”Keskus­telu on paran­ta­nut ymmär­rystä molem­min puolin” – Työn­te­ki­jöi­den edus­tus yrityk­sen hallin­nossa lisää luottamusta

Henki­lös­töllä on oikeus osal­lis­tua keskeis­ten kysy­mys­ten käsit­te­lyyn yrityk­sen hallin­nossa, jos yrityk­sessä on vähin­tään 150 työn­te­ki­jää. Oikeus hallin­toe­dus­tuk­seen perus­tuu vuonna 2022 voimaan tullee­seen päivi­tet­tyyn yhteistoimintalakiin.

Lain mukaan työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jan pitää aidosti päästä osal­lis­tu­maan päätök­sen­te­koon kysy­myk­sissä, jotka koske­vat liike­toi­min­taa, taloutta ja henki­lös­tön asemaa. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa esimer­kiksi paik­kaa yrityk­sen halli­tuk­sessa tai johtoryhmässä.

Teol­li­suu­den palkan­saa­jat TP ry:n alku­vuonna 2025 julkaistu selvi­tys Vahvem­paa osal­li­suutta kertoo, että monella työpai­kalla toimi­taan lainvastaisesti.

Selvi­tyk­sen osana loka­kuussa 2024 tehtiin hallin­toe­dus­ta­jille ja muille henki­lös­tön edus­ta­jille suun­nattu kysely, johon vastasi 748 henkeä. Vastaa­jista hallin­toe­dus­ta­jia oli 118.

Kyse­lyssä laajim­min edus­tet­tuina olivat Teol­li­suus­liitto (227 vastausta), Ammat­ti­liitto Pro (195), Insi­nöö­ri­liitto (119) ja Teknii­kan Akatee­mi­set TEK (65).

Vastaa­jista 480 työs­ken­te­lee vähin­tään 150 henki­löä työl­lis­tä­vissä yrityk­sissä. Näistä vastaa­jista vain puolet kertoi, että yrityk­sessä on henki­lös­tön hallintoedustusjärjestelmä.

Suomessa oli vuonna 2022 reilu tuhat yritystä, jotka työl­lis­tä­vät vähin­tään 150 henki­löä. Näissä yrityk­sissä työs­ken­teli noin 594 000 työntekijää.

KOKEMUKSET LAIDASTA LAITAAN

Hallin­toe­dus­tus­jär­jes­tel­mästä on vaih­te­le­via koke­muk­sia. Kyse­lyyn vastan­neista hallin­toe­dus­ta­jista 36 prosent­tia kertoo hallin­toe­dus­tus­jär­jes­tel­män toimi­neen erit­täin tai melko hyvin. Toisaalta 27 prosent­tia kertoo järjes­tel­män toimi­neen erit­täin tai melko heikosti.

Kyse­lyn mukaan työn­te­ki­jöi­den hallin­toe­dus­tus on usein järjes­tetty anta­malla paikka yrityk­sen laajen­ne­tussa johto­ryh­mässä. Selvi­tyk­sen mukaan laajen­net­tuja johto­ryh­miä on saatettu perus­taa henki­lös­tön edus­tusoi­keu­den täyt­tä­mi­seksi, eikä aidoksi päätök­sen­teon elimeksi.

Laki ei velvoita anta­maan henki­lös­tön hallin­toe­dus­ta­jalle samoja oikeuk­sia ja velvol­li­suuk­sia kuin muille toimie­li­men jäse­nille. Kyse­lyn hallin­toe­dus­ta­jista 64 prosent­tia kertoo­kin, ettei heillä ole samoja oikeuk­sia ja velvollisuuksia.

Kyse­lyyn vastan­neista hallin­toe­dus­ta­jista harva kokee olevansa vaiku­tus­val­tai­nen tehtävässään.

Kyse­lyyn vastan­neista hallin­toe­dus­ta­jista harva kokee olevansa vaiku­tus­val­tai­nen tehtä­väs­sään. 79 prosent­tia vastaa­jista arvioi, että hänellä on vähän, melko vähän tai ei lain­kaan vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia. 12 prosent­tia kokee voivansa vaikut­taa melko paljon tai paljon.

Keskei­senä ongel­mana hallin­toe­dus­ta­jat koke­vat, että heitä ei kuulla etukä­teen, vaan heille kerro­taan jo tehdyistä päätök­sistä, jolloin vaikut­ta­mi­sen mahdol­li­suus on pieni.

Hallin­toe­dus­ta­jat pitä­vät parhaim­pina tapoina vaikut­taa suoraa keskus­te­lu­yh­teyttä johtoon. Vastaus­ten perus­teella epämuo­dol­li­set keskus­te­lut koetaan vaikut­ta­vam­miksi kuin viral­li­set kokoukset.

TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYKSET ESIIN

Sand­vik Mining and Construc­tion Oy:n Tampe­reen pääluot­ta­mus­mies Markus Haataja toimii yhtiössä henki­lös­tön hallin­toe­dus­ta­jana johto­ryh­mässä, joka keskit­tyy muun muassa Tampe­reen tehtai­den kiinteistöasioihin.

– Näen, että tämä on oikea johto­ryhmä hallin­toe­dus­tuk­selle, Haataja sanoo.

