Telak­ka­teol­li­suuden uusi jääkausi – arktisen laivan­ra­ken­nuksen yhteistyö solmii suhteita Atlantin yli

Helsingin perin­tei­selle Hieta­niemen telakalle osui maalis­kuussa 2025 jätti­potti, kun sen omistava kanada­lais­yhtiö Davie julkisti hankkeen raskaan jäänmur­tajan tilauk­sesta Kanadaan.

138,5‑metriseksi suunni­teltua arktista alusta voidaan käyttää paitsi jäänmur­toon, myös tutki­muk­seen, öljyn­tor­jun­taan ja hätähinauksiin.

Davien mukaan hankinnan kokonai­sarvo on 3,25 miljardia Kanadan dollaria, joka on muhkeat 2,1 miljardia euroa. Arvio on, että telakalle tulisi näin jopa 500 uutta työpaikkaa. Lisää olisi luvassa telak­ka­teol­li­suuden laajassa alihankintaketjussa.

Raken­ta­minen on tarkoitus aloittaa Helsin­gissä ja saattaa loppuun Atlantin takana. Hankkeen arvosta jäisi Suomeen noin 30 prosenttia, kanada­lais­media kertoo.

Tilaus on osa Kanadan valtiol­lista, noin 5,5 miljardin euron kansal­lista laivan­ra­ken­nus­oh­jelmaa, jossa Davie on keskeinen kumppani. Suunni­tel­mien mukaan uusi alus luovu­tet­tai­siin maan halli­tuk­selle vuonna 2030.

Kyse on ensim­mäi­sestä laiva­ti­lauk­sesta, jonka Helsingin telakka on saanut sen jälkeen, kun sotalai­voihin erikois­tunut Davie osti sen vuonna 2023 venäläi­so­mis­tuk­sessa olevalta Algador Holdings ‑yhtiöltä.

TAUSTALLA KORKEIN POLIITTINEN TASO

Maailman huippua oleva suoma­lainen jäänmur­ta­ja­teol­li­suus on nyt muutenkin hakemassa vauhtia Pohjois-Amerikasta.

Työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön mukaan jopa 80 prosenttia maailman jäänmur­ta­jista on suunni­teltu Suomessa, ja noin 60 prosenttia niistä on raken­nettu suoma­lai­silla telakoilla.

Vähem­mälle huomiolla on jäänyt se, mihin iso osa murta­jista on mennyt. Suomen omien tarpeiden lisäksi tärkein toimi­tuso­soite on halki histo­rian ollut Neuvos­to­liitto ja sittemmin Venäjä. Ukrainan sotaan liitty­vistä syistä tämä suunta on nyt suljettu toden­nä­köi­sesti pitkälle tulevaisuuteen.

Uudessa länti­sessä yhteis­työssä ainakin poliit­tinen intohimo on korkealla.

Jos ei ole laivan­ra­ken­nusta, myös siihen liittyvä osaaminen ja asian­tun­temus alkavat hiipua.

Yhdys­val­tojen edellinen presi­dentti Joe Biden, Kanadan ex-päämi­nis­teri Justin Trudeau ja presi­dentti Alexander Stubb allekir­joit­tivat heinä­kuussa 2024 jäänmur­tajia koskevan yhteisen julki­lausuman. Kolmen­vä­linen kumppa­nuus kulkee nimellä Icebreaker Colla­bo­ra­tion Effort ICE Pact (suomeksi pyrkimys jäänmurtajayhteistyöhön).

Seuraava iso askel otettiin, kun kolme maata allekir­joit­tivat Washing­to­nissa viime marras­kuussa minis­te­ri­ta­solla ICE Pact ‑aloit­teen yhteisymmärryspöytäkirjan.

YHDYSVALTOJEN MURTAJAT RAPPIOLLA

Suomessa vastuu hankkeen edistä­mi­sestä on ohjattu työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riölle (TEM). Hankkeen kansal­linen vetäjä, teolli­suus­neuvos Reko-Antti Suojanen sanoo projektin etenevän vauhdilla.

– Kyse on siitä, että Yhdys­val­loilla ja Kanadalla on varsin isot ohjelmat uusien laivojen tilaa­mi­seksi. Yhteis­työhön pyritään saamaan myös Suomen telakoita mukaan, että saisimme niille tilauksia ja laajem­minkin meidän meriteol­li­suutta mukaan yhteis­työhön, Suojanen kertoo.

Se voisi tarkoittaa suoma­laisia laite­val­mis­tajia liittyen esimer­kiksi mootto­reihin, potku­reihin, kansi­lait­tei­siin, suunnit­te­luun ja vastaaviin.

