Valtion taloutta voisi paikata veroeuroja lisäämällä – ”Eikä tarvitsisi edes tehdä suuria”

Päämin­is­teri Pet­teri Orpon (kok) johta­ma hal­li­tus on säästö­mood­is­sa. Hal­li­tus on päät­tänyt tait­taa julkisen talouden velka­suh­teen hal­li­tuskau­den lop­pu­un men­nessä leikkaa­mal­la meno­ja yli 5 mil­jardil­la eurol­la. Sen sijaan vero­tus­ta se lisää vain noin 1,5 mil­jardil­la eurol­la.

Kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to IMF esit­ti vastikään, että Suomen on jatket­ta­va julkisen talouden tas­apain­ot­tamista. Menoleikkausten lisäk­si toim­inta­pakki­in on kuu­lut­ta­va veronkiristyk­siä.

Tek­i­jä kysyi vero­tus­ta tun­tevil­ta asiantun­ti­joil­ta, olisiko hal­li­tus voin­ut pain­ot­taa toimi­aan toisin. Kyl­lä, vas­ta­si­vat asiantun­ti­jat. He löy­sivät vero­tuk­ses­ta kohtei­ta, joi­ta kiristämäl­lä val­ti­olle ker­ty­isi vero­tu­lo­ja use­ampi mil­jar­di euroa.

Suomes­sa vero­ja kerätään eniten kulu­tusveroina, kuten arvon­lisäveroina, ja koti­talouk­sien tuloveroina, kuten ansio- ja pääo­mat­uloveroina. Molem­mat luokat tuo­vat kokon­aisvero­ker­tymästä noin kol­man­nek­sen.

Yhteisö­jen eli osakey­htiöi­den ja osu­uskun­tien yhteisövero­jen tai omaisu­u­den vero­jen osu­udet kokon­aisvero­tu­loista jäävät alle 10 pros­ent­ti­in.

HAITTAVEROT SIDOTTAVA INDEKSIIN

Uuden talousa­jat­telun keskuk­sen UTAK:n toimin­nan­jo­hta­jan Lau­ri Hola­pan mielestä hal­li­tuk­sen kiristys­toimet ovat nykyisessä talouden laskusuh­dan­teessa haitallisia.

Holap­pa muis­tut­taa, että säästö­jen ja vero­muu­tosten pