Mies seisoo ja katsoo kameraan. Hänen takanaan on tiiliseinä ja hän nojaa vieressä olevaan graffiteilla peitettyyn seinään.
Robert Rydberg toimii työnantajaliittoihin kuulumattoman Bluefors Oy:n pääluottamusmiehenä.

Työehtojen tulkintaa järjestäytymättömässä yrityksessä – ”Välillä olo on kuin juristilla”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM

Työnantajaliittoihin kuulumattoman Blueforsin pääluottamusmies Robert Rydberg sanoo joutuvansa perehtymään tarkasti, mitä kuuluu yleissitovaan työehtosopimukseen ja mitä ei.

Pääluottamusmies joutuu tulkitsemaan työehtosopimusta eri tavoin työnantajaliittoihin kuuluvissa järjestäytyneissä yrityksissä ja liittoihin kuulumattomissa yrityksissä. Järjestäytyneissä yrityksissä työehtosopimus on voimassa kokonaisuudessaan, mutta järjestäytymättömissä yrityksissä vain osittain yleissitovuuden perusteella.

Helsinkiläinen korkean teknologian yhtiö Bluefors ui vastavirtaan. Vajaat 140 työntekijää työllistävä kryostaattivalmistaja on järjestäytymätön, eli se ei kuulu mihinkään työnantajaliittoon. Kryostaatilla jäähdytetään muun muassa kvanttitietokonetta.

Vaikka Bluefors on järjestäytymätön, sen työntekijät ovat kohtalaisen hyvin järjestäytyneitä. Järjestäytymisaste on reippaasti yli 60 prosenttia. Teknologiatoimialalla toimiva Bluefors noudattaa teknologiateollisuuden yleissitovaa työehtosopimusta.

Yhtiön pääluottamusmies Robert Rydberg kertoo, että toistaiseksi pääluottamusmiehen tehtävät ovat olleet suhteellisen haasteellisia, vaikkei muutosneuvotteluita ei tuotannossa ole tarvinnut käydä vielä kertaakaan.

On sekä työntekijöiden että työnantajan etu, että pääluottamusmies kommunikoi heidän välillään.

Orpon-Purran hallitus päätti laajentaa paikallisen sopimisen myös järjestäytymättömiin yrityksiin. Uudistus tuli voimaan vuoden alusta. Rydbergin mukaan paikalliseen sopimiseen hänen ei ole kuitenkaan tarvinnut tutustua, sillä hänen työnantajansa ei ole nähnyt niille tarvetta.

– En osaa sanoa, miksi työnantaja ei ole halunnut järjestäytyä. Joskus olen kuullut sellaisenkin perustelun, että he haluavat pysyä jollain tavalla itsenäisenä, Rydberg sanoo.

Mies seisoo ja katsoo yläviistoon. Hänen takanaan on graffiteilla peitetty seinä.
Soraäänet vähenevät, kun tulevista muutoksista puhutaan ennakkoon, kertoo pääluottamusmies Robert Rydberg.

LUOTTAMUSMIES ON TYÖNANTAJANKIN ETU

Rydberg kertoo, että hänen työnantajansa on sallinut käyttää työaikaa pääluottamusmiehen tehtäviin neljä tuntia viikossa. Rydbergin mielestä aikaa kuluu kuitenkin selvästi enemmän.

– Mielestäni on sekä työntekijöiden että työnantajan etu, että pääluottamusmies heidän välillään kommunikoi ja tiedustelee asioista ennakkoon. Jos asioista ei keskustella ennakkoon, nopeasti ilmoitetut muutokset aiheuttavat huomattavasti enemmän soraääniä kuin ennakkoon keskustellut ja tiedossa olevat muutokset.

Suurin osa ajasta menee tällä hetkellä epäselvyyksien ja ongelmien ratkaisuun.

Rydbergin mukaan työnantajan järjestäytymättömyys tarkoittaa sitä, että hänen on oltava hyvin perillä siitä, mitkä asiat kuuluvat yleissitovan työehtosopimuksen piiriin ja mitkä eivät.

– Aika hyvä ymmärrys on tullut, missä asioissa työnantaja voi poiketa tessin kirjauksista ja missä ei. Välillä olo on kuin juristilla.

Rydbergin mukaan liiton apu on hänen tehtäviensä hoidossa korvaamaton.

– Tykkään kuitenkin tästä tehtävästä. Paljon on kiinni työpaikasta, miten tehtävän hoito onnistuu.

 

LUE MYÖS:

Pääluottamusmiehen tehtävä on moninainen – ”Tässä tehtävässä pitää olla halua auttaa muita” (Tekijä 13.8.2025)