Kanadan arktisen laivan­ra­ken­nus­oh­jelman ohella presi­dentti Donald Trump on väläyt­tänyt julki­suu­dessa Yhdys­val­tojen hankkivan jopa 40 uutta jäänmurtajaa.

Vaikka julki­suu­dessa Trumpin heitto ehdit­tiin jo leimata tälle tyypil­li­seksi möläy­tyk­seksi, on uusien murta­jien tarve Yhdys­val­loissa huutava. Maan jäänmur­ta­ja­lai­vasto on syvässä rappio­ti­lassa. Nolo tosiasia on, että suurvalta Yhdys­val­loilla on vain kaksi toimivaa jäänmur­tajaa.

Amerik­ka­laisen talous­lehti Forbesin mukaan käsiin vanhen­tuva jäänmur­to­ka­lusto oli viime talvena isoissa vaikeuk­sissa Yhdys­val­tojen ja Kanadan välisillä Suurilla järvillä. Alukset eivät kyenneet autta­maan järvillä kulkevia kauppa-aluksia irti jäistä, mitä Forbes pitää jo ongel­mana maan turvallisuudelle.

”TULEE JOPA LIIKAA TÖITÄ”

Kovista tarpeista huoli­matta Yhdys­vallat on raken­tanut ympäril­leen protek­tio­nis­tisen muurin, jonka perus­a­jatus on, että maassa operoi­vien alusten pitää olla Yhdys­val­loissa raken­net­tuja. TEM:in Suojasen mukaan ICE Pact voi kuitenkin madaltaa muuria.

– Ei tähän hankkee­seen olisi muuten lähdet­ty­kään. Esimerk­kejä on myös muilta teolli­suuden aloilta.

Suojanen viittaa Yhdys­val­tojen, Iso-Britan­nian ja Austra­lian väliseen niin sanot­tuun AUKUS-yhteis­työ­jär­jes­te­lyyn, jonka ajatus on rakentaa yhdessä sotilas­käyt­töön tarkoi­tet­tuja sukellusveneitä.

Onnis­tues­saan puhutaan siitä, että tulee liikaa töitä kuin liian vähän.

Suojasen mukaan aloite ICE Pactiin on tullut Atlantin takaa. Yhdys­val­tojen oma jäänmur­ta­ja­ka­lusto on tullut käyttöi­känsä päähän.

– Uusia ei ole saatu tehtyä, koska heillä ei ole kokemusta ja osaamista, ja tämän­tyyp­pisen erikois­osaa­misen aikaan­saa­minen vie pitkän aikaa.

Suomella niitä riittää, mutta yksin telakka ei pysty raken­ta­maan laivaa. Se vaatii ympäril­leen satojen yritysten joukon, jotka toimit­tavat telakoille palve­luita, kompo­nent­teja ja muuta materi­aalia. Nämä verkostot löytyvät käytän­nössä vain Suomesta.

Tulevien hankkeiden työlli­syys­vai­ku­tuksia Suojanen ei lähde tarkasti ennustamaan.

– Onnis­tues­saan puhutaan siitä, että tulee liikaa töitä kuin liian vähän, hän hehkuttaa.

EROTTAMATON OSA TEOLLISUUTTA

Teolli­suus­liiton erikois­tut­kija Timo Eklund arvioi varovaisen myöntei­sesti telak­ka­teol­li­suuden uutta ilman­suuntaa. Hän muistuttaa telak­ka­teol­li­suuden olevan oleel­linen ja erotta­maton osa koko Suomen teollista pohjaa.

– Laivojen suunnit­telua ja moottori- ja potku­ri­toi­mit­tajia on syntynyt Suomeen, koska meillä on telakoita. Jos ei ole laivan­ra­ken­nusta, myös siihen liittyvä osaaminen ja asian­tun­temus alkavat hiipua.

Eklundin mukaan ala on ”Suomessa mennyt jo monta vuotta alikuormalla”.

– Suunnit­te­lu­puo­lella lämmöt ovat kuitenkin päällä.

Laivojen suunnit­telua ja moottori- ja potku­ri­toi­mit­tajia on syntynyt Suomeen, koska meillä on telakoita.

Helsingin telakan uusi kanada­lainen omistaja on töiden käynnis­ty­misen kannalta myönteinen asia, sillä aiempi venäläi­so­mistus kävi lopulta ylitse­pää­se­mät­tö­mäksi ongel­maksi, telakka-alasta kokonaan riippu­mat­to­mista, tunne­tuista geopo­liit­ti­sista syistä.

– Tuolloin arktinen laivan­ra­kennus kytkeytyi hyvin voimak­kaasti Venäjän kehityk­seen, jota ei tuolloin kyetty ennustamaan.

Eklun­dista jälki­vii­saus on silti turhaa.

