Valtion taloutta voisi paikata veroeu­roja lisää­mällä – ”Eikä tarvit­sisi edes tehdä suuria”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on säästö­moo­dissa. Hallitus on päättänyt taittaa julkisen talouden velka­suh­teen halli­tus­kauden loppuun mennessä leikkaa­malla menoja yli 5 miljar­dilla eurolla. Sen sijaan verotusta se lisää vain noin 1,5 miljar­dilla eurolla.

Kansain­vä­linen valuut­ta­ra­hasto IMF esitti vasti­kään, että Suomen on jatket­tava julkisen talouden tasapai­not­ta­mista. Menoleik­kausten lisäksi toimin­ta­pak­kiin on kuulut­tava veronkiristyksiä.

Tekijä kysyi verotusta tunte­vilta asian­tun­ti­joilta, olisiko hallitus voinut painottaa toimiaan toisin. Kyllä, vasta­sivat asian­tun­tijat. He löysivät verotuk­sesta kohteita, joita kiris­tä­mällä valtiolle kertyisi verotu­loja useampi miljardi euroa.

Suomessa veroja kerätään eniten kulutus­ve­roina, kuten arvon­li­sä­ve­roina, ja kotita­louk­sien tulove­roina, kuten ansio- ja pääoma­tu­lo­ve­roina. Molemmat luokat tuovat kokonais­ve­ro­ker­ty­mästä noin kolmanneksen.

Yhtei­söjen eli osakeyh­tiöiden ja osuus­kun­tien yhtei­sö­ve­rojen tai omaisuuden verojen osuudet kokonais­ve­ro­tu­loista jäävät alle 10 prosenttiin.

HAITTAVEROT SIDOTTAVA INDEKSIIN

Uuden talous­a­jat­telun keskuksen UTAK:n toimin­nan­joh­tajan Lauri Holapan mielestä halli­tuksen kiris­tys­toimet ovat nykyi­sessä talouden laskusuh­dan­teessa haitallisia.

Holappa muistuttaa, että säästöjen ja veromuu­tosten paino­tukset ovat poliit­tinen arvova­linta. Tehdyt toimet ja paino­tukset vaikut­tavat erita­voin yhteis­kun­taan ja politiikkaan.

– Talous­tie­teel­listä näyttöä on, että etenkin matala­suh­dan­teessa tehdyillä leikkaus­toi­milla on suuret kerroinvaikutukset.

Holapan mielestä verotuksen painot­ta­minen julkisen talouden tasapai­no­tus­toi­missa olisi järkevämpää.

Yksi verotoimi voisi olla haitta­ve­rojen sitominen indek­seihin. Haitta­ve­roja ovat muun muassa monet valmis­te­verot, joita makse­taan ihmisten tervey­teen ja ympäris­töön haital­li­sesti vaikut­ta­vien tuotteiden valmis­tuk­sesta. Haitta­ve­rojen indek­si­sointi tarkoittaa, että vero määräy­tyisi tuotteen hinnan mukaan, ei haital­lisen aineen määrän mukaan.

– Kokonais­ve­roas­teemme on laskenut viime vuosina keskei­siltä osin haitta­ve­rojen tuottojen laskun vuoksi. Koska haitta­ve­roja ei ole indek­soitu, siitä seuraa, että hintojen noustessa verojen määrä ei muutu.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan valmis­te­ve­rojen ja myös ajoneu­vo­veron indek­soinnit toisivat verotu­loja 0,5–0,8 miljardia euroa. VM:n arviossa ei ole mukana tupakkaveroa.

Verojär­jes­tel­mämme oikeas­taan ainoa voimak­kaasti progres­sii­vinen osa on palkka­tu­loista makset­ta­vassa verotuksessa.

Holappa ei sulkisi pois myöskään ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen tehtäviä muutoksia.

– Tämä ei tieten­kään ole suosittu mieli­pide, Holappa muotoilee.

– Verojär­jes­tel­mämme ainoa voimak­kaasti progres­sii­vinen osa on palkka­tu­loista makset­ta­vassa verotuk­sessa. Jos halli­tukset toisensa jälkeen ottavat linjan, että näitä veroja ei voida muuttaa, johtaa se siihen, että progres­sii­vi­suus heikentyy verojärjestelmässämme.

Verojen progres­sii­vi­suus eli verojen nousu tulojen kasvaessa vaikuttaa muun muassa siihen, miten oikeu­den­mu­kai­sena verotusta pidetään.

