Telakkateollisuuden uusi jääkausi – arktisen laivanrakennuksen yhteistyö solmii suhteita Atlantin yli

Helsingin perinteiselle Hietaniemen telakalle osui maaliskuussa 2025 jättipotti, kun sen omistava kanadalaisyhtiö Davie julkisti hankkeen raskaan jäänmurtajan tilauksesta Kanadaan.

138,5-metriseksi suunniteltua arktista alusta voidaan käyttää paitsi jäänmurtoon, myös tutkimukseen, öljyntorjuntaan ja hätähinauksiin.

Davien mukaan hankinnan kokonaisarvo on 3,25 miljardia Kanadan dollaria, joka on muhkeat 2,1 miljardia euroa. Arvio on, että telakalle tulisi näin jopa 500 uutta työpaikkaa. Lisää olisi luvassa telakkateollisuuden laajassa alihankintaketjussa.

Rakentaminen on tarkoitus aloittaa Helsingissä ja saattaa loppuun Atlantin takana. Hankkeen arvosta jäisi Suomeen noin 30 prosenttia, kanadalaismedia kertoo.

Tilaus on osa Kanadan valtiollista, noin 5,5 miljardin euron kansallista laivanrakennusohjelmaa, jossa Davie on keskeinen kumppani. Suunnitelmien mukaan uusi alus luovutettaisiin maan hallitukselle vuonna 2030.

Kyse on ensimmäisestä laivatilauksesta, jonka Helsingin telakka on saanut sen jälkeen, kun sotalaivoihin erikoistunut Davie osti sen vuonna 2023 venäläisomistuksessa olevalta Algador Holdings -yhtiöltä.

TAUSTALLA KORKEIN POLIITTINEN TASO

Maailman huippua oleva suomalainen jäänmurtajateollisuus on nyt muutenkin hakemassa vauhtia Pohjois-Amerikasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan jopa 80 prosenttia maailman jäänmurtajista on suunniteltu Suomessa, ja noin 60 prosenttia niistä on rakennettu suomalaisilla telakoilla.

Vähemmälle huomiolla on jäänyt se, mihin iso osa murtajista on mennyt. Suomen omien tarpeiden lisäksi tärkein toimitusosoite on halki historian ollut Neuvostoliitto ja sittemmin Venäjä. Ukrainan sotaan liittyvistä syistä tämä suunta on nyt suljettu todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen.

Uudessa läntisessä yhteistyössä ainakin poliittinen intohimo on korkealla.

Jos ei ole laivanrakennusta, myös siihen liittyvä osaaminen ja asiantuntemus alkavat hiipua.

Yhdysvaltojen edellinen presidentti Joe Biden, Kanadan ex-pääministeri Justin Trudeau ja presidentti Alexander Stubb allekirjoittivat heinäkuussa 2024 jäänmurtajia koskevan yhteisen julkilausuman. Kolmenvälinen kumppanuus kulkee nimellä Icebreaker Collaboration Effort ICE Pact (suomeksi pyrkimys jäänmurtajayhteistyöhön).

Seuraava iso askel otettiin, kun kolme maata allekirjoittivat Washingtonissa viime marraskuussa ministeritasolla ICE Pact -aloitteen yhteisymmärryspöytäkirjan.

YHDYSVALTOJEN MURTAJAT RAPPIOLLA

Suomessa vastuu hankkeen edistämisestä on ohjattu työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Hankkeen kansallinen vetäjä, teollisuusneuvos Reko-Antti Suojanen sanoo projektin etenevän vauhdilla.

– Kyse on siitä, että Yhdysvalloilla ja Kanadalla on varsin isot ohjelmat uusien laivojen tilaamiseksi. Yhteistyöhön pyritään saamaan myös Suomen telakoita mukaan, että saisimme niille tilauksia ja laajemminkin meidän meriteollisuutta mukaan yhteistyöhön, Suojanen kertoo.

Se voisi tarkoittaa suomalaisia laitevalmistajia liittyen esimerkiksi moottoreihin, potkureihin, kansilaitteisiin, suunnitteluun ja vastaaviin.

