Yhteen hitsattu ammat­tio­sasto tuntee työpaik­kansa – ”Kannat­taa miet­tiä asioita jäsen­ten kautta”

Uusien jäsen­ten hankin­taa, luot­ta­mus­hen­ki­löi­den löytä­mistä, aktii­vien koulu­tusta, jäsen­kun­nan virkis­tystä ja yhteis­työtä yli osas­to­ra­jo­jen. Muun muassa tätä on aktii­vi­sen ammat­tio­sas­ton toiminta.

Ammat­tio­sas­tossa on lukui­sia rooleja: jäsen, puheen­joh­taja, sihteeri, nuori­so­vas­taava, jäsen­huol­taja, järjes­täjä, pääluot­ta­mus­mies, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, työhuo­ne­kun­nan puheen­joh­taja ja monta muuta.

Edun­val­vonta on joka roolissa toimin­nan ytimessä. Jäse­net yhdessä ovat ammat­tio­sasto, ja tavoit­teena on paran­taa jäsen­ten työoloja, toimeen­tu­loa ja koko ympä­röi­vää yhteiskuntaa.

Jäse­net valit­se­vat ammat­tio­sas­tol­leen halli­tuk­sen, joka tekee päätök­siä neuvot­te­lu­huo­neessa. Päätök­set ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on toiminta ammat­tiyh­dis­tyk­sen pyhim­mässä: työpaikalla.

PYÖRÄT PYÖRIVÄT JA VIESTI KULKEE

Teol­li­suus­liitto muodos­tuu noin 440 itse­näi­sestä ammat­tio­sas­tosta, joista yksi on Salon Teol­li­suus­työn­te­ki­jät ammat­tio­sasto 57. Sillä on yli 3 000 jäsentä, joista lähes 2 000 on työmark­ki­noi­den käytettävissä.

Ammat­tio­sas­ton jäse­niä on noin 160 teol­li­suu­den työpai­kalla, joten aktii­vi­nen toiminta tarkoit­taa isoa työmää­rää. Osasto 57:ssa on perin­tei­sesti ollut palkattu työn­tekijä, jotta osas­ton toiminta rullaa.

– Ammat­tio­sas­tolle on iso apu, että meillä on työn­tekijä, sanoo puheen­joh­taja Jari-Matti Välk­ky­nen.

Yhteis­työllä pystymme myös jaka­maan kustannuksia.

Salon seudulla on useita Teol­li­suus­lii­ton ammat­tio­sas­toja. Osa toimii alueel­li­sesti ja osa osas­toista perus­tuu Teol­li­suus­lii­ton muodos­ta­nei­den edel­tä­jä­liit­to­jen osastoihin.

Pienem­piä osas­toja on jo sulau­tu­nut 57:n osaksi ja näkö­pii­rissä on uusia­kin sulautumisia.

– Jos homma ei toimi, silloin kannat­taa harkita isom­paan osas­toon liit­ty­mistä, Välk­ky­nen sanoo.

Myös ammat­tio­sas­to­jen väli­nen yhteis­työ on tapa tehos­taa toimin­taa. Esimer­kiksi koulu­tus­ten järjes­tä­mi­nen yhdessä voi olla järke­vää. Hyviä ideoita kannat­taa jakaa.

– Epäsään­nöl­li­sesti on pidetty ammat­tio­sas­to­jen puheen­joh­ta­ja­ta­paa­mi­sia ja mietitty asioita yhteis­työssä, Välk­ky­nen kertoo.

Ammat­tio­sasto 57 on järjes­tä­nyt myös nuor­ten tapah­tu­mia yhteis­työssä muiden SAK:laisten ammat­ti­liit­to­jen osas­to­jen kanssa, jotta osal­lis­tu­ja­määrä on saatu tarpeeksi suureksi.

– Yhteis­työllä pystymme myös jaka­maan kustannuksia.

Puheen­joh­taja arvioi, että ammat­tio­sas­toilla riit­tää haas­teita tule­vai­suu­des­sa­kin, mutta aktii­vi­nen perus­työ pitää osas­ton ja sitä kautta liiton pyörät pyörimässä.

