimuu­tosten merkit­tä­vyy­teen peilaten valmis­telu on ollut kevyttä ”sinne päin” ‑meininkiä.

– Asian­tun­ti­ja­kuu­le­miset on hoidettu minimillä, eikä niitä ole huomioitu loppu­tu­lok­sessa, Sahlberg sanoo.

HALLITUS VAHVEMMAN PUOLELLA

Työlain­sää­dännön perin­teinen lähtö­kohta on ollut heikomman osapuolen, eli työntekijän, suojelu. Maan hallitus on lakihank­keil­laan kuitenkin asettunut vahvemman osapuolen edunvalvojaksi.

– Kokonais­vai­ku­tusta on vielä vaikea arvioida, mutta työntekijän irtisa­no­mis­kynnys tulee laske­maan merkit­tä­västi, Sahlberg sanoo.

Halli­tuksen suunni­tel­missa on muun muassa poistaa painavan syyn vaatimus irtisa­no­mis­pe­rus­teista, lisätä ilman varoi­tusta tehtyjen irtisa­no­misten mahdol­li­suutta ja kirjata alisuo­riu­tu­minen irtisanomisperusteeksi.

Perus­tus­lain pykälässä 18 sääde­tään, että ”julkisen vallan on huoleh­dit­tava työvoiman suoje­lusta” ja ”ketään ei saa ilman lakiin perus­tuvaa syytä erottaa työstä”.

Maan halli­tuksen ajamien lakimuu­tosten sanamuodot ovat monessa kohdin epämää­räisiä, esimer­kiksi sanaa ”lähtö­koh­tai­sesti” käyte­tään usein.

Jos luonnos­teks­tistä tulee uutta lainsää­däntöä, työpai­koilla on jatkossa vaikea tulkita, mitä lainsää­täjä on tarkoit­tanut. Esimer­kiksi työntekijän alisuo­riu­tu­misen arviointi on jäämässä isolta osin työnan­tajan tulkinnan varaan.

– Tekstit ovat niin avoimesti kirjoi­tet­tuja, että niillä voi perus­tella mitä vain. On todella ongel­mal­lista, ettemme edes me työryh­mässä olleet juristit pysty ohjeis­ta­maan, miten työpai­kalla pitäisi toimia, Sahlberg sanoo.

Työntekijän irtisa­no­mis­kynnys tulee laske­maan merkittävästi.

Sekavankin lainsää­dännön pohjalta syntyy oikeus­käy­täntöä, kun tapauksia viedään oikeus­is­tui­miin. Tie on kuitenkin pitkä, sillä oikeus­käy­tännön muodos­tu­mista varten tarvi­taan korkeimman oikeuden ratkaisuja.

– Yhdes­säkin tapauk­sessa menee monta vuotta, ja tapauksia pitäisi olla monta, Sahlberg sanoo.

HEIKENNYKSET ODOTETTUA LAAJEMPIA

Orpon-Purran halli­tuksen ohjel­maan on kirjattu: ”Henki­löön liittyvän irtisa­no­mis­pe­rus­teen sääntelyä muute­taan niin, että työso­pi­muksen päättä­mi­seen riittäisi jatkossa asial­linen syy.”

Irtisa­no­mis­pe­rus­teita ollaan kuitenkin muutta­massa paljon laajemmin kuin halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sesta voisi päätellä.

– Lainsää­däntöä huido­taan kiireellä, ja vauhti­so­keus on kasvanut. Etenkään varoi­tusta koske­vaan säänte­lyyn ei löydy mitään perus­tetta hallitus­ohjelmasta, Hiiles­niemi sanoo.

– Paljon tuli ekstraa, ja on pöyris­tyt­tävää, millä vauhdilla ekstrat käsitel­tiin. Se näkyy loppu­tu­lok­sessa, Sahlberg sanoo.

Varoi­tusta koske­vaan säänte­lyyn ei löydy mitään perus­tetta hallitusohjelmasta.

