Yhteen hitsattu ammat­tio­sasto tuntee työpaik­kansa – ”Kannattaa miettiä asioita jäsenten kautta”

Uusien jäsenten hankintaa, luotta­mus­hen­ki­löiden löytä­mistä, aktii­vien koulu­tusta, jäsen­kunnan virkis­tystä ja yhteis­työtä yli osasto­ra­jojen. Muun muassa tätä on aktii­visen ammat­tio­saston toiminta.

Ammat­tio­sas­tossa on lukuisia rooleja: jäsen, puheen­joh­taja, sihteeri, nuori­so­vas­taava, jäsen­huol­taja, järjes­täjä, pääluot­ta­mus­mies, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, työhuo­ne­kunnan puheen­joh­taja ja monta muuta.

Edunval­vonta on joka roolissa toiminnan ytimessä. Jäsenet yhdessä ovat ammat­tio­sasto, ja tavoit­teena on parantaa jäsenten työoloja, toimeen­tuloa ja koko ympäröivää yhteiskuntaa.

Jäsenet valit­sevat ammat­tio­sas­tol­leen halli­tuksen, joka tekee päätöksiä neuvot­te­lu­huo­neessa. Päätökset ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on toiminta ammat­tiyh­dis­tyksen pyhim­mässä: työpaikalla.

PYÖRÄT PYÖRIVÄT JA VIESTI KULKEE

Teolli­suus­liitto muodostuu noin 440 itsenäi­sestä ammat­tio­sas­tosta, joista yksi on Salon Teolli­suus­työn­te­kijät ammat­tio­sasto 57. Sillä on yli 3 000 jäsentä, joista lähes 2 000 on työmark­ki­noiden käytettävissä.

Ammat­tio­saston jäseniä on noin 160 teolli­suuden työpai­kalla, joten aktii­vinen toiminta tarkoittaa isoa työmäärää. Osasto 57:ssa on perin­tei­sesti ollut palkattu työntekijä, jotta osaston toiminta rullaa.

– Ammat­tio­sas­tolle on iso apu, että meillä on työntekijä, sanoo puheen­joh­taja Jari-Matti Välkkynen.

Yhteis­työllä pystymme myös jakamaan kustannuksia.

Salon seudulla on useita Teolli­suus­liiton ammat­tio­sas­toja. Osa toimii alueel­li­sesti ja osa osastoista perustuu Teolli­suus­liiton muodos­ta­neiden edeltä­jä­liit­tojen osastoihin.

Pienempiä osastoja on jo sulau­tunut 57:n osaksi ja näköpii­rissä on uusiakin sulautumisia.

– Jos homma ei toimi, silloin kannattaa harkita isompaan osastoon liitty­mistä, Välkkynen sanoo.

Myös ammat­tio­sas­tojen välinen yhteistyö on tapa tehostaa toimintaa. Esimer­kiksi koulu­tusten järjes­tä­minen yhdessä voi olla järkevää. Hyviä ideoita kannattaa jakaa.

– Epäsään­nöl­li­sesti on pidetty ammat­tio­sas­tojen puheen­joh­ta­ja­ta­paa­misia ja mietitty asioita yhteis­työssä, Välkkynen kertoo.

Ammat­tio­sasto 57 on järjes­tänyt myös nuorten tapah­tumia yhteis­työssä muiden SAK:laisten ammat­ti­liit­tojen osastojen kanssa, jotta osallis­tu­ja­määrä on saatu tarpeeksi suureksi.

– Yhteis­työllä pystymme myös jakamaan kustannuksia.

Puheen­joh­taja arvioi, että ammat­tio­sas­toilla riittää haasteita tulevai­suu­des­sakin, mutta aktii­vinen perustyö pitää osaston ja sitä kautta liiton pyörät pyörimässä.

– Uusia jäseniä tulee, kun viedään viestiä eteen­päin ja kerro­taan mikä liiton tarkoitus on, Välkkynen sanoo.

AKTIIVIT ESIIN KESKUSTELEMALLA

Salon Teolli­suus­työn­te­ki­jöiden järjes­täjä Janina Mäkinen kertoo, että alueen työpai­koille on viime aikoina palkattu vähän uusia työnte­ki­jöitä, mutta tilanne näyttää olevan menossa parem­paan suuntaan.

– Jäsen­määrä ei ole laskenut, se on hyvä tilanne, Mäkinen sanoo.

Ammat­tio­saston jäsen­määrää on pidetty yllä Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑hankkeella, jossa Teolli­suus­liitto tukee toimintaa ja ehtojen täyttyessä maksaa kannus­tin­rahaa, jolla voi kattaa järjes­täjän palkkaa­mi­sesta syntyviä kuluja.

– Isoin osa toimen­pi­teistä tehdään hankkeen kautta, Mäkinen kertoo.

Pääluot­ta­mus­miehen valinta on ensim­mäinen steppi. Sen jälkeen on helpompi parantaa työpaikan asioita.

Jäsenten työpaik­kojen kartoitus ja järjes­tä­minen, luotta­mus­hen­ki­löiden tukeminen sekä käytännön edunval­von­ta­kam­panjat työpai­koilla ovat toiminnan ydintä.

Työpaikat, joissa on ammat­tio­saston jäseniä, muttei luotta­mus­hen­ki­löitä, ovat yhtey­den­oton arvoisia. Keskus­telut saattavat johtaa uusien aktii­vien löytymiseen.

– Pääluot­ta­mus­miehen valinta on ensim­mäinen steppi. Sen jälkeen on helpompi parantaa työpaikan asioita.

KÄYTÄNNÖN APUA TYÖPAIKOILLE

Ammat­tio­saston työntekijän ja pääluot­ta­mus­miesten väliset keskus­telut ovat tärkeitä.

– Käydään keskus­te­luja pääluot­ta­mus­miesten kanssa työpaik­kojen tilan­teista. Sieltä voi löytyä työpaik­koja, joissa voidaan auttaa edunval­vonta- tai jäsen­han­kin­ta­kam­panjan kautta, Mäkinen kertoo.

Edunval­von­ta­kam­panja voi tarkoittaa toimi­pis­teen työnte­ki­jöille tehtävää kyselyä, jolla kartoi­te­taan asioita, joita olisi syytä parantaa työpai­kalla. Kyselyn tulosten perus­teella työan­tajan suuntaan laadi­taan vetoomus, joka voi liittyä esimer­kiksi työtur­val­li­suu­teen tai palkkausjärjestelmään.

Työnte­ki­jöiden yhteinen vetoomus on painava tahto­tilan osoitus, johon työnan­tajan on hankala suhtautua kevyesti.

– Opete­taan, mikä merkitys sillä on, että kaikki jäsenet ovat yhdessä mukana, Mäkinen kertoo.

Edunval­von­ta­kam­panja on samalla myös järjestämiskampanja.

– Jäsenet näkevät, miten liitto auttaa käytännön keinoin viemään asioita eteen­päin, Mäkinen sanoo.

Ammat­tio­sasto 57:ssä on edustet­tuna useita sopimusa­loja. Monipuo­li­suus näkyy myös osaston halli­tuksen kokoonpanossa.

– Meillä on halli­tuk­sessa tosi hyvin työpaikat edustet­tuna. Monipuo­li­suus on hyvä asia. Tulee eri näkemyksiä, Mäkinen sanoo.

TOIMINTA JÄSENTEN KAUTTA

Koulu­tukset ovat oleel­linen osa ammat­tio­sasto 57:n toimintaa.

– Työpai­koilla luotta­mus­teh­tä­vissä toimi­ville järjes­tet­tyihin koulu­tuk­siin saadaan helposti osallis­tujia. Koko jäsenistön koulu­tuk­sissa on vaikeampaa, Mäkinen kertoo.

Jäsenis­tölle on lähetetty kyselyjä, joilla on kartoi­tettu toiveita. Salossa ammat­tio­sasto on esimer­kiksi tarjonnut jäsenille Linnan­mäen huvipuiston rannek­keita sekä lippuja eloku­viin jäsene­tu­hin­nalla. Myös liiton järjes­tä­miin perhe­ta­pah­tu­miin on järjes­tetty jäsenille bussikyytejä.

Virkis­tys­ta­pah­tumat ovat tarpeel­lisia yhdes­sä­olon hetkiä, mutta perus­toi­mintaa ei saa unohtaa.

– Keski­ty­tään työpaik­kojen asioihin ja luotta­mus­hen­ki­löiden tukemi­seen. Pääluot­ta­mus­mies pystyy autta­maan työpai­kalla. Siten koko jäsenistö saa liiton avun, Mäkinen sanoo.

Opete­taan, mikä merkitys sillä on, että kaikki jäsenet ovat yhdessä mukana.

Ammat­tio­sas­tojen toimin­taym­pä­ristö muuttuu, kun yhteis­kunta muuttuu. Viime aikoina maan hallitus ei ole helpot­tanut ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen toimintaa, mutta toisaalta halli­tuksen toimet ovat allevii­van­neet järjes­täy­ty­misen merkitystä.

– Pitää pystyä sopeu­tu­maan, jos se muuttuu, mitä meiltä odote­taan. Jos ei tehdä mitään, tilanne menee hanka­lam­maksi, Mäkinen sanoo.

Oman ammat­tio­saston tilan­teen arvioin­tiin ja toiminnan suunnit­te­luun hyvä johto­lanka on jäsenten saama hyöty.

– Osastoissa kannattaa miettiä asioita jäsenten kautta. Kun on toimiva osasto, jäsenet saavat parempaa apua ja palvelua, Mäkinen sanoo.

EDUNVALVONTAA YHTEISVOIMIN

Freuden­berg Home and Cleaning Solutions Oy:n (FHCS) Salon tehdas on yksi ammat­tio­sasto 57:n työpai­koista. Yritys valmistaa Salossa Vileda-siivous­vä­li­neitä ammat­ti­laisten käyttöön.

Työpai­kalla järjes­tet­tiin vuoden 2023 aikana edunval­von­ta­kam­panja, jonka seuraukset ovat konkreet­tisia: palkka­ra­ken­teen luominen, työhuo­ne­kunnan perus­ta­minen ja uudet jäsenet.

– Edunval­von­ta­kam­panjan aikana tehtiin kysely koko porukalle. Vahvasti tuli esille, että palkka­ra­ken­teelle on tarve. Ihmiset eivät tienneet, mistä oma palkka koostuu, Mäkinen kertoo.

Luotta­mus­miehen on hyvä alkaa neuvo­tella, kun porukka on takana.

FHCS:n pääluot­ta­mus­mies Jouni Syrenius arvioi, että vetoomus olisi toden­nä­köi­sesti jäänyt tekemättä, jos palkka­ra­ken­netta olisi lähdetty ajamaan puhtaasti työpaikan omin voimin.

– Vetoo­muksen allekir­joit­tivat kaikki, myös liittoon kuulu­mat­tomat. Luotta­mus­miehen on hyvä alkaa neuvo­tella, kun porukka on takana, Syrenius sanoo.

Tehtaalla on noin 50 tuotannon työnte­kijää, joista kaksi kolmas­osaa on liiton jäseniä. Syrenius kertoo, että iso osa työnte­ki­jöistä on ulkomaa­lais­taus­taisia, ja he ovat aktii­visia ay-toiminnassa.

TYÖHUONEKUNNASTA YHTEISHENKEÄ

Edunval­von­ta­kam­panjan osana työpai­kalle perus­tet­tiin työhuo­ne­kunta, eli ammat­tio­saston alainen työpai­kalla toimiva osasto. Syrenius on työhuo­ne­kunnan puheen­joh­taja ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Johanna Tuomisto on työhuo­ne­kunnan varapuheenjohtaja.

Aktii­vi­sesti toimiva työhuo­ne­kunta antaa luotta­mus­hen­ki­löille tukea, mutta myös sosiaa­linen puoli on tärkeä. Yhteinen tekeminen piristää tunnelmaa.

– Työpaikan yhteis­henki on tosi tärkeä. Tuotan­nossa jokainen on omassa solussa töissä, mutta työhuo­ne­kun­nassa pystyy laajemmin olemaan tekemi­sissä muiden kanssa, Tuomisto sanoo.

Työpaikan yhteis­henki on tosi tärkeä.

Myös työhuo­ne­kunnat voivat järjestää koulu­tusta oman työpaikan väelle.

– Tasa-arvo ja yhden­ver­tai­suus ‑koulutus on tulossa, ja viime vuonna koulu­tuksen aiheena oli jaksa­minen, Tuomisto kertoo.

Ammat­tio­saston ja työpaikan yhteis­työtä Tuomisto kuvailee toimivaksi.

– Yhteistyö on sujunut tosi hyvin. Apua saa aina kun pyytää, Tuomisto kertoo.

ISOSSA OSASTOSSA ON VOIMAA

Pääluot­ta­mus­mies Syrenius on ammat­tio­sasto 57:n halli­tuksen varajäsen. Hänelle on työuralta kokemusta kolmesta ammattiosastosta.

– Tämä osasto on paras toimi­vuu­del­taan, koko ajan saa apua. On loistavaa, että osastolla on työntekijä, Syrenius sanoo.

Aiemmin hän on toiminut puheen­joh­ta­jana yhden työpaikan kokoi­sessa ammattiosastossa.

– Yhden työpaikan osastossa halli­tuksen kokoukset oli helppo pitää, mutta eihän me mitään koulu­tuksia järjes­tetty, Syrenius sanoo.

Hän kannustaa pohti­maan pienen ammat­tio­saston sulaut­ta­mista isompaan, jos toiminta tuntuu takkuiselta.

– Isommissa osastoissa on voimaa. Pienem­missä joudut tekemään yksin, Syrenius sanoo.

LUE LISÄÄ

• Ammat­tio­sastot: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastot
• Luotta­mus­mies: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmies
• Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaltuutettu

Joka osastolla oma tarinansa

Teolli­suus­lii­tossa on noin 440 ammat­tio­sastoa. Järjes­tö­toi­minnan yksikön päällikkö Mika Häkkinen kertoo, että osastojen kirjo on laaja.

– On ammat­tio­sas­toja, jotka ovat hyvinkin aktii­visia ja tarjoavat toimintaa ja tukea. Sitten on niitä osastoja, jotka eivät pysty pitämään yhdis­tyksen lakisää­teisiä asioita pyöri­mässä, Häkkinen sanoo.

Ammat­tio­sas­tojen koko vaihtelee kymme­nien jäsenien osastoista tuhan­sien jäsenien osastoihin.

– Ammat­tio­sastot ovat toimin­nal­li­sesti monen tyyppisiä: työpaik­kao­sas­toista isoihin kokoo­mao­sa­soihin, mutta se ei välttä­mättä erottele, miten toimin­ta­ky­kyinen osasto on, Häkkinen sanoo.

Teolli­suus­liiton ammat­tio­sastot ovat itsenäisiä yhdis­tyksiä, joilla on jokai­sella oma tarinansa ja vuosien mittaan muodos­tunut toimintakulttuurinsa.

– Ammat­tio­saston tarina muodostuu ihmisistä, jotka vievät viesti­ka­pulaa eteenpäin.

TIETO AUTTAA ONNISTUMAAN

Kesäkuussa Teolli­suus­liiton järjes­tö­päi­villä oli edustet­tuna noin 60 ammat­tio­sastoa. Häkkinen kertoo, että tapah­tu­massa käytiin keskus­telua, mitkä ovat järjes­täy­ty­neen ammat­tio­saston ydintoiminnot.

Keskus­te­luista tiivistyi kolme ydintä: toimin­ta­ky­kyinen hallitus, ajanta­sainen tilan­ne­kuva oman vastuu­alueen työpai­koista ja jäsenistä sekä riittävä luotta­mus­hen­ki­lö­kat­ta­vuus työpaikoilla.

– Hyvin toimi­vassa ammat­tio­sas­tossa on valit­tuna koulu­tettu hallitus. Ammat­tio­sas­toak­tii­veille on koulu­tus­putki tarjolla. Suosit­telen menemään kursseille, Häkkinen sanoo.

Ammat­tio­saston tarina muodostuu ihmisistä, jotka vievät viesti­ka­pulaa eteenpäin.

Ammat­tio­saston tilan­ne­ku­vassa keskeisiä tietoja ovat, missä toimi­pis­teissä osaston jäsenet ovat töissä ja missä toimi­pis­teissä on valit­tuna luottamushenkilöt.

– Jos näet, mikä tilanne on, voit tehdä sille jotakin. Jos tietoa ei ole, mitä voit tehdä?

Edunval­vonnan kannalta tärkeitä ovat työpaik­kojen aktii­viset jäsenet ja johto­hahmot. Jos työpai­kalla ei ole pääluot­ta­mus­miestä, sellainen saattaa löytyä keskus­te­lujen kautta.

– Uskon järjes­tä­misen toimin­ta­fi­lo­so­fiaan, jossa haetaan johto­hah­moja ottamaan johto­vastuu ja sitten heitä autetaan onnistumaan.

