Huol­to­var­muu­den asian­tun­tija: ”Varau­tu­mi­nen häiriö­ti­lan­tei­siin maksaa, mutta hinta­lappu voi olla vielä isompi, jos sitä ei ole tehty”

Huol­to­var­muu­den juuret ulot­tu­vat Suomessa yli sadan vuoden taakse. Tänä päivänä kyse ei ole enää vain mate­ri­aa­li­sesta varau­tu­mi­sesta, vaan myös krii­sin­kes­tä­vyy­destä ja jatku­vuu­den hallin­nasta. Riskit ja uhat huol­to­var­muu­delle ovat nyt aiem­paa monialaisempia.

– Pyrimme tarkas­te­le­maan varau­tu­mista stra­te­gias­samme kolmen päätee­man kautta, joita ovat soti­laal­li­nen uhka, laaja-alai­nen vaikut­ta­mi­nen ja vaka­vat häiriöt globaa­lissa talou­dessa, toteaa vanhempi varau­tu­mis­asian­tun­tija Katri Sauk­ko­nen Huoltovarmuuskeskuksesta.

– Toimin­taamme ohjaa myös kansal­li­nen riskiar­vio, jota on viimeksi tarkis­tettu vuonna 2023. Se on valtio­neu­vos­ton doku­mentti, jota tehdään sisä­mi­nis­te­riön johdolla. Siinä maini­taan kaik­ki­aan viisi­toista erilaista uhkaa tai häiriö­ti­lan­netta. Mukana on esimer­kiksi poliit­ti­nen, talou­del­li­nen ja soti­laal­li­nen painos­tus, onnet­to­muu­det ja terveys­tur­val­li­suu­den häiriöt kuten pandemiat.

Kansal­li­sen riskiar­vion lisäksi Suomessa tehdään alueel­li­sia riskiar­vioita, joissa otetaan huomioon aluei­den erityispiirteet.

UHKIA ANALYSOIDAAN

Huol­to­var­muus­kes­kuk­sen toiminta keskit­tyy monille eri sekto­reille, joita ovat esimer­kiksi elin­tar­vi­ke­huolto, ener­gia­huolto, finans­siala, digi­taa­li­suus ja tiedon huol­to­var­muus, logis­tiikka, teol­li­suus ja tervey­den­huolto. Tehtä­vänä on edis­tää yhteis­työtä yritys­ten ja viran­omais­ten välillä sekä arvioida ja analy­soida oman alan uhkia.

– Huol­to­var­muu­den kannalta keskei­siä teol­li­suusa­loja ovat puolus­tus­teol­li­suus ja raken­ta­mi­nen, mutta myös metsä­teol­li­suus, kemian­teol­li­suus, tekno­lo­gia­teol­li­suus sekä muovi- ja kumi­teol­li­suus. Ne liit­ty­vät toisiinsa monin kytkök­sin, kuten eri sekto­rit­kin, Sauk­ko­nen sanoo.

Verkos­toon kuuluu viran­omais­ten, minis­te­riöi­den, elin­kei­noe­lä­män järjes­tö­jen sekä yritys­ten edus­ta­jia. Sekto­rei­den sisällä on taas pooleja, jotka suun­nit­te­le­vat ja valmis­te­le­vat huol­to­var­muutta yhdessä oman alansa yritys­ten kanssa.

– Teol­li­suus­sek­to­rin pooleja ovat kemian pooli, metsä­pooli, raken­nus­pooli, tekno­lo­gia­pooli sekä muovi- ja kumi­pooli, Sauk­ko­nen luettelee.

Tarvit­semme teol­li­suutta huol­to­var­muu­den perus­tan raken­ta­mi­seen ja turvaamiseen.

Niiden lisäksi on vielä MIL-pooli, joka vastaa soti­laal­li­sesta huol­to­var­muu­desta ja puolus­tus­jär­jes­tel­män kannalta kriit­tis­ten yritys­ten toiminnasta.

Sauk­ko­nen on oman orga­ni­saa­tionsa yhteys­jä­se­nenä mukana kemian poolissa, tekno­lo­gia­poo­lissa sekä muovi- ja kumipoolissa.

KATRI SAUKKONEN

• Työs­ken­nel­lyt vuodesta 2021 vanhem­pana varau­tu­mis­asian­tun­ti­jana Huol­to­var­muus­kes­kuk­sessa vastuu­aluei­naan teknologia‑, muovi- ja kumi- sekä kemianteollisuus. 
• Aiem­min työs­ken­nel­lyt pitkään muun muassa maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riössä, jossa vastasi Suomen vesi­huol­lon kehit­tä­mi­sestä sekä raja­ve­sis­tö­jen käytöstä ja hoidosta. 
• Koulu­tuk­sel­taan raken­ta­mis- ja yhdys­kun­ta­tek­nii­kan diplomi-insinööri.