Huomiota herättää myös se, että lakeja valmis­te­le­vissa työryh­missä halli­tus­oh­jelmaa on käytetty ohjenuo­rana hyvin eri tavoin.

– Työrau­ha­työ­ryh­mässä oli sanatarkkaa halli­tus­oh­jelman noudat­ta­mista. Siellä ei voinut harki­ta­kaan muuta, Hiiles­niemi kertoo esimerkin toisesta ryhmästä.

– On jännä, että työryh­mit­täin vaihtelee, mitä hallitus­ohjelma tarkoittaa. Mennäänkö tarkasti sanamuodon mukaan vai laajen­ne­tusti, Sahlberg sanoo.

LAUSUNNOT NOSTAVAT ESIIN ONGELMIA

Lakie­si­tys­luon­nok­seen tuli keväällä 2025 yhteensä 64 lausuntoa. Pääsääntö oli, että työnte­ki­jöiden edustajat vastus­tivat lakimuu­toksia ja työnan­ta­jien edustajat kannattivat.

Neutraa­lien tahojen lausun­noissa tuotiin esiin monia epäkohtia.

Yhden­ver­tai­suus­val­tuu­tetun lausun­nossa todetaan, että uhkana on vaiku­tusten kohdis­tu­minen syrjinnän vaarassa oleviin työnte­ki­jöihin, joita saate­taan syrjiä esimer­kiksi tervey­den­tilan, vammai­suuden, ikään­ty­misen tai perheen­huol­to­vel­vol­li­suuden perusteella.

”Esityk­sessä ei ole kuiten­kaan toteu­tettu yhden­vertai­suus­vaiku­tusten arviointia. Ylipäänsä vaiku­tukset perus- ja ihmisoi­keuk­siin on esityk­sessä arvioitu hyvin suppeasti”, yhden­ver­tai­suus­val­tuu­tettu lausuu.

Esityk­sessä ei ole toteu­tettu yhden­vertai­suus­vaiku­tusten arviointia.

Helsingin käräjä­oi­keuden lausun­nossa tartu­taan muun muassa lakiteks­tien ja perus­te­lujen epätark­kuu­teen. Käräjä­oi­keus ennakoi pitkä­kes­toisia ongelmia oikeus­käy­tännön muodos­tu­mi­seen. Esimer­kiksi muutosten keskiössä olevaa irtisa­no­mi­seen vaadit­tavaa asial­lista syytä ei määri­tellä tarkasti.

”Käräjä­oi­keus toteaa, että edellä mainitut ilmaisut eivät kerro kovin tarkka­ra­jai­sesti, mikä on se taso, jolla jatkossa syyn asial­li­suutta on tarkoitus arvioida.”

KANSANTALOUS KIITTÄÄ – VÄHÄISESTI

Orpon-Purran halli­tuksen ohjel­massa irtisa­no­misten helpot­ta­minen on kirjattu lukuun ”Talous­kasvua ja kilpai­lu­kykyä tukevat työmarkkinauudistukset”.

Työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön kirjoit­ta­massa lakie­si­tys­luon­nok­sessa arvioi­daan, että ”perus­olettama on, ettei esityk­sellä olisi erityistä työlli­syys­vai­ku­tuksen kautta muodos­tuvaa kansan­ta­lou­del­lista vaikutusta.”

Vaiku­tusar­vioissa kuitenkin todetaan toiveik­kaasti, että vähäistä suurempia vaiku­tuksia ei voida myöskään poissulkea tutki­mus­kir­jal­li­suuden perusteella.

Maan halli­tuksen tavoit­teena on saada työnte­ki­jöiden irtisa­no­mista helpot­tavat lakimuu­tokset voimaan vuoden 2026 alussa. Jotta aikataulu pitäisi, lakis­esi­tyksen täytyisi valmistua ja mennä eduskun­ta­kä­sit­telyn läpi loppu­vuoden 2025 aikana.