TOIMINTA VOIMAVAROJEN MUKAAN

Ammat­tio­sas­tojen toiminnan pohja on vapaa­eh­toi­suu­dessa, vaikka muuta­milla Teolli­suus­liiton ammat­tio­sas­toilla on työntekijä.

– Jos haluaa inves­toida yksin tai yhdessä ammat­tio­sas­tojen kanssa resurs­seja työnte­ki­jään, se on osaston valinta, mutta se ei poista vapaa­eh­tois­työn tarvetta, Häkkinen sanoo.

Ammat­tio­sas­tojen halli­tuksen jäsenet ovat usein luotta­mus­hen­ki­löitä omilla työpai­koil­laan. Palkka­työn ja luotta­mus­toi­mien lisäksi on myös kaikki muu elämä elettä­vänä, joten voima­varat ovat rajal­liset. Kuuta ei siis kannata hamuta taivaalta.

– Odotukset helposti kasvavat liian suuriksi, mutta ihmisen kokoiset asiat ovat täysin tehtä­vissä vapaa­eh­tois­voimin. Kannattaa miettiä, mitkä ovat ydinteh­tävät, joita pitäisi pystyä tekemään.

Keskeinen edunval­von­tatyö tapahtuu työpai­koilla jäsen­ten­vä­li­sissä vuorovaikutustilanteissa.

Joskus ammat­tio­sasto voi myös joutua kuihtu­misen tielle, jossa jäsen­määrä laskee ja aktiivit kaikkoavat. Mahdol­lisia syitä kuihtu­mi­seen on monia, eikä syyllisiä kannata lähteä metsästämään.

– Jos sydän­käyrä ei liiku, kannattaa pohtia yhdis­tyksen päättä­mistä. Jäsenet eivät katoa mihin­kään, vaan he liittyvät toisiin yhdistyksiin.

EDUNVALVONTA ON VUOROVAIKUTUSTA

Edunval­von­nassa, uusien jäsenten hankin­nassa ja luotta­mus­hen­ki­löiden löytä­mi­sessä tärkein työkalu on ihmisten väliset keskus­telut, jotka lisäävät tietoa ja motivoivat toimimaan.

– Keskeinen edunval­von­tatyö tapahtuu työpai­koilla jäsen­ten­vä­li­sissä vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa. Ammat­tio­saston tarkoitus on edunval­von­ta­työn mahdol­lis­ta­minen, Häkkinen sanoo.

Aktii­visen ammat­tio­saston taustalla on paljon vapaa­eh­toista työtä, mutta onnis­tu­minen on erittäin mahdol­lista. Tukea onnis­tu­mi­siin saa liiton toimit­si­joilta ja liiton järjes­tä­mistä koulutuksista.

– Jos on tilan­ne­kar­toitus, yhtey­den­pitoa ja koulu­tusta luotta­mus­hen­ki­löille ja jäsenille tapah­tumia, siinä on jo hyvä repertuaari.

TEOLLISUUSLIITON LUOTTAMUSHENKILÖT

TYÖPAIKAT
6 879 luottamushenkilöä
9 477 täytettyä luottamustehtävää
15 erilaista toimea

AMMATTIOSASTOT
5 307 luottamushenkilöä
7 500 täytettyä luottamustehtävää
15 erilaista toimea

LIITON TOIMIELIMET
971 luotta­mus­hen­kilöä
1221 täytettyä luottamustehtävää
69 erilaista toimea

Muutos voi syntyä vuodessa

Teolli­suus­liiton ammat­tio­sas­toista 17 on tällä hetkellä mukana Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑hankkeissa. Käytän­nössä hanke tarkoittaa järjes­täjän palkkaa­mista ja osaston toiminnan kehittämistä.

Yksi osasto voi palkata oman järjes­täjän tai useampi osasto voi palkata yhteisen järjes­täjän. Teolli­suus­liitto auttaa käytännön toimin­nassa ja maksaa kannus­tin­rahaa, jos arvioin­ti­mit­tarit täyttyvät.