OSINKOVEROHUOJENNUSTA ON KAVENNETTAVA

Verotuksen oikeu­den­mu­kai­suuden kysymys on noussut esille myös listaa­mat­to­mien yritysten osinko­ve­ro­tuksen yhtey­dessä. Suoma­lainen osinko­ve­ro­jär­jes­telmä on erityi­sesti vauraiden yritysten omista­jille huomat­tavan kevyt. Järjes­telmää kriti­soivat niin kaikki Tekijän haastat­te­lemat asian­tun­tijat kuin useat kansain­vä­liset talouden arviointiryhmät.

Kalevi Sorsa ‑säätiön toimin­nan­joh­taja Lauri Finér laski alkuvuo­desta, että pääomien veropohjaa vahvis­ta­malla sekä haitta­ve­roilla voisi kerätä vuodessa yli 3 miljardin euron lisätulot.

Finérin 10 kohdan listalla listaa­mat­to­mien yritysten osinko­ve­ro­tuksen muutokset olivat ensim­mäi­senä. Pelkäs­tään vuoden 2017 VM:n verotyö­ryhmän esittä­millä muutok­silla osinko­ve­ro­jär­jes­tel­mään verotuot­tojen määrä kasvaisi 430 miljoo­nalla eurolla vuodessa.

– Järjes­telmä on sillä lailla nurin­ku­rinen, että täyden verohuo­jen­nuksen voi saada vasta, kun yrityk­sellä on vähin­tään 1,9 miljoonan euron varal­li­suus. Järjes­telmä suosii varak­kaimpia yrittäjiä, Finér sanoo.

Finér kertoo, että tutki­musten mukaan listaa­mat­to­mien yritysten osinko­ve­ro­jär­jes­tel­mällä on jopa taloutta vääris­tävä vaikutus. Se ohjaa yrityksiä inves­toi­maan seiniin tai muuhun arvonsa säilyt­tä­vään omaisuuteen.

Korjaa­malla yksit­täisiä ongel­ma­kohtia päästään jo pitkälle.

Muita pääomien veropohjaa vahvis­tavia muutoksia voisi Finérin mielestä tehdä esimer­kiksi vakuu­tus­kuo­rien verotuksen kiris­tyk­sillä ja pankki­toi­mintaa verottamalla.

– Kaikesta muusta liike­toi­min­nasta makse­taan arvon­li­sä­veroa paitsi pankki- ja vakuu­tus­toi­min­nasta. Vakuu­tus­toi­min­nassa on vakuu­tus­mak­su­ve­ronsa, mutta pankit ovat ainoita, joita nämä verot eivät koske. Sen sijaan kaikissa muissa pohjois­maissa pankeilla on oma pankkiveronsa.

Myös Finér sitoisi haitta­verot indek­seihin. Lisäksi hän korot­taisi muun muassa kaivos­ro­jal­ti­veroa ja peruut­taisi jo sovit­tuja veronalennuksia.

Finérin mielestä valtiolla olisi mahdol­lista saada verotu­loja tekemällä pieniä muutoksia yksit­täi­sissä ongel­ma­koh­dissa. Suuri verore­montti ei ole tarpeen.

– Näyttää siltä, että veromuu­tokset syntyvät hiljal­leen yksit­täisten poliit­tisten neuvot­te­luiden tulok­sena. Mieles­täni näin voidaan myös edetä, sillä perus­asiat ovat kunnossa. Korjaa­malla yksit­täisiä ongel­ma­kohtia päästään jo pitkälle.

YRITYKSET JA VARAKKAAT MUKAAN TALKOISIIN

Myös toimi­hen­ki­löiden keskus­jär­jestön STTK:n pääeko­no­mistin Patrizio Lainàn mielestä verotusta muutta­malla valtio voisi saada merkit­tä­västi lisää tuloja.

Keväällä Lainà laski VM:n ennus­tee­seen nojaten, että kokonais­ve­roaste eli verot suhteessa brutto­kan­san­tuot­tee­seen on laske­massa 2,5 prosent­tiyk­sikköä halli­tus­kauden aikana. Se tarkoittaa yli 8 miljardin euron verova­jetta vuonna 2027 verrat­tuna vuoteen 2022.

Halli­tuksen verotoi­mien, sekä VM:n ennus­te­muu­tosten seurauk­sena arvio verova­jeesta on pienen­tynyt. Nyt VM:n ennus­teessa se on noin 4 miljardia vuonna 2027.

Keväällä Lainà esitteli pitkän listan verotoimia, joista tuloja olisi saata­vissa. Hallitus on joitakin Lainàn listan toimista toteut­tanut, mutta valtaosa on tekemättä.

Jos yksi toimi pitäisi ottaa, se olisi listaa­mat­to­mien yritysten osinko­ve­ro­huo­jen­nuksen poisto.

Työn verotuksen kiris­tä­minen ei Lainàn mukaan kuulu verotoi­mi­lis­talle edelleen­kään. Samoin halli­tuksen arvon­li­sä­ve­ro­tuksen kiris­tykset Lainà olisi jättänyt tekemättä. ALV:n kiris­tyksiä Lainà pitää eriar­vois­ta­vina. Sen sijaan yritysten ja varak­kaiden ihmisten taakan­jakoa hän lisäisi.

– Jos yksi toimi pitäisi ottaa, se olisi listaa­mat­to­mien yritysten osinko­ve­ro­huo­jen­nuksen poisto. Tämä varak­kaille ihmisille annettu etu lähen­telee kohta miljardia euroa, Lainà sanoo.

Merkit­tävä verotu­lojen tuoja olisi yhtei­sö­ve­rojen nosto. Nyt yrityksiä verote­taan 20 prosentin verokan­nalla ja sitä Lainà korot­taisi parilla prosenttiyksiköllä.

– Kansain­vä­li­sesti yritysten verosuun­nit­telua on onnis­tuttu kitke­mään ja kansain­vä­listä verokil­pailua rajoi­tettua muun muassa OECD:n minimiyh­tei­sö­ve­rolla. Suomen verokannan nosto tarkoit­taisi vasta siirty­mistä muiden Pohjois­maiden tasolle.

Lainàn listalle kuuluu myös maakun­ta­vero, jota sote-alueille on ehdotettu, mutta josta hallitus ei innostu. Lainàn mielestä vero olisi kuitenkin sote-alueille keskeinen.

– Koko sote-järjes­telmän toimi­vuuden kannalta olisi kriit­tistä, että hyvin­voin­tia­lueilla olisi verotusoi­keus. Järjes­telmä ei voi toimia, jos sote-alueilla pääte­tään vain menoista.

ISOT VERORYHMÄT – VÄHÄISET KÄYTTÄYTYMISVAIKUTUKSET

Hyvä verojär­jes­telmä vaikuttaa mahdol­li­simman vähän ihmisten tai yritysten käyttäy­ty­mi­seen. Verotuksen halutaan olevan neutraali. Todel­li­suu­dessa verot vaikut­tavat ihmisten ja yritysten käyttäy­ty­mi­seen vähin­tään hiukan.

Verotut­ki­muksen huippu­yk­sikön osahank­keen johtaja ja Tampe­reen yliopiston talous­tie­teen oppiai­neen profes­sori Jarkko Harju kertoo, että tutki­musten mukaan useim­missa, suuria veroker­tymiä kerryt­tä­vissä veroissa käyttäy­ty­mis­vai­ku­tukset jäävät usein vähäi­siksi. Näin käy pääosin ansio­tuloa verotet­taessa tai kulutusveroissa.

Sotu-maksujen korotuksia olisi syytä harkita tarkkaan.

Myöskään yritys­ve­ro­tuk­sessa ei välttä­mättä saada isoja muutoksia aikaan. Verotut­ki­muksen huippu­yk­sikön tutkijat julkai­sivat äsket­täin tutki­muksen, jonka mukaan vuosien 2012 ja 2014 yhtei­sö­veron laskut eivät ole lisän­neet inves­toin­teja ja talous­kasvua merkit­tä­västi. Talous­kasvu ei ole myöskään täysin kompen­soinut verotu­lojen menetystä, joka verolas­kuista on aiheutunut.

– Kun verotuksen muutoksia pohdi­taan, pitäisi miettiä kokonai­suutta ja myös verola­ji­koh­tai­sesti sitä, missä käyttäy­ty­mis­vai­ku­tukset ovat suurimmat, Harju sanoo.

– Julki­sessa verokes­kus­te­lussa pitäisi muistaa, että jos jotain veroa muute­taan, muutoksen tuoma aukko esimer­kiksi verotu­loissa on kompen­soi­tava toisaalta.

Verotut­ki­muk­sessa kiinnos­tava, kehit­tyvä tutki­mus­kenttä liittyy sosiaa­li­tur­va­mak­suihin, jotka ovat veroluon­teisia maksuja. Näiden maksujen osuus kaikista verotuo­toista on suuri, noin kolmannes Suomessakin.

– Esimer­kiksi sosiaa­li­tur­va­mak­sujen käyttäy­ty­mis­vai­ku­tuk­sista tiede­tään vähemmän, mutta käyttäy­ty­mis­vai­ku­tukset voivat olla yllät­tä­vänkin suuria, Harju sanoo.

– Niillä näyttää olevan suuri vaikutus esimer­kiksi työlli­syy­teen ja siksi sotu-maksujen korotuksia olisi syytä harkita tarkkaan.