Ajassa
Yhteen hitsattu ammattiosasto tuntee työpaikkansa – ”Kannattaa miettiä asioita jäsenten kautta”
Ammattiosasto, luottamushenkilöt ja jäsenet ovat yhtä. Edunvalvonta onnistuu, kun yhteistyö toimii. Salon Teollisuustyöntekijöissä on keskitytty työpaikkojen asioihin ja luottamushenkilöiden tukemiseen.
Uusien jäsenten hankintaa, luottamushenkilöiden löytämistä, aktiivien koulutusta, jäsenkunnan virkistystä ja yhteistyötä yli osastorajojen. Muun muassa tätä on aktiivisen ammattiosaston toiminta.
Ammattiosastossa on lukuisia rooleja: jäsen, puheenjohtaja, sihteeri, nuorisovastaava, jäsenhuoltaja, järjestäjä, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työhuonekunnan puheenjohtaja ja monta muuta.
Edunvalvonta on joka roolissa toiminnan ytimessä. Jäsenet yhdessä ovat ammattiosasto, ja tavoitteena on parantaa jäsenten työoloja, toimeentuloa ja koko ympäröivää yhteiskuntaa.
Jäsenet valitsevat ammattiosastolleen hallituksen, joka tekee päätöksiä neuvotteluhuoneessa. Päätökset ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on toiminta ammattiyhdistyksen pyhimmässä: työpaikalla.
PYÖRÄT PYÖRIVÄT JA VIESTI KULKEE
Teollisuusliitto muodostuu noin 440 itsenäisestä ammattiosastosta, joista yksi on Salon Teollisuustyöntekijät ammattiosasto 57. Sillä on yli 3 000 jäsentä, joista lähes 2 000 on työmarkkinoiden käytettävissä.
Ammattiosaston jäseniä on noin 160 teollisuuden työpaikalla, joten aktiivinen toiminta tarkoittaa isoa työmäärää. Osasto 57:ssa on perinteisesti ollut palkattu työntekijä, jotta osaston toiminta rullaa.
– Ammattiosastolle on iso apu, että meillä on työntekijä, sanoo puheenjohtaja Jari-Matti Välkkynen.
Yhteistyöllä pystymme myös jakamaan kustannuksia.
Salon seudulla on useita Teollisuusliiton ammattiosastoja. Osa toimii alueellisesti ja osa osastoista perustuu Teollisuusliiton muodostaneiden edeltäjäliittojen osastoihin.
Pienempiä osastoja on jo sulautunut 57:n osaksi ja näköpiirissä on uusiakin sulautumisia.
– Jos homma ei toimi, silloin kannattaa harkita isompaan osastoon liittymistä, Välkkynen sanoo.
Myös ammattiosastojen välinen yhteistyö on tapa tehostaa toimintaa. Esimerkiksi koulutusten järjestäminen yhdessä voi olla järkevää. Hyviä ideoita kannattaa jakaa.
– Epäsäännöllisesti on pidetty ammattiosastojen puheenjohtajatapaamisia ja mietitty asioita yhteistyössä, Välkkynen kertoo.
Ammattiosasto 57 on järjestänyt myös nuorten tapahtumia yhteistyössä muiden SAK:laisten ammattiliittojen osastojen kanssa, jotta osallistujamäärä on saatu tarpeeksi suureksi.
– Yhteistyöllä pystymme myös jakamaan kustannuksia.
Puheenjohtaja arvioi, että ammattiosastoilla riittää haasteita tulevaisuudessakin, mutta aktiivinen perustyö pitää osaston ja sitä kautta liiton pyörät pyörimässä.
– Uusia jäseniä tulee, kun viedään viestiä eteenpäin ja kerrotaan mikä liiton tarkoitus on, Välkkynen sanoo.
AKTIIVIT ESIIN KESKUSTELEMALLA
Salon Teollisuustyöntekijöiden järjestäjä Janina Mäkinen kertoo, että alueen työpaikoille on viime aikoina palkattu vähän uusia työntekijöitä, mutta tilanne näyttää olevan menossa parempaan suuntaan.
– Jäsenmäärä ei ole laskenut, se on hyvä tilanne, Mäkinen sanoo.
Ammattiosaston jäsenmäärää on pidetty yllä Järjestävä ammattiosasto -hankkeella, jossa Teollisuusliitto tukee toimintaa ja ehtojen täyttyessä maksaa kannustinrahaa, jolla voi kattaa järjestäjän palkkaamisesta syntyviä kuluja.
– Isoin osa toimenpiteistä tehdään hankkeen kautta, Mäkinen kertoo.