TEOLLISUUS TURVAA PERUSTAN

– Tarvit­semme teol­li­suutta huol­to­var­muu­den perus­tan raken­ta­mi­seen ja turvaa­mi­seen. Se tukee myös monia muita huol­to­kriit­ti­siä toimia­loja, kuten vaikka tervey­den­huol­toa. Lääke­tuo­tan­to­han on hyvin pitkälti kemian teol­li­suutta. Tervey­den­huol­lossa tarvi­taan monen­lai­sia kemian teol­li­suu­den tuot­teita ja tarvikkeita.

Sauk­ko­nen pitää hyvänä sitä, että nyt on lähdetty miet­ti­mään myös Euroo­pan unio­nin tasolla sitä, kuinka Euroo­pan omava­rai­suutta voitai­siin lisätä ja kehittää.

– On ymmär­retty se, että omava­rai­suus on liuku­nut jossain määrin pois tietyn­lai­sen tehok­kuusa­jat­te­lun nimissä. Suomen­kin teol­li­suus on kytkök­sissä globaa­liin teol­li­suu­teen, mikä koskee kaik­kia teol­li­suus­maita. Olemme esimer­kiksi hyvin paljon riip­pu­vai­sia meri­kul­je­tuk­sista, Sauk­ko­nen sanoo.

– Suomen etuna on se, että olemme pieni ja ketterä kansa­kunta. Pystymme teke­mään yhteis­työtä ja meillä on järjes­täy­ty­nyt yhteiskunta.

YHTEISTYÖN MALLI KIINNOSTAA

Suomen huol­to­var­muusor­ga­ni­saa­tiossa on Sauk­ko­sen mukaan mukana reilut tuhat orga­ni­saa­tiota viran­omai­sista yrityksiin.

– Viran­omai­silla on omia poik­keus­o­lo­jen velvoit­teita, mutta sitten meillä on verkos­tossa mukana yrityk­siä huol­to­var­muus­kriit­ti­siltä toimia­loilta. Suun­nit­te­lemme ja kehi­tämme niiden kanssa yhdessä erilai­sia toimen­pi­teitä, Sauk­ko­nen kertoo.

– Voimme esimer­kiksi harjoi­tella sitä, kuinka toimia erilai­sissa häiriö­ti­lan­teissa. Sitä ennen pitää tunnis­taa, mitä ne riskit voisi­vat olla.

– Teemme myös yhdessä oppaita ja ohjeis­tuk­sia varau­tu­mi­seen. Sellai­sesta voisi olla esimerk­kinä vaikka opas vesi­huol­lon häiriö­ti­lan­tei­siin. Koulu­tuk­sen ja tiedon välit­tä­mi­sen lisäksi voimme laatia yritys­ten kanssa tilan­ne­ku­vaa toimintaympäristöstä.

Suomen etuna on se, että olemme pieni ja ketterä kansakunta.

Yrityk­set päät­tä­vät itse siitä, halua­vatko ne lähteä mukaan yhteis­työ­hön Huol­to­var­muus­kes­kuk­sen kanssa. Viime vuosina yritys­ten kiin­nos­tus yhteis­työ­hön on selkeästi noussut.

– Toimin­nassa on mukana paljon aktii­vi­sia yrityk­siä, joiden kanssa haemme ratkai­suja tilan­tee­seen. Tämä osoit­taa yrityk­siltä vahvaa sitou­tu­mista yhteis­työ­hön, Sauk­ko­nen toteaa.

Suoma­lais­ten yritys­ten lisäksi huol­to­var­muus kiin­nos­taa myös muita maita, missä halu­taan perus­taa ja kehit­tää saman­tyyp­pi­siä orga­ni­saa­tioita ja verkos­toja. Viime vuonna Huol­to­var­muus­kes­kuk­sessa vieraili yli viisi­kym­mentä valtuus­kun­taa eri maista, enim­mäk­seen Euroo­pasta, mutta myös kauem­paa, kuten Japa­nista, Singa­po­resta ja Yhdysvalloista.

– Suomen vahvuus on pitkät perin­teet ja hyvä yhteis­työ eri toimi­joi­den kesken, koska meillä on verkos­tossa mukana niin viran­omai­set, yrityk­set kuin kolmas sektori. Luulen, että juuri tämä yhteis­työ on se, mistä haetaan mallia, uskoo Saukkonen.

– Yrityk­sen varau­tu­mi­nen häiriö­ti­lan­tei­siin maksaa. Se ei ole halpaa, sillä­kin on hinta­lappu. Mutta sitten pitää arvioida sitä, voiko se hinta­lappu olla vielä isompi, jos sitä ei ole tehty.