– Uusia jäse­niä tulee, kun viedään vies­tiä eteen­päin ja kerro­taan mikä liiton tarkoi­tus on, Välk­ky­nen sanoo.

AKTIIVIT ESIIN KESKUSTELEMALLA

Salon Teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­den järjes­täjä Janina Mäki­nen kertoo, että alueen työpai­koille on viime aikoina palkattu vähän uusia työn­te­ki­jöitä, mutta tilanne näyt­tää olevan menossa parem­paan suuntaan.

– Jäsen­määrä ei ole laske­nut, se on hyvä tilanne, Mäki­nen sanoo.

Ammat­tio­sas­ton jäsen­mää­rää on pidetty yllä Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑hank­keella, jossa Teol­li­suus­liitto tukee toimin­taa ja ehto­jen täyt­tyessä maksaa kannus­tin­ra­haa, jolla voi kattaa järjes­tä­jän palk­kaa­mi­sesta synty­viä kuluja.

– Isoin osa toimen­pi­teistä tehdään hank­keen kautta, Mäki­nen kertoo.

Pääluot­ta­mus­mie­hen valinta on ensim­mäi­nen steppi. Sen jälkeen on helpompi paran­taa työpai­kan asioita.

Jäsen­ten työpaik­ko­jen kartoi­tus ja järjes­tä­mi­nen, luot­ta­mus­hen­ki­löi­den tuke­mi­nen sekä käytän­nön edun­val­von­ta­kam­pan­jat työpai­koilla ovat toimin­nan ydintä.

Työpai­kat, joissa on ammat­tio­sas­ton jäse­niä, muttei luot­ta­mus­hen­ki­löitä, ovat yhtey­den­o­ton arvoi­sia. Keskus­te­lut saat­ta­vat johtaa uusien aktii­vien löytymiseen.

– Pääluot­ta­mus­mie­hen valinta on ensim­mäi­nen steppi. Sen jälkeen on helpompi paran­taa työpai­kan asioita.

KÄYTÄNNÖN APUA TYÖPAIKOILLE

Ammat­tio­sas­ton työn­tekijän ja pääluot­ta­mus­mies­ten väli­set keskus­te­lut ovat tärkeitä.

– Käydään keskus­te­luja pääluot­ta­mus­mies­ten kanssa työpaik­ko­jen tilan­teista. Sieltä voi löytyä työpaik­koja, joissa voidaan auttaa edun­val­vonta- tai jäsen­han­kin­ta­kam­pan­jan kautta, Mäki­nen kertoo.

Edun­val­von­ta­kam­panja voi tarkoit­taa toimi­pis­teen työn­te­ki­jöille tehtä­vää kyse­lyä, jolla kartoi­te­taan asioita, joita olisi syytä paran­taa työpai­kalla. Kyse­lyn tulos­ten perus­teella työan­ta­jan suun­taan laadi­taan vetoo­mus, joka voi liit­tyä esimer­kiksi työtur­val­li­suu­teen tai palkkausjärjestelmään.

Työn­te­ki­jöi­den yhtei­nen vetoo­mus on painava tahto­ti­lan osoi­tus, johon työnan­ta­jan on hankala suhtau­tua kevyesti.

– Opete­taan, mikä merki­tys sillä on, että kaikki jäse­net ovat yhdessä mukana, Mäki­nen kertoo.

Edun­val­von­ta­kam­panja on samalla myös järjestämiskampanja.

– Jäse­net näke­vät, miten liitto auttaa käytän­nön keinoin viemään asioita eteen­päin, Mäki­nen sanoo.

Ammat­tio­sasto 57:ssä on edus­tet­tuna useita sopi­musa­loja. Moni­puo­li­suus näkyy myös osas­ton halli­tuk­sen kokoonpanossa.

– Meillä on halli­tuk­sessa tosi hyvin työpai­kat edus­tet­tuna. Moni­puo­li­suus on hyvä asia. Tulee eri näke­myk­siä, Mäki­nen sanoo.