– Vaikea sanoa, mikä olisi aikanaan voinut olla vaihtoehto. Tuolloin tehtiin kuitenkin useita arktisia aluksia ja ihmiset saivat töitä. Muita omistajia ei ollut tarjolla. Nyt omistaja on kanada­lainen, mikä tarkoittaa, että suunta on nyt valittu.

KATSE LAAJEMMALLE

Tutkijan mielestä katse pitää suunnata kuitenkin laajem­malle kuin vain Pohjois-Amerikkaan.

– Ruotsi tarvitsee uusia jäänmur­tajia. Niitä ja muita arktisia aluksia tulevat tilaa­maan myös muut maat, unohta­matta Chileä ja Argentiinaa.

Niillä on omat antark­tiset alueet lähellä Etelänapaa.

Nopeimmin markki­noiden voi kuitenkin ennustaa kasvavan juuri Pohjois-Ameri­kassa. Eklund sanoo, että Yhdys­vallat ja Kanada ovat meriteol­li­suu­dessa täysin avoimesti protektionistisia.

– Kun ollaan yhteis­työssä tällaisten toimi­joiden kanssa, se ei tieten­kään saa vähentää Suomen hyvin­vointia vaan sen pitää lisätä sitä.

Eklund huomauttaa, ettei arktinen laivan­ra­kennus tarkoita vain jäänmur­tajia. Siihen voi sisältyä tutki­musa­luksia, matkus­ta­ja­lai­voja, tankke­reita, huoltoa­luksia tai arktisia sotalaivoja.

JÄÄNMURTAJAT JA VIHOLLISET

Juuri sotilaal­liset näkökohdat vaikut­ta­vatkin olevan Kanadan ja Yhdys­val­tojen näkökul­masta jäänmur­ta­jayh­teis­työn keskiössä. Kummas­sakin maassa jäänmur­tajat ovat osa rannik­ko­var­tioston kalustoa siinä, missä Suomessa ne kuuluvat siviiliviranomaiselle.

Helsingin telakan ostaneen kanada­laisen Davien toimi­tus­joh­taja ja halli­tuksen puheen­joh­taja James Davies esiintyi tammi­kuussa Helsin­gissä järjes­te­tyillä SecD-Day ‑puolus­tusalan messuilla. Hän painotti vahvasti jäänmur­ta­jien sotilaal­lista merkitystä.

– Ensim­mäistä kertaa meidän vihol­li­semme jakavat ja kasvat­tavat arktisia kykyjään yhdessä. Tämä vaatii päättä­väistä ja yhtenäistä vastausta, Davies sanoi.

Transat­lant­tinen yhteistyö ei ole luksusta, se on strate­ginen välttämättömyys.

Hänen mukaansa ”vasta­puolen” laivaston nopea laaje­ne­minen, kuten ydinjää­mur­tajat, jäätä särkevät sotalaivat ja erilaiset valvon­ta­laivat, uhkaavat suoraan ”kansain­vä­listä sääntö­poh­jaista järjes­tystä ja länsi­liit­touman elintär­keitä intressejä”.

– Transat­lant­tinen yhteistyö ei ole luksusta, se on strate­ginen välttä­mät­tö­myys. Jos haluat rauhaa, valmis­taudu sotaan.

Daviesin mielestä ICE Pact on täydel­linen tunnus, jonka alla voidaan rakentaa vahvoja puolus­tus­suh­teita. Hän uskoo myös, että jäänmur­tajat voivat turvata Suomen itsemää­rää­mi­soi­keutta, jos se vaatii länsi­liit­tou­tu­neiden fyysistä läsnä­oloa arkti­silla alueilla.

SUOMELLA SIVIILITARPEITA

Työlli­syys- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön Suojanen toppuut­telee puheita yhteis­työn sotilaal­li­sista ulottuvuuksista.

– Tuohan on aika lailla pohjoi­sa­me­rik­ka­laisin silmin katsottu. Me toimimme Itäme­rellä, vaikka Natoon kuulum­mekin. Meillä ei ole meria­lueita puolus­tet­ta­vana muualla kuin täällä, hän muotoilee.

– Suomessa ICE Pact ‑työtä johtaa työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriö, joten meille se on erityi­sesti teolli­suus­po­liit­tinen asia.

Jäänmur­ta­jilla ei ole meille puolus­tuk­sel­lista merkitystä.

Suojanen huomauttaa, että Yhdys­val­loilla, Kanadalla ja Suomella on kaikilla kuitenkin erilaiset tarpeet jäänmur­ta­ja­ka­lus­tolle. Suomella ne liittyvät kauppa­me­ren­kulun sujuvoit­ta­mi­seen ja talvella ylipää­tään meren­kulun turvaamiseen.