Hankkeen tavoit­teena nostaa järjes­täy­ty­mi­sas­tetta, löytää uusia luotta­mus­hen­ki­löitä työpai­koilta, kehittää luotta­mus­hen­ki­löiden ja jäsenistön edunval­von­tao­saa­mista, nostaa luotta­mus­hen­ki­löiden koulu­tus­tasoa ja vähentää eroavien jäsenten määrää. Kyse on siis ammat­tio­saston järjes­töl­lisen toimin­ta­kyvyn vahvistamisesta.

Vuoden pituisia Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑hankkeita on järjes­tetty vuodesta 2019. Matkan varrella hankkeen sisältöä on kehitetty, esimer­kiksi kannus­tin­rahan mitta­reista on tehty monipuo­li­sempia ja kannustavampia.

PERUSTYÖ ON ELINEHTO

Järjes­tä­mis­koor­di­naat­tori Vesa Niininen Teolli­suus­liiton järjes­tö­toi­minnan yksiköstä kertoo, että kyse on liiton elineh­doista: järjes­täy­ty­misen nostosta, jäsenten aktivoin­nista ja edunvalvonnasta.

– Jokai­sessa hankkeessa on omat piirteensä, mutta kaikissa toteu­te­taan hankkeen perus­toi­min­toja, Niininen sanoo.

Käytän­nössä hankkeet on suunni­teltu toteut­ta­maan ammat­tio­sas­tojen säännöissä määrättyä tarkoi­tusta. Kyse on siis osastojen ydintoiminnasta.

Yhden vuoden mittaisen hankkeen kustan­nusarvio on 55 000–70 000 euroa. Mitta­reiden täyttyessä liitto maksaa allekir­joi­tus­pak­kiota ja kannus­tin­rahaa korkein­taan 17 500 euroa.

– Hanke on iso rahal­linen panostus ammat­tio­sas­toille, jotka ottavat myös työnan­ta­ja­vas­tuita, Niininen kertoo.

Valtao­sassa hankkeista osastojen työmark­ki­noiden käytet­tä­vissä olevien jäsenten määrä on kasvanut. Muutamat osastot ovat olleet mukana alusta saakka, eli niillä on menossa kuudes hankevuosi.

– Tämä on pitkä juoksu, nopea tietä ei ole. Jos onnis­tu­taan hyvin, vuodessa saa jo muutosta aikaan.

JÄRJESTÄJÄ LUO LIIKETTÄ

Hankkeessa keskeinen vaihe on järjes­täjän palkkaa­minen. Työ vaatii itsenäistä työsken­telyä, tehokasta ajankäyttöä, sosiaa­lista otetta ja uskoa toiminnan tarpeellisuuteen.

– Vaikea on työpaikan aktii­veihin saada liikettä, jos ei itse usko tekemi­seen. Järjes­täjä on linkki osaston ja työpaik­kojen välillä. Se vaatii hyviä kanssa­käy­mis­tai­toja ja sitkoa tehdä työtä.

Tämä on pitkä juoksu, nopea tietä ei ole.

Toiminnan perusta on ammat­tio­saston tilan­teen kartoitus: missä toimi­pai­koissa osaston jäsenet ovat töissä, missä toimi­pai­koissa on valit­tuna luotta­mus­hen­kilöt ja mikä on toimi­paik­kojen järjes­täy­ty­mi­saste. Kartoi­tuksen näyttämä tilan­ne­kuva on järjes­tä­jälle työnsuun­nit­telun pohjan.

– Aika iso osa kentästä on jossain määrin tunte­ma­tonta. Liiton toiminta ei ole näillä toimi­pai­koilla tuttua. Siellä riittää myllättävää.

Järjes­tä­mi­sessä keskeistä on löytää työpaik­kojen aktiivit, joista voi tulla työpaikan luotta­mus­hen­ki­löitä. Pääluot­ta­mus­miehen valinta avaa mahdol­li­suudet työpaikan järjestämiseen.

– Työnte­ki­jöiden osalli­suutta tarvi­taan. Jos liitto on kolmas ulkopuo­linen taho työpai­kalla, homma ei toimi.

LUE MYÖS:

”Konkreet­tista apua kädestä pitäen” – Uuden­kau­pungin Teolli­suus­työn­te­kijät tukee jäseniä myös englan­niksi (Tekijä 11.8.2025)

”Yhteis­toi­min­nalla saamme enemmän aikaan” – Porin Teolli­suus­työn­te­kijät toimii aktii­vi­sesti vapaa­eh­toisin voimin (Tekijä 11.8.2025)