TOIMINTA JÄSENTEN KAUTTA

Koulu­tuk­set ovat oleel­li­nen osa ammat­tio­sasto 57:n toimintaa.

– Työpai­koilla luot­ta­mus­teh­tä­vissä toimi­ville järjes­tet­tyi­hin koulu­tuk­siin saadaan helposti osal­lis­tu­jia. Koko jäse­nis­tön koulu­tuk­sissa on vaikeam­paa, Mäki­nen kertoo.

Jäse­nis­tölle on lähe­tetty kyse­lyjä, joilla on kartoi­tettu toiveita. Salossa ammat­tio­sasto on esimer­kiksi tarjon­nut jäse­nille Linnan­mäen huvi­puis­ton rannek­keita sekä lippuja eloku­viin jäse­ne­tu­hin­nalla. Myös liiton järjes­tä­miin perhe­ta­pah­tu­miin on järjes­tetty jäse­nille bussikyytejä.

Virkis­tys­ta­pah­tu­mat ovat tarpeel­li­sia yhdes­sä­olon hetkiä, mutta perus­toi­min­taa ei saa unohtaa.

– Keski­ty­tään työpaik­ko­jen asioi­hin ja luot­ta­mus­hen­ki­löi­den tuke­mi­seen. Pääluot­ta­mus­mies pystyy autta­maan työpai­kalla. Siten koko jäse­nistö saa liiton avun, Mäki­nen sanoo.

Opete­taan, mikä merki­tys sillä on, että kaikki jäse­net ovat yhdessä mukana.

Ammat­tio­sas­to­jen toimin­taym­pä­ristö muut­tuu, kun yhteis­kunta muut­tuu. Viime aikoina maan halli­tus ei ole helpot­ta­nut ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen toimin­taa, mutta toisaalta halli­tuk­sen toimet ovat alle­vii­van­neet järjes­täy­ty­mi­sen merkitystä.

– Pitää pystyä sopeu­tu­maan, jos se muut­tuu, mitä meiltä odote­taan. Jos ei tehdä mitään, tilanne menee hanka­lam­maksi, Mäki­nen sanoo.

Oman ammat­tio­sas­ton tilan­teen arvioin­tiin ja toimin­nan suun­nit­te­luun hyvä johto­lanka on jäsen­ten saama hyöty.

– Osas­toissa kannat­taa miet­tiä asioita jäsen­ten kautta. Kun on toimiva osasto, jäse­net saavat parem­paa apua ja palve­lua, Mäki­nen sanoo.

EDUNVALVONTAA YHTEISVOIMIN

Freu­den­berg Home and Clea­ning Solu­tions Oy:n (FHCS) Salon tehdas on yksi ammat­tio­sasto 57:n työpai­koista. Yritys valmis­taa Salossa Vileda-siivous­vä­li­neitä ammat­ti­lais­ten käyttöön.

Työpai­kalla järjes­tet­tiin vuoden 2023 aikana edun­val­von­ta­kam­panja, jonka seurauk­set ovat konkreet­ti­sia: palk­ka­ra­ken­teen luomi­nen, työhuo­ne­kun­nan perus­ta­mi­nen ja uudet jäsenet.

– Edun­val­von­ta­kam­pan­jan aikana tehtiin kysely koko poru­kalle. Vahvasti tuli esille, että palk­ka­ra­ken­teelle on tarve. Ihmi­set eivät tien­neet, mistä oma palkka koos­tuu, Mäki­nen kertoo.

Luot­ta­mus­mie­hen on hyvä alkaa neuvo­tella, kun porukka on takana.

FHCS:n pääluot­ta­mus­mies Jouni Syre­nius arvioi, että vetoo­mus olisi toden­nä­köi­sesti jäänyt teke­mättä, jos palk­ka­ra­ken­netta olisi lähdetty ajamaan puhtaasti työpai­kan omin voimin.

– Vetoo­muk­sen alle­kir­joit­ti­vat kaikki, myös liit­toon kuulu­mat­to­mat. Luot­ta­mus­mie­hen on hyvä alkaa neuvo­tella, kun porukka on takana, Syre­nius sanoo.

Tehtaalla on noin 50 tuotan­non työn­te­ki­jää, joista kaksi kolmas­osaa on liiton jäse­niä. Syre­nius kertoo, että iso osa työn­te­ki­jöistä on ulko­maa­lais­taus­tai­sia, ja he ovat aktii­vi­sia ay-toiminnassa.

TYÖHUONEKUNNASTA YHTEISHENKEÄ

Edun­val­von­ta­kam­pan­jan osana työpai­kalle perus­tet­tiin työhuo­ne­kunta, eli ammat­tio­sas­ton alai­nen työpai­kalla toimiva osasto. Syre­nius on työhuo­ne­kun­nan puheen­joh­taja ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Johanna Tuomisto on työhuo­ne­kun­nan varapuheenjohtaja.

Aktii­vi­sesti toimiva työhuo­ne­kunta antaa luot­ta­mus­hen­ki­löille tukea, mutta myös sosi­aa­li­nen puoli on tärkeä. Yhtei­nen teke­mi­nen piris­tää tunnelmaa.

– Työpai­kan yhteis­henki on tosi tärkeä. Tuotan­nossa jokai­nen on omassa solussa töissä, mutta työhuo­ne­kun­nassa pystyy laajem­min olemaan teke­mi­sissä muiden kanssa, Tuomisto sanoo.

Työpai­kan yhteis­henki on tosi tärkeä.

Myös työhuo­ne­kun­nat voivat järjes­tää koulu­tusta oman työpai­kan väelle.

– Tasa-arvo ja yhden­ver­tai­suus ‑koulu­tus on tulossa, ja viime vuonna koulu­tuk­sen aiheena oli jaksa­mi­nen, Tuomisto kertoo.

Ammat­tio­sas­ton ja työpai­kan yhteis­työtä Tuomisto kuvai­lee toimivaksi.

– Yhteis­työ on suju­nut tosi hyvin. Apua saa aina kun pyytää, Tuomisto kertoo.

ISOSSA OSASTOSSA ON VOIMAA

Pääluot­ta­mus­mies Syre­nius on ammat­tio­sasto 57:n halli­tuk­sen vara­jä­sen. Hänelle on työuralta koke­musta kolmesta ammattiosastosta.

– Tämä osasto on paras toimi­vuu­del­taan, koko ajan saa apua. On lois­ta­vaa, että osas­tolla on työn­tekijä, Syre­nius sanoo.

Aiem­min hän on toimi­nut puheen­joh­ta­jana yhden työpai­kan kokoi­sessa ammattiosastossa.

– Yhden työpai­kan osas­tossa halli­tuk­sen kokouk­set oli helppo pitää, mutta eihän me mitään koulu­tuk­sia järjes­tetty, Syre­nius sanoo.

Hän kannus­taa pohti­maan pienen ammat­tio­sas­ton sulaut­ta­mista isom­paan, jos toiminta tuntuu takkuiselta.

– Isom­missa osas­toissa on voimaa. Pienem­missä joudut teke­mään yksin, Syre­nius sanoo.

LUE LISÄÄ

• Ammat­tio­sas­tot: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastot
• Luot­ta­mus­mies: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmies
• Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaltuutettu

Joka osas­tolla oma tarinansa

Teol­li­suus­lii­tossa on noin 440 ammat­tio­sas­toa. Järjes­tö­toi­min­nan yksi­kön pääl­likkö Mika Häkki­nen kertoo, että osas­to­jen kirjo on laaja.

– On ammat­tio­sas­toja, jotka ovat hyvin­kin aktii­vi­sia ja tarjoa­vat toimin­taa ja tukea. Sitten on niitä osas­toja, jotka eivät pysty pitä­mään yhdis­tyk­sen laki­sää­tei­siä asioita pyöri­mässä, Häkki­nen sanoo.

Ammat­tio­sas­to­jen koko vaih­te­lee kymme­nien jäse­nien osas­toista tuhan­sien jäse­nien osastoihin.

– Ammat­tio­sas­tot ovat toimin­nal­li­sesti monen tyyp­pi­siä: työpaik­kao­sas­toista isoi­hin kokoo­mao­sa­soi­hin, mutta se ei vält­tä­mättä erot­tele, miten toimin­ta­ky­kyi­nen osasto on, Häkki­nen sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton ammat­tio­sas­tot ovat itse­näi­siä yhdis­tyk­siä, joilla on jokai­sella oma tari­nansa ja vuosien mittaan muodos­tu­nut toimintakulttuurinsa.

– Ammat­tio­sas­ton tarina muodos­tuu ihmi­sistä, jotka vievät vies­ti­ka­pu­laa eteenpäin.

TIETO AUTTAA ONNISTUMAAN

Kesä­kuussa Teol­li­suus­lii­ton järjes­tö­päi­villä oli edus­tet­tuna noin 60 ammat­tio­sas­toa. Häkki­nen kertoo, että tapah­tu­massa käytiin keskus­te­lua, mitkä ovat järjes­täy­ty­neen ammat­tio­sas­ton ydintoiminnot.

Keskus­te­luista tiivis­tyi kolme ydintä: toimin­ta­ky­kyi­nen halli­tus, ajan­ta­sai­nen tilan­ne­kuva oman vastuu­alu­een työpai­koista ja jäse­nistä sekä riit­tävä luot­ta­mus­hen­ki­lö­kat­ta­vuus työpaikoilla.

– Hyvin toimi­vassa ammat­tio­sas­tossa on valit­tuna koulu­tettu halli­tus. Ammat­tio­sas­toak­tii­veille on koulu­tus­putki tarjolla. Suosit­te­len mene­mään kurs­seille, Häkki­nen sanoo.

Ammat­tio­sas­ton tarina muodos­tuu ihmi­sistä, jotka vievät vies­ti­ka­pu­laa eteenpäin.

Ammat­tio­sas­ton tilan­ne­ku­vassa keskei­siä tietoja ovat, missä toimi­pis­teissä osas­ton jäse­net ovat töissä ja missä toimi­pis­teissä on valit­tuna luottamushenkilöt.

– Jos näet, mikä tilanne on, voit tehdä sille jota­kin. Jos tietoa ei ole, mitä voit tehdä?

Edun­val­von­nan kannalta tärkeitä ovat työpaik­ko­jen aktii­vi­set jäse­net ja johto­hah­mot. Jos työpai­kalla ei ole pääluot­ta­mus­miestä, sellai­nen saat­taa löytyä keskus­te­lu­jen kautta.

– Uskon järjes­tä­mi­sen toimin­ta­fi­lo­so­fi­aan, jossa haetaan johto­hah­moja otta­maan johto­vas­tuu ja sitten heitä aute­taan onnistumaan.

TOIMINTA VOIMAVAROJEN MUKAAN

Ammat­tio­sas­to­jen toimin­nan pohja on vapaa­eh­toi­suu­dessa, vaikka muuta­milla Teol­li­suus­lii­ton ammat­tio­sas­toilla on työntekijä.

– Jos haluaa inves­toida yksin tai yhdessä ammat­tio­sas­to­jen kanssa resurs­seja työn­te­ki­jään, se on osas­ton valinta, mutta se ei poista vapaa­eh­tois­työn tarvetta, Häkki­nen sanoo.

Ammat­tio­sas­to­jen halli­tuk­sen jäse­net ovat usein luot­ta­mus­hen­ki­löitä omilla työpai­koil­laan. Palk­ka­työn ja luot­ta­mus­toi­mien lisäksi on myös kaikki muu elämä elet­tä­vänä, joten voima­va­rat ovat rajal­li­set. Kuuta ei siis kannata hamuta taivaalta.

– Odotuk­set helposti kasva­vat liian suuriksi, mutta ihmi­sen kokoi­set asiat ovat täysin tehtä­vissä vapaa­eh­tois­voi­min. Kannat­taa miet­tiä, mitkä ovat ydin­teh­tä­vät, joita pitäisi pystyä tekemään.

Keskei­nen edun­val­von­ta­työ tapah­tuu työpai­koilla jäsen­ten­vä­li­sissä vuorovaikutustilanteissa.

Joskus ammat­tio­sasto voi myös joutua kuih­tu­mi­sen tielle, jossa jäsen­määrä laskee ja aktii­vit kaik­koa­vat. Mahdol­li­sia syitä kuih­tu­mi­seen on monia, eikä syyl­li­siä kannata lähteä metsästämään.

– Jos sydän­käyrä ei liiku, kannat­taa pohtia yhdis­tyk­sen päät­tä­mistä. Jäse­net eivät katoa mihin­kään, vaan he liit­ty­vät toisiin yhdistyksiin.

EDUNVALVONTA ON VUOROVAIKUTUSTA

Edun­val­von­nassa, uusien jäsen­ten hankin­nassa ja luot­ta­mus­hen­ki­löi­den löytä­mi­sessä tärkein työkalu on ihmis­ten väli­set keskus­te­lut, jotka lisää­vät tietoa ja moti­voi­vat toimimaan.

– Keskei­nen edun­val­von­ta­työ tapah­tuu työpai­koilla jäsen­ten­vä­li­sissä vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa. Ammat­tio­sas­ton tarkoi­tus on edun­val­von­ta­työn mahdol­lis­ta­mi­nen, Häkki­nen sanoo.

Aktii­vi­sen ammat­tio­sas­ton taus­talla on paljon vapaa­eh­toista työtä, mutta onnis­tu­mi­nen on erit­täin mahdol­lista. Tukea onnis­tu­mi­siin saa liiton toimit­si­joilta ja liiton järjes­tä­mistä koulutuksista.

– Jos on tilan­ne­kar­toi­tus, yhtey­den­pi­toa ja koulu­tusta luot­ta­mus­hen­ki­löille ja jäse­nille tapah­tu­mia, siinä on jo hyvä repertuaari.

TEOLLISUUSLIITON LUOTTAMUSHENKILÖT

TYÖPAIKAT
6 879 luottamushenkilöä
9 477 täytet­tyä luottamustehtävää
15 erilaista toimea

AMMATTIOSASTOT
5 307 luottamushenkilöä
7 500 täytet­tyä luottamustehtävää
15 erilaista toimea

LIITON TOIMIELIMET
971 luot­ta­mus­hen­ki­löä
1221 täytet­tyä luottamustehtävää
69 erilaista toimea

Muutos voi syntyä vuodessa

Teol­li­suus­lii­ton ammat­tio­sas­toista 17 on tällä hetkellä mukana Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑hank­keissa. Käytän­nössä hanke tarkoit­taa järjes­tä­jän palk­kaa­mista ja osas­ton toimin­nan kehittämistä.

Yksi osasto voi palkata oman järjes­tä­jän tai useampi osasto voi palkata yhtei­sen järjes­tä­jän. Teol­li­suus­liitto auttaa käytän­nön toimin­nassa ja maksaa kannus­tin­ra­haa, jos arvioin­ti­mit­ta­rit täyttyvät.

Hank­keen tavoit­teena nostaa järjes­täy­ty­mi­sas­tetta, löytää uusia luot­ta­mus­hen­ki­löitä työpai­koilta, kehit­tää luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ja jäse­nis­tön edun­val­von­tao­saa­mista, nostaa luot­ta­mus­hen­ki­löi­den koulu­tus­ta­soa ja vähen­tää eroa­vien jäsen­ten määrää. Kyse on siis ammat­tio­sas­ton järjes­töl­li­sen toimin­ta­ky­vyn vahvistamisesta.

Vuoden pitui­sia Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑hank­keita on järjes­tetty vuodesta 2019. Matkan varrella hank­keen sisäl­töä on kehi­tetty, esimer­kiksi kannus­tin­ra­han mitta­reista on tehty moni­puo­li­sem­pia ja kannustavampia.

