Työeh­to­jen tulkin­taa järjes­täy­ty­mät­tö­mässä yrityk­sessä – ”Välillä olo on kuin juristilla”

Pääluot­ta­mus­mies joutuu tulkit­se­maan työeh­to­so­pi­musta eri tavoin työnan­ta­ja­liit­toi­hin kuulu­vissa järjes­täy­ty­neissä yrityk­sissä ja liit­toi­hin kuulu­mat­to­missa yrityk­sissä. Järjes­täy­ty­neissä yrityk­sissä työeh­to­so­pi­mus on voimassa koko­nai­suu­des­saan, mutta järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä vain osit­tain yleis­si­to­vuu­den perusteella.

Helsin­ki­läi­nen korkean tekno­lo­gian yhtiö Blue­fors ui vasta­vir­taan. Vajaat 140 työn­te­ki­jää työl­lis­tävä kryos­taat­ti­val­mis­taja on järjes­täy­ty­mä­tön, eli se ei kuulu mihin­kään työnan­ta­ja­liit­toon. Kryos­taa­tilla jääh­dy­te­tään muun muassa kvanttitietokonetta.

Vaikka Blue­fors on järjes­täy­ty­mä­tön, sen työn­te­ki­jät ovat kohta­lai­sen hyvin järjes­täy­ty­neitä. Järjes­täy­ty­mi­saste on reip­paasti yli 60 prosent­tia. Tekno­lo­gia­toi­mia­lalla toimiva Blue­fors noudat­taa tekno­lo­gia­teol­li­suu­den yleis­si­to­vaa työehtosopimusta.

Yhtiön pääluot­ta­mus­mies Robert Rydberg kertoo, että tois­tai­seksi pääluot­ta­mus­mie­hen tehtä­vät ovat olleet suhteel­li­sen haas­teel­li­sia, vaik­kei muutos­neu­vot­te­luita ei tuotan­nossa ole tarvin­nut käydä vielä kertaakaan.

On sekä työn­te­ki­jöi­den että työnan­ta­jan etu, että pääluot­ta­mus­mies kommu­ni­koi heidän välillään.

Orpon-Purran halli­tus päätti laajen­taa paikal­li­sen sopi­mi­sen myös järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin. Uudis­tus tuli voimaan vuoden alusta. Rydber­gin mukaan paikal­li­seen sopi­mi­seen hänen ei ole kuiten­kaan tarvin­nut tutus­tua, sillä hänen työnan­ta­jansa ei ole nähnyt niille tarvetta.

– En osaa sanoa, miksi työnan­taja ei ole halun­nut järjes­täy­tyä. Joskus olen kuul­lut sellai­sen­kin perus­te­lun, että he halua­vat pysyä jollain tavalla itse­näi­senä, Rydberg sanoo.

LUOTTAMUSMIES ON TYÖNANTAJANKIN ETU

Rydberg kertoo, että hänen työnan­ta­jansa on salli­nut käyt­tää työai­kaa pääluot­ta­mus­mie­hen tehtä­viin neljä tuntia viikossa. Rydber­gin mielestä aikaa kuluu kuiten­kin selvästi enemmän.

– Mieles­täni on sekä työn­te­ki­jöi­den että työnan­ta­jan etu, että pääluot­ta­mus­mies heidän välil­lään kommu­ni­koi ja tiedus­te­lee asioista ennak­koon. Jos asioista ei keskus­tella ennak­koon, nopeasti ilmoi­te­tut muutok­set aiheut­ta­vat huomat­ta­vasti enem­män sora­ää­niä kuin ennak­koon keskus­tel­lut ja tiedossa olevat muutokset.

Suurin osa ajasta menee tällä hetkellä epäsel­vyyk­sien ja ongel­mien ratkaisuun.

Rydber­gin mukaan työnan­ta­jan järjes­täy­ty­mät­tö­myys tarkoit­taa sitä, että hänen on oltava hyvin perillä siitä, mitkä asiat kuulu­vat yleis­si­to­van työeh­to­so­pi­muk­sen piiriin ja mitkä eivät.

– Aika hyvä ymmär­rys on tullut, missä asioissa työnan­taja voi poiketa tessin kirjauk­sista ja missä ei. Välillä olo on kuin juristilla.

Rydber­gin mukaan liiton apu on hänen tehtä­viensä hoidossa korvaamaton.

– Tykkään kuiten­kin tästä tehtä­västä. Paljon on kiinni työpai­kasta, miten tehtä­vän hoito onnistuu.

LUE MYÖS:

Pääluot­ta­mus­mie­hen tehtävä on moni­nai­nen – ”Tässä tehtä­vässä pitää olla halua auttaa muita” (Tekijä 13.8.2025)