Pääluottamusmiehen valinta on ensimmäinen steppi. Sen jälkeen on helpompi parantaa työpaikan asioita.
Jäsenten työpaikkojen kartoitus ja järjestäminen, luottamushenkilöiden tukeminen sekä käytännön edunvalvontakampanjat työpaikoilla ovat toiminnan ydintä.
Työpaikat, joissa on ammattiosaston jäseniä, muttei luottamushenkilöitä, ovat yhteydenoton arvoisia. Keskustelut saattavat johtaa uusien aktiivien löytymiseen.
– Pääluottamusmiehen valinta on ensimmäinen steppi. Sen jälkeen on helpompi parantaa työpaikan asioita.
KÄYTÄNNÖN APUA TYÖPAIKOILLE
Ammattiosaston työntekijän ja pääluottamusmiesten väliset keskustelut ovat tärkeitä.
– Käydään keskusteluja pääluottamusmiesten kanssa työpaikkojen tilanteista. Sieltä voi löytyä työpaikkoja, joissa voidaan auttaa edunvalvonta- tai jäsenhankintakampanjan kautta, Mäkinen kertoo.
Edunvalvontakampanja voi tarkoittaa toimipisteen työntekijöille tehtävää kyselyä, jolla kartoitetaan asioita, joita olisi syytä parantaa työpaikalla. Kyselyn tulosten perusteella työantajan suuntaan laaditaan vetoomus, joka voi liittyä esimerkiksi työturvallisuuteen tai palkkausjärjestelmään.
Työntekijöiden yhteinen vetoomus on painava tahtotilan osoitus, johon työnantajan on hankala suhtautua kevyesti.
– Opetetaan, mikä merkitys sillä on, että kaikki jäsenet ovat yhdessä mukana, Mäkinen kertoo.
Kun on toimiva osasto, jäsenet saavat parempaa apua ja palvelua.
Edunvalvontakampanja on samalla myös järjestämiskampanja.
– Jäsenet näkevät, miten liitto auttaa käytännön keinoin viemään asioita eteenpäin, Mäkinen sanoo.
Ammattiosasto 57:ssä on edustettuna useita sopimusaloja. Monipuolisuus näkyy myös osaston hallituksen kokoonpanossa.
– Meillä on hallituksessa tosi hyvin työpaikat edustettuna. Monipuolisuus on hyvä asia. Tulee eri näkemyksiä, Mäkinen sanoo.
TOIMINTA JÄSENTEN KAUTTA
Koulutukset ovat oleellinen osa ammattiosasto 57:n toimintaa.
– Työpaikoilla luottamustehtävissä toimiville järjestettyihin koulutuksiin saadaan helposti osallistujia. Koko jäsenistön koulutuksissa on vaikeampaa, Mäkinen kertoo.
Jäsenistölle on lähetetty kyselyjä, joilla on kartoitettu toiveita. Salossa ammattiosasto on esimerkiksi tarjonnut jäsenille Linnanmäen huvipuiston rannekkeita sekä lippuja elokuviin jäsenetuhinnalla. Myös liiton järjestämiin perhetapahtumiin on järjestetty jäsenille bussikyytejä.
Virkistystapahtumat ovat tarpeellisia yhdessäolon hetkiä, mutta perustoimintaa ei saa unohtaa.
– Keskitytään työpaikkojen asioihin ja luottamushenkilöiden tukemiseen. Pääluottamusmies pystyy auttamaan työpaikalla. Siten koko jäsenistö saa liiton avun, Mäkinen sanoo.
Opetetaan, mikä merkitys sillä on, että kaikki jäsenet ovat yhdessä mukana.
Ammattiosastojen toimintaympäristö muuttuu, kun yhteiskunta muuttuu. Viime aikoina maan hallitus ei ole helpottanut ammattiyhdistysliikkeen toimintaa, mutta toisaalta hallituksen toimet ovat alleviivanneet järjestäytymisen merkitystä.
– Pitää pystyä sopeutumaan, jos se muuttuu, mitä meiltä odotetaan. Jos ei tehdä mitään, tilanne menee hankalammaksi, Mäkinen sanoo.
Oman ammattiosaston tilanteen arviointiin ja toiminnan suunnitteluun hyvä johtolanka on jäsenten saama hyöty.
– Osastoissa kannattaa miettiä asioita jäsenten kautta. Kun on toimiva osasto, jäsenet saavat parempaa apua ja palvelua, Mäkinen sanoo.
EDUNVALVONTAA YHTEISVOIMIN
Freudenberg Home and Cleaning Solutions Oy:n (FHCS) Salon tehdas on yksi ammattiosasto 57:n työpaikoista. Yritys valmistaa Salossa Vileda-siivousvälineitä ammattilaisten käyttöön.
Työpaikalla järjestettiin vuoden 2023 aikana edunvalvontakampanja, jonka seuraukset ovat konkreettisia: palkkarakenteen luominen, työhuonekunnan perustaminen ja uudet jäsenet.
– Edunvalvontakampanjan aikana tehtiin kysely koko porukalle. Vahvasti tuli esille, että palkkarakenteelle on tarve. Ihmiset eivät tienneet, mistä oma palkka koostuu, Mäkinen kertoo.
Luottamusmiehen on hyvä alkaa neuvotella, kun porukka on takana.
FHCS:n pääluottamusmies Jouni Syrenius arvioi, että vetoomus olisi todennäköisesti jäänyt tekemättä, jos palkkarakennetta olisi lähdetty ajamaan puhtaasti työpaikan omin voimin.
– Vetoomuksen allekirjoittivat kaikki, myös liittoon kuulumattomat. Luottamusmiehen on hyvä alkaa neuvotella, kun porukka on takana, Syrenius sanoo.
Tehtaalla on noin 50 tuotannon työntekijää, joista kaksi kolmasosaa on liiton jäseniä. Syrenius kertoo, että iso osa työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, ja he ovat aktiivisia ay-toiminnassa.
TYÖHUONEKUNNASTA YHTEISHENKEÄ
Edunvalvontakampanjan osana työpaikalle perustettiin työhuonekunta, eli ammattiosaston alainen työpaikalla toimiva osasto. Syrenius on työhuonekunnan puheenjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu Johanna Tuomisto on työhuonekunnan varapuheenjohtaja.
Aktiivisesti toimiva työhuonekunta antaa luottamushenkilöille tukea, mutta myös sosiaalinen puoli on tärkeä. Yhteinen tekeminen piristää tunnelmaa.
– Työpaikan yhteishenki on tosi tärkeä. Tuotannossa jokainen on omassa solussa töissä, mutta työhuonekunnassa pystyy laajemmin olemaan tekemisissä muiden kanssa, Tuomisto sanoo.
Työpaikan yhteishenki on tosi tärkeä.
Myös työhuonekunnat voivat järjestää koulutusta oman työpaikan väelle.
– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -koulutus on tulossa, ja viime vuonna koulutuksen aiheena oli jaksaminen, Tuomisto kertoo.
Ammattiosaston ja työpaikan yhteistyötä Tuomisto kuvailee toimivaksi.
– Yhteistyö on sujunut tosi hyvin. Apua saa aina kun pyytää, Tuomisto kertoo.
ISOSSA OSASTOSSA ON VOIMAA
Pääluottamusmies Syrenius on ammattiosasto 57:n hallituksen varajäsen. Hänelle on aiemmalta työuralta kokemusta kolmesta ammattiosastosta.
– Tämä osasto on paras toimivuudeltaan, koko ajan saa apua. On loistavaa, että osastolla on työntekijä, Syrenius sanoo.
Aiemmin hän on toiminut puheenjohtajana yhden työpaikan kokoisessa ammattiosastossa.
– Yhden työpaikan osastossa hallituksen kokoukset oli helppo pitää, mutta eihän me mitään koulutuksia järjestetty, Syrenius sanoo.
Hän kannustaa pohtimaan pienen ammattiosaston sulauttamista isompaan, jos toiminta tuntuu takkuiselta.
– Isommissa osastoissa on voimaa. Pienemmissä joudut tekemään yksin, Syrenius sanoo.
LUE LISÄÄ
• Ammattiosastot: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastot
• Luottamusmies: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmies
• Työsuojeluvaltuutettu: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaltuutettu
Joka osastolla oma tarinansa
Teollisuusliiton ammattiosastoissa on monta kokoa, tekemisen tapaa ja aktiivisuuden astetta. Perusta on vapaaehtoisuudessa, joten olennaiseen keskittyminen ja ihmisen kokoiset teot ovat hyviä lähtökohtia toiminnalle.
Teollisuusliitossa on noin 440 ammattiosastoa. Järjestötoiminnan yksikön päällikkö Mika Häkkinen kertoo, että osastojen kirjo on laaja.
– On ammattiosastoja, jotka ovat hyvinkin aktiivisia ja tarjoavat toimintaa ja tukea. Sitten on niitä osastoja, jotka eivät pysty pitämään yhdistyksen lakisääteisiä asioita pyörimässä, Häkkinen sanoo.
Ammattiosastojen koko vaihtelee kymmenien jäsenien osastoista tuhansien jäsenien osastoihin.
– Ammattiosastot ovat toiminnallisesti monen tyyppisiä: työpaikkaosastoista isoihin kokoomaosasoihin, mutta se ei välttämättä erottele, miten toimintakykyinen osasto on, Häkkinen sanoo.
Teollisuusliiton ammattiosastot ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joilla on jokaisella oma tarinansa ja vuosien mittaan muodostunut toimintakulttuurinsa.
– Ammattiosaston tarina muodostuu ihmisistä, jotka vievät viestikapulaa eteenpäin.
TIETO AUTTAA ONNISTUMAAN
Kesäkuussa Teollisuusliiton järjestöpäivillä oli edustettuna noin 60 ammattiosastoa. Häkkinen kertoo, että tapahtumassa käytiin keskustelua, mitkä ovat järjestäytyneen ammattiosaston ydintoiminnot.
Keskusteluista tiivistyi kolme ydintä: toimintakykyinen hallitus, ajantasainen tilannekuva oman vastuualueen työpaikoista ja jäsenistä sekä riittävä luottamushenkilökattavuus työpaikoilla.
– Hyvin toimivassa ammattiosastossa on valittuna koulutettu hallitus. Ammattiosastoaktiiveille on koulutusputki tarjolla. Suosittelen menemään kursseille, Häkkinen sanoo.
Ammattiosaston tarina muodostuu ihmisistä, jotka vievät viestikapulaa eteenpäin.
Ammattiosaston tilannekuvassa keskeisiä tietoja ovat, missä toimipisteissä osaston jäsenet ovat töissä ja missä toimipisteissä on valittuna luottamushenkilöt.
– Jos näet, mikä tilanne on, voit tehdä sille jotakin. Jos tietoa ei ole, mitä voit tehdä?
Edunvalvonnan kannalta tärkeitä ovat työpaikkojen aktiiviset jäsenet ja johtohahmot. Jos työpaikalla ei ole pääluottamusmiestä, sellainen saattaa löytyä keskustelujen kautta.
– Uskon järjestämisen toimintafilosofiaan, jossa haetaan johtohahmoja ottamaan johtovastuu ja sitten heitä autetaan onnistumaan.
TOIMINTA VOIMAVAROJEN MUKAAN
Ammattiosastojen toiminnan pohja on vapaaehtoisuudessa, vaikka muutamilla Teollisuusliiton ammattiosastoilla on työntekijä.
– Jos haluaa investoida yksin tai yhdessä ammattiosastojen kanssa resursseja työntekijään, se on osaston valinta, mutta se ei poista vapaaehtoistyön tarvetta, Häkkinen sanoo.
Ammattiosastojen hallituksen jäsenet ovat usein luottamushenkilöitä omilla työpaikoillaan. Palkkatyön ja luottamustoimien lisäksi on myös kaikki muu elämä elettävänä, joten voimavarat ovat rajalliset. Kuuta ei siis kannata hamuta taivaalta.
– Odotukset helposti kasvavat liian suuriksi, mutta ihmisen kokoiset asiat ovat täysin tehtävissä vapaaehtoisvoimin. Kannattaa miettiä, mitkä ovat ydintehtävät, joita pitäisi pystyä tekemään.
Keskeinen edunvalvontatyö tapahtuu työpaikoilla jäsentenvälisissä vuorovaikutustilanteissa.
Joskus ammattiosasto voi myös joutua kuihtumisen tielle, jossa jäsenmäärä laskee ja aktiivit kaikkoavat. Mahdollisia syitä kuihtumiseen on monia, eikä syyllisiä kannata lähteä metsästämään.
– Jos sydänkäyrä ei liiku, kannattaa pohtia yhdistyksen päättämistä. Jäsenet eivät katoa mihinkään, vaan he liittyvät toisiin yhdistyksiin.
EDUNVALVONTA ON VUOROVAIKUTUSTA
Edunvalvonnassa, uusien jäsenten hankinnassa ja luottamushenkilöiden löytämisessä tärkein työkalu on ihmisten väliset keskustelut, jotka lisäävät tietoa ja motivoivat toimimaan.
– Keskeinen edunvalvontatyö tapahtuu työpaikoilla jäsentenvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Ammattiosaston tarkoitus on edunvalvontatyön mahdollistaminen, Häkkinen sanoo.
Aktiivisen ammattiosaston taustalla on paljon vapaaehtoista työtä, mutta onnistuminen on erittäin mahdollista. Tukea onnistumisiin saa liiton toimitsijoilta ja liiton järjestämistä koulutuksista.