PERUSTYÖ ON ELINEHTO

Järjes­tä­mis­koor­di­naat­tori Vesa Niini­nen Teol­li­suus­lii­ton järjes­tö­toi­min­nan yksi­köstä kertoo, että kyse on liiton elineh­doista: järjes­täy­ty­mi­sen nostosta, jäsen­ten akti­voin­nista ja edunvalvonnasta.

– Jokai­sessa hank­keessa on omat piir­teensä, mutta kaikissa toteu­te­taan hank­keen perus­toi­min­toja, Niini­nen sanoo.

Käytän­nössä hank­keet on suun­ni­teltu toteut­ta­maan ammat­tio­sas­to­jen sään­nöissä määrät­tyä tarkoi­tusta. Kyse on siis osas­to­jen ydintoiminnasta.

Yhden vuoden mittai­sen hank­keen kustan­nusar­vio on 55 000–70 000 euroa. Mitta­rei­den täyt­tyessä liitto maksaa alle­kir­joi­tus­pak­kiota ja kannus­tin­ra­haa korkein­taan 17 500 euroa.

– Hanke on iso rahal­li­nen panos­tus ammat­tio­sas­toille, jotka otta­vat myös työnan­ta­ja­vas­tuita, Niini­nen kertoo.

Valtao­sassa hank­keista osas­to­jen työmark­ki­noi­den käytet­tä­vissä olevien jäsen­ten määrä on kasva­nut. Muuta­mat osas­tot ovat olleet mukana alusta saakka, eli niillä on menossa kuudes hankevuosi.

– Tämä on pitkä juoksu, nopea tietä ei ole. Jos onnis­tu­taan hyvin, vuodessa saa jo muutosta aikaan.

JÄRJESTÄJÄ LUO LIIKETTÄ

Hank­keessa keskei­nen vaihe on järjes­tä­jän palk­kaa­mi­nen. Työ vaatii itse­näistä työs­ken­te­lyä, teho­kasta ajan­käyt­töä, sosi­aa­lista otetta ja uskoa toimin­nan tarpeellisuuteen.

– Vaikea on työpai­kan aktii­vei­hin saada liikettä, jos ei itse usko teke­mi­seen. Järjes­täjä on linkki osas­ton ja työpaik­ko­jen välillä. Se vaatii hyviä kans­sa­käy­mis­tai­toja ja sitkoa tehdä työtä.

Tämä on pitkä juoksu, nopea tietä ei ole.

Toimin­nan perusta on ammat­tio­sas­ton tilan­teen kartoi­tus: missä toimi­pai­koissa osas­ton jäse­net ovat töissä, missä toimi­pai­koissa on valit­tuna luot­ta­mus­hen­ki­löt ja mikä on toimi­paik­ko­jen järjes­täy­ty­mi­saste. Kartoi­tuk­sen näyt­tämä tilan­ne­kuva on järjes­tä­jälle työn­suun­nit­te­lun pohjan.

– Aika iso osa kentästä on jossain määrin tunte­ma­tonta. Liiton toiminta ei ole näillä toimi­pai­koilla tuttua. Siellä riit­tää myllättävää.

Järjes­tä­mi­sessä keskeistä on löytää työpaik­ko­jen aktii­vit, joista voi tulla työpai­kan luot­ta­mus­hen­ki­löitä. Pääluot­ta­mus­mie­hen valinta avaa mahdol­li­suu­det työpai­kan järjestämiseen.

– Työn­te­ki­jöi­den osal­li­suutta tarvi­taan. Jos liitto on kolmas ulko­puo­li­nen taho työpai­kalla, homma ei toimi.

LUE MYÖS:

”Konkreet­tista apua kädestä pitäen” – Uuden­kau­pun­gin Teol­li­suus­työn­te­ki­jät tukee jäse­niä myös englan­niksi (Tekijä 11.8.2025)

”Yhteis­toi­min­nalla saamme enem­män aikaan” – Porin Teol­li­suus­työn­te­ki­jät toimii aktii­vi­sesti vapaa­eh­toi­sin voimin (Tekijä 11.8.2025)