Sand­vi­killa aloi­tet­tiin henki­lös­tön hallin­toe­dus­tus sen jälkeen, kun laista tuli velvoit­tava vuonna 2022. Hallin­toe­dus­tuk­sesta on laadittu maata­son sopi­mus, jota sovel­le­taan paik­ka­kun­nit­tain. Sand­vi­killa edus­tus on aidossa toimielimessä.

– Tämä johto­ryhmä on ollut aina­kin 20 vuotta, eikä ole teen­näi­sesti luotu, Haataja kertoo.

Hallin­toe­dus­ta­jan kausi on neli­vuo­ti­nen ja edel­ly­tyk­senä on, että hallin­toe­dus­taja on myös muussa luot­ta­mus­toi­messa, kuten pääluottamusmiehenä.

Haataja pohtii, että hallin­toe­dus­tuk­sen vaiku­tus­ten mittaa­mi­nen on vaikeaa, mutta koke­mus on, että työn­te­ki­jä­puo­len viesti on kuultu ennen päätöksentekoa.

– Olemme pääs­seet avoi­mesti keskus­te­le­maan ja tuomaan työn­te­ki­jöi­den näke­myk­siä esiin.

Ruot­sa­lai­so­mis­tei­sessa Sand­vik-konser­nissa keskus­te­lun perin­teitä on vaalittu aiem­min­kin. Paikal­li­sia yt-kokouk­sia pide­tään kuukausit­tain ja kaksi kertaa vuodessa järjes­te­tään yhty­män laajui­set yt-kokoukset.

– Emme ole lähte­neet niin taka­mat­kalta kuin moni muu yritys. Sään­nöl­listä vuoro­pu­he­lua on ollut pitkän aikaa, Haataja kertoo.

Työn­te­ki­jöi­den hallin­toe­dus­tus ja sään­nöl­li­set yt-kokouk­set johta­vat siihen, että työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jat tule­vat toisil­leen tutuiksi.

– On tärkeä arvo, että voidaan keskus­tella epävi­ral­li­sesti luot­ta­muk­sella, Haataja sanoo.

AINA EI TARVITSE OLLA SAMAA MIELTÄ

Avoin ja jatku­vat keskus­telu myös luo ilma­pii­riä, jossa erimie­li­syys ei tarkoita riite­lyä. Harvat asiat ovat mustia tai valkoi­sia. Harmaan sävy­jen tunnis­ta­mi­nen on tärkeää.

– Keskus­telu on paran­ta­nut ymmär­rystä molem­min puolin. Ei tarvitse aina olla samaa mieltä, mutta kuun­te­lemme toisiamme, Haataja sanoo.

Surul­lista, jos jois­sain yrityk­sissä ei vain haluta antaa hallintoedustusta.

Johto­ryh­män asiat ovat lähtö­koh­tai­sesti salassa pidet­tä­viä, joten henki­lös­tön hallin­toe­dus­ta­jan roolina ei ole tiedot­taa asioista työn­te­ki­jöille. Haataja on kuiten­kin koke­nut, että työn­te­ki­jät pitä­vät edus­tusta kanna­tet­ta­vana asiana.

– Uskon, että suurin osa työn­te­ki­jöistä pitää sitä yhtenä keinona viedä vies­tiä paikal­li­selle johdolle.

Monessa yrityk­sessä työn­te­ki­jöi­den hallin­toe­dus­tus puut­tuu, vaikka laki sitä edel­lyt­tää. Haataja pohtii, että lain rikko­mi­nen on maine­haitta, johon ei luulisi olevan varaa, kun alat ja yrityk­set kilpai­le­vat piene­ne­vien ikäluok­kien työpanoksesta.

– Surul­lista, jos jois­sain yrityk­sissä ei vain haluta antaa hallin­toe­dus­tusta. Pidän sitä aika vanhoil­li­sena asenteena.

KEHITYSEHDOTUKSIA

TP:n selvi­tyk­sen kirjoit­ta­jat laki­mies Maria Jauhiai­nen ja TP:n pääsih­teeri Merja Jutila Roon teke­vät paran­nuseh­do­tuk­sia henki­lös­tön hallintoedustusjärjestelmään.

Selvi­tyk­sessä alle­vii­va­taan, että hallin­toe­dus­tus pitää olla yrityk­sen todel­li­sessa halli­tuk­sessa tai johto­ryh­mässä. Käsi­tel­ty­jen asioi­den myös pitää olla valmis­telu- ja päätös­vai­heessa, jotta niihin on mahdol­lista vaikuttaa.

Työnan­ta­jille pitää myös säätää sank­tioita, jotta lakia nouda­te­taan parem­min. Myös tiedon lisää­mi­selle ja käytän­tö­jen selkeyt­tä­mi­selle on tarvetta.

Kirjoit­ta­jat lisäksi esit­tä­vät, että lain sovel­ta­mis­ra­jaa tulee laskea 150 työn­te­ki­jästä, jotta edut jakau­tu­vat useam­piin yrityk­siin. Henki­lös­tön aito hallin­toe­dus­tus vahvis­taa yhteis­työtä ja luot­ta­musta yrityk­sen sisällä.