Kanadan arktisen laivanrakennusohjelman ohella presidentti Donald Trump on väläyttänyt julkisuudessa Yhdysvaltojen hankkivan jopa 40 uutta jäänmurtajaa.

Vaikka julkisuudessa Trumpin heitto ehdittiin jo leimata tälle tyypilliseksi möläytykseksi, on uusien murtajien tarve Yhdysvalloissa huutava. Maan jäänmurtajalaivasto on syvässä rappiotilassa. Nolo tosiasia on, että suurvalta Yhdysvalloilla on vain kaksi toimivaa jäänmurtajaa.

Amerikkalaisen talouslehti Forbesin mukaan käsiin vanhentuva jäänmurtokalusto oli viime talvena isoissa vaikeuksissa Yhdysvaltojen ja Kanadan välisillä Suurilla järvillä. Alukset eivät kyenneet auttamaan järvillä kulkevia kauppa-aluksia irti jäistä, mitä Forbes pitää jo ongelmana maan turvallisuudelle.

”TULEE JOPA LIIKAA TÖITÄ”

Kovista tarpeista huolimatta Yhdysvallat on rakentanut ympärilleen protektionistisen muurin, jonka perusajatus on, että maassa operoivien alusten pitää olla Yhdysvalloissa rakennettuja. TEM:in Suojasen mukaan ICE Pact voi kuitenkin madaltaa muuria.

– Ei tähän hankkeeseen olisi muuten lähdettykään. Esimerkkejä on myös muilta teollisuuden aloilta.

Suojanen viittaa Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Australian väliseen niin sanottuun AUKUS-yhteistyöjärjestelyyn, jonka ajatus on rakentaa yhdessä sotilaskäyttöön tarkoitettuja sukellusveneitä.

Onnistuessaan puhutaan siitä, että tulee liikaa töitä kuin liian vähän.

Suojasen mukaan aloite ICE Pactiin on tullut Atlantin takaa. Yhdysvaltojen oma jäänmurtajakalusto on tullut käyttöikänsä päähän.

– Uusia ei ole saatu tehtyä, koska heillä ei ole kokemusta ja osaamista, ja tämäntyyppisen erikoisosaamisen aikaansaaminen vie pitkän aikaa.

Suomella niitä riittää, mutta yksin telakka ei pysty rakentamaan laivaa. Se vaatii ympärilleen satojen yritysten joukon, jotka toimittavat telakoille palveluita, komponentteja ja muuta materiaalia. Nämä verkostot löytyvät käytännössä vain Suomesta.

Tulevien hankkeiden työllisyysvaikutuksia Suojanen ei lähde tarkasti ennustamaan.

– Onnistuessaan puhutaan siitä, että tulee liikaa töitä kuin liian vähän, hän hehkuttaa.

EROTTAMATON OSA TEOLLISUUTTA

Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund arvioi varovaisen myönteisesti telakkateollisuuden uutta ilmansuuntaa. Hän muistuttaa telakkateollisuuden olevan oleellinen ja erottamaton osa koko Suomen teollista pohjaa.

– Laivojen suunnittelua ja moottori- ja potkuritoimittajia on syntynyt Suomeen, koska meillä on telakoita. Jos ei ole laivanrakennusta, myös siihen liittyvä osaaminen ja asiantuntemus alkavat hiipua.

Eklundin mukaan ala on ”Suomessa mennyt jo monta vuotta alikuormalla”.

– Suunnittelupuolella lämmöt ovat kuitenkin päällä.

Laivojen suunnittelua ja moottori- ja potkuritoimittajia on syntynyt Suomeen, koska meillä on telakoita.

Helsingin telakan uusi kanadalainen omistaja on töiden käynnistymisen kannalta myönteinen asia, sillä aiempi venäläisomistus kävi lopulta ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi, telakka-alasta kokonaan riippumattomista, tunnetuista geopoliittisista syistä.

– Tuolloin arktinen laivanrakennus kytkeytyi hyvin voimakkaasti Venäjän kehitykseen, jota ei tuolloin kyetty ennustamaan.

Eklundista jälkiviisaus on silti turhaa.

– Vaikea sanoa, mikä olisi aikanaan voinut olla vaihtoehto. Tuolloin tehtiin kuitenkin useita arktisia aluksia ja ihmiset saivat töitä. Muita omistajia ei ollut tarjolla. Nyt omistaja on kanadalainen, mikä tarkoittaa, että suunta on nyt valittu.

KATSE LAAJEMMALLE

Tutkijan mielestä katse pitää suunnata kuitenkin laajemmalle kuin vain Pohjois-Amerikkaan.

– Ruotsi tarvitsee uusia jäänmurtajia. Niitä ja muita arktisia aluksia tulevat tilaamaan myös muut maat, unohtamatta Chileä ja Argentiinaa.

Niillä on omat antarktiset alueet lähellä Etelänapaa.

Nopeimmin markkinoiden voi kuitenkin ennustaa kasvavan juuri Pohjois-Amerikassa. Eklund sanoo, että Yhdysvallat ja Kanada ovat meriteollisuudessa täysin avoimesti protektionistisia.

– Kun ollaan yhteistyössä tällaisten toimijoiden kanssa, se ei tietenkään saa vähentää Suomen hyvinvointia vaan sen pitää lisätä sitä.

Eklund huomauttaa, ettei arktinen laivanrakennus tarkoita vain jäänmurtajia. Siihen voi sisältyä tutkimusaluksia, matkustajalaivoja, tankkereita, huoltoaluksia tai arktisia sotalaivoja.

JÄÄNMURTAJAT JA VIHOLLISET

Juuri sotilaalliset näkökohdat vaikuttavatkin olevan Kanadan ja Yhdysvaltojen näkökulmasta jäänmurtajayhteistyön keskiössä. Kummassakin maassa jäänmurtajat ovat osa rannikkovartioston kalustoa siinä, missä Suomessa ne kuuluvat siviiliviranomaiselle.

Helsingin telakan ostaneen kanadalaisen Davien toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja James Davies esiintyi tammikuussa Helsingissä järjestetyillä SecD-Day -puolustusalan messuilla. Hän painotti vahvasti jäänmurtajien sotilaallista merkitystä.

– Ensimmäistä kertaa meidän vihollisemme jakavat ja kasvattavat arktisia kykyjään yhdessä. Tämä vaatii päättäväistä ja yhtenäistä vastausta, Davies sanoi.

Transatlanttinen yhteistyö ei ole luksusta, se on strateginen välttämättömyys.

Hänen mukaansa ”vastapuolen” laivaston nopea laajeneminen, kuten ydinjäämurtajat, jäätä särkevät sotalaivat ja erilaiset valvontalaivat, uhkaavat suoraan ”kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä ja länsiliittouman elintärkeitä intressejä”.

– Transatlanttinen yhteistyö ei ole luksusta, se on strateginen välttämättömyys. Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.

Daviesin mielestä ICE Pact on täydellinen tunnus, jonka alla voidaan rakentaa vahvoja puolustussuhteita. Hän uskoo myös, että jäänmurtajat voivat turvata Suomen itsemääräämisoikeutta, jos se vaatii länsiliittoutuneiden fyysistä läsnäoloa arktisilla alueilla.

SUOMELLA SIVIILITARPEITA

Työllisyys- ja elinkeinoministeriön Suojanen toppuuttelee puheita yhteistyön sotilaallisista ulottuvuuksista.

– Tuohan on aika lailla pohjoisamerikkalaisin silmin katsottu. Me toimimme Itämerellä, vaikka Natoon kuulummekin. Meillä ei ole merialueita puolustettavana muualla kuin täällä, hän muotoilee.

– Suomessa ICE Pact -työtä johtaa työ- ja elinkeinoministeriö, joten meille se on erityisesti teollisuuspoliittinen asia.

Jäänmurtajilla ei ole meille puolustuksellista merkitystä.

Suojanen huomauttaa, että Yhdysvalloilla, Kanadalla ja Suomella on kaikilla kuitenkin erilaiset tarpeet jäänmurtajakalustolle. Suomella ne liittyvät kauppamerenkulun sujuvoittamiseen ja talvella ylipäätään merenkulun turvaamiseen.