– Jos on tilannekartoitus, yhteydenpitoa ja koulutusta luottamushenkilöille ja jäsenille tapahtumia, siinä on jo hyvä repertuaari.
Muutos voi syntyä vuodessa
Teollisuusliiton ammattiosastoilla on mahdollisuus kehittää toimintaansa Järjestävä ammattiosasto -hankkeessa. Rahaa pitää panostaa, mutta moni osasto on saanut jäsenmäärän kasvuun.
Teollisuusliiton ammattiosastoista 17 on tällä hetkellä mukana Järjestävä ammattiosasto -hankkeissa. Käytännössä hanke tarkoittaa järjestäjän palkkaamista ja osaston toiminnan kehittämistä.
Yksi osasto voi palkata oman järjestäjän tai useampi osasto voi palkata yhteisen järjestäjän. Teollisuusliitto auttaa käytännön toiminnassa ja maksaa kannustinrahaa, jos arviointimittarit täyttyvät.
Hankkeen tavoitteena nostaa järjestäytymisastetta, löytää uusia luottamushenkilöitä työpaikoilta, kehittää luottamushenkilöiden ja jäsenistön edunvalvontaosaamista, nostaa luottamushenkilöiden koulutustasoa ja vähentää eroavien jäsenten määrää. Kyse on siis ammattiosaston järjestöllisen toimintakyvyn vahvistamisesta.
Vuoden pituisia Järjestävä ammattiosasto -hankkeita on järjestetty vuodesta 2019. Matkan varrella hankkeen sisältöä on kehitetty, esimerkiksi kannustinrahan mittareista on tehty monipuolisempia ja kannustavampia.
PERUSTYÖ ON ELINEHTO
Järjestämiskoordinaattori Vesa Niininen Teollisuusliiton järjestötoiminnan yksiköstä kertoo, että kyse on liiton elinehdoista: järjestäytymisen nostosta, jäsenten aktivoinnista ja edunvalvonnasta.
– Jokaisessa hankkeessa on omat piirteensä, mutta kaikissa toteutetaan hankkeen perustoimintoja, Niininen sanoo.
Käytännössä hankkeet on suunniteltu toteuttamaan ammattiosastojen säännöissä määrättyä tarkoitusta. Kyse on siis osastojen ydintoiminnasta.
Yhden vuoden mittaisen hankkeen kustannusarvio on 55 000–70 000 euroa. Mittareiden täyttyessä liitto maksaa allekirjoituspakkiota ja kannustinrahaa korkeintaan 17 500 euroa.
– Hanke on iso rahallinen panostus ammattiosastoille, jotka ottavat myös työnantajavastuita, Niininen kertoo.
Valtaosassa hankkeista osastojen työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenten määrä on kasvanut. Muutamat osastot ovat olleet mukana alusta saakka, eli niillä on menossa kuudes hankevuosi.
– Tämä on pitkä juoksu, nopea tietä ei ole. Jos onnistutaan hyvin, vuodessa saa jo muutosta aikaan.
JÄRJESTÄJÄ LUO LIIKETTÄ
Hankkeessa keskeinen vaihe on järjestäjän palkkaaminen. Työ vaatii itsenäistä työskentelyä, tehokasta ajankäyttöä, sosiaalista otetta ja uskoa toiminnan tarpeellisuuteen.
– Vaikea on työpaikan aktiiveihin saada liikettä, jos ei itse usko tekemiseen. Järjestäjä on linkki osaston ja työpaikkojen välillä. Se vaatii hyviä kanssakäymistaitoja ja sitkoa tehdä työtä.
Tämä on pitkä juoksu, nopea tietä ei ole.
Toiminnan perusta on ammattiosaston tilanteen kartoitus: missä toimipaikoissa osaston jäsenet ovat töissä, missä toimipaikoissa on valittuna luottamushenkilöt ja mikä on toimipaikkojen järjestäytymisaste. Kartoituksen näyttämä tilannekuva on järjestäjälle työnsuunnittelun pohjan.
– Aika iso osa kentästä on jossain määrin tuntematonta. Liiton toiminta ei ole näillä toimipaikoilla tuttua. Siellä riittää myllättävää.
Järjestämisessä keskeistä on löytää työpaikkojen aktiivit, joista voi tulla työpaikan luottamushenkilöitä. Pääluottamusmiehen valinta avaa mahdollisuudet työpaikan järjestämiseen.
– Työntekijöiden osallisuutta tarvitaan. Jos liitto on kolmas ulkopuolinen taho työpaikalla, homma ei toimi.
LUE MYÖS:
