Uutinen
Vauhtisokeaa valmistelua ja sekavia sanamuotoja – potkulaki uhkaa työntekijän turvaa
Työntekijän irtisanomissuojaa kaventavaa lainsäädäntöä on huidottu kiireellä kasaan, eikä kolmikantaista valmistelua ole ollut. Tämä näkyy lopputuloksessa, kertovat SAK:n juristit.
Potkuja ilman painavia syitä, irtisanomisia ilman varoituksia ja pitkiä riitoja oikeusasteissa. Näitä on luvassa, jos Orpon-Purran hallitus saattaa luonnosvaiheessa olevat lakimuutokset voimaan.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) juristit Katariina Sahlberg ja Samuli Hiilesniemi ovat nähneet valmistelevan työryhmän jäseninä, miten hallitus on ajanut työsuhteen irtisanomissuojan heikennykset lakiesitysluonnokseksi.
Nimellisesti valmistelu on tehty kolmikantaisessa työryhmässä, jossa ovat edustettuna valtiovallan, työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Työntekijöiden kanta kuitenkin on sivuutettu.
– Ei ole käyty varsinaista vuoropuhelua, ei ole ollut neuvotteluja, eikä ole haettu kompromisseja. Ei ole ollut kolmikantaista valmistelua, Hiilesniemi sanoo.
Työministerin erityisavustaja on ollut vahtimassa kolmikantaryhmän työskentelyä, eli käytännössä torppaamassa työntekijämyönteiset ajatukset ja kuittaamassa työnantajapuolen esitykset.
Sahlberg kertoo, että työskentelyä on leimannut kiire: varsinkin lakimuutosten merkittävyyteen peilaten valmistelu on ollut kevyttä ”sinne päin” -meininkiä.
– Asiantuntijakuulemiset on hoidettu minimillä, eikä niitä ole huomioitu lopputuloksessa, Sahlberg sanoo.
HALLITUS VAHVEMMAN PUOLELLA
Työlainsäädännön perinteinen lähtökohta on ollut heikomman osapuolen, eli työntekijän, suojelu. Maan hallitus on lakihankkeillaan kuitenkin asettunut vahvemman osapuolen edunvalvojaksi.
– Kokonaisvaikutusta on vielä vaikea arvioida, mutta työntekijän irtisanomiskynnys tulee laskemaan merkittävästi, Sahlberg sanoo.
Hallituksen suunnitelmissa on muun muassa poistaa painavan syyn vaatimus irtisanomisperusteista, lisätä ilman varoitusta tehtyjen irtisanomisten mahdollisuutta ja kirjata alisuoriutuminen irtisanomisperusteeksi.
Perustuslain pykälässä 18 säädetään, että ”julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta” ja ”ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä”.
Maan hallituksen ajamien lakimuutosten sanamuodot ovat monessa kohdin epämääräisiä, esimerkiksi sanaa ”lähtökohtaisesti” käytetään usein.
Jos luonnostekstistä tulee uutta lainsäädäntöä, työpaikoilla on jatkossa vaikea tulkita, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut. Esimerkiksi työntekijän alisuoriutumisen arviointi on jäämässä isolta osin työnantajan tulkinnan varaan.
– Tekstit ovat niin avoimesti kirjoitettuja, että niillä voi perustella mitä vain. On todella ongelmallista, ettemme edes me työryhmässä olleet juristit pysty ohjeistamaan, miten työpaikalla pitäisi toimia, Sahlberg sanoo.
Työntekijän irtisanomiskynnys tulee laskemaan merkittävästi.
Sekavankin lainsäädännön pohjalta syntyy oikeuskäytäntöä, kun tapauksia viedään oikeusistuimiin. Tie on kuitenkin pitkä, sillä oikeuskäytännön muodostumista varten tarvitaan korkeimman oikeuden ratkaisuja.
– Yhdessäkin tapauksessa menee monta vuotta, ja tapauksia pitäisi olla monta, Sahlberg sanoo.
HEIKENNYKSET ODOTETTUA LAAJEMPIA
Orpon-Purran hallituksen ohjelmaan on kirjattu: ”Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.”
Irtisanomisperusteita ollaan kuitenkin muuttamassa paljon laajemmin kuin hallitusohjelmakirjauksesta voisi päätellä.
– Lainsäädäntöä huidotaan kiireellä, ja vauhtisokeus on kasvanut. Etenkään varoitusta koskevaan sääntelyyn ei löydy mitään perustetta hallitusohjelmasta, Hiilesniemi sanoo.
– Paljon tuli ekstraa, ja on pöyristyttävää, millä vauhdilla ekstrat käsiteltiin. Se näkyy lopputuloksessa, Sahlberg sanoo.
Varoitusta koskevaan sääntelyyn ei löydy mitään perustetta hallitusohjelmasta.
Huomiota herättää myös se, että lakeja valmistelevissa työryhmissä hallitusohjelmaa on käytetty ohjenuorana hyvin eri tavoin.
– Työrauhatyöryhmässä oli sanatarkkaa hallitusohjelman noudattamista. Siellä ei voinut harkitakaan muuta, Hiilesniemi kertoo esimerkin toisesta ryhmästä.
– On jännä, että työryhmittäin vaihtelee, mitä hallitusohjelma tarkoittaa. Mennäänkö tarkasti sanamuodon mukaan vai laajennetusti, Sahlberg sanoo.
LAUSUNNOT NOSTAVAT ESIIN ONGELMIA
Lakiesitysluonnokseen tuli keväällä 2025 yhteensä 64 lausuntoa. Pääsääntö oli, että työntekijöiden edustajat vastustivat lakimuutoksia ja työnantajien edustajat kannattivat.
Neutraalien tahojen lausunnoissa tuotiin esiin monia epäkohtia.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnossa todetaan, että uhkana on vaikutusten kohdistuminen syrjinnän vaarassa oleviin työntekijöihin, joita saatetaan syrjiä esimerkiksi terveydentilan, vammaisuuden, ikääntymisen tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.
”Esityksessä ei ole kuitenkaan toteutettu yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. Ylipäänsä vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin on esityksessä arvioitu hyvin suppeasti”, yhdenvertaisuusvaltuutettu lausuu.
Esityksessä ei ole toteutettu yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia.
Helsingin käräjäoikeuden lausunnossa tartutaan muun muassa lakitekstien ja perustelujen epätarkkuuteen. Käräjäoikeus ennakoi pitkäkestoisia ongelmia oikeuskäytännön muodostumiseen. Esimerkiksi muutosten keskiössä olevaa irtisanomiseen vaadittavaa asiallista syytä ei määritellä tarkasti.
”Käräjäoikeus toteaa, että edellä mainitut ilmaisut eivät kerro kovin tarkkarajaisesti, mikä on se taso, jolla jatkossa syyn asiallisuutta on tarkoitus arvioida.”
KANSANTALOUS KIITTÄÄ – VÄHÄISESTI
Orpon-Purran hallituksen ohjelmassa irtisanomisten helpottaminen on kirjattu lukuun ”Talouskasvua ja kilpailukykyä tukevat työmarkkinauudistukset”.
Työ- ja elinkeinoministeriön kirjoittamassa lakiesitysluonnoksessa arvioidaan, että ”perusolettama on, ettei esityksellä olisi erityistä työllisyysvaikutuksen kautta muodostuvaa kansantaloudellista vaikutusta.”
Vaikutusarvioissa kuitenkin todetaan toiveikkaasti, että vähäistä suurempia vaikutuksia ei voida myöskään poissulkea tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Maan hallituksen tavoitteena on saada työntekijöiden irtisanomista helpottavat lakimuutokset voimaan vuoden 2026 alussa. Jotta aikataulu pitäisi, lakisesityksen täytyisi valmistua ja mennä eduskuntakäsittelyn läpi loppuvuoden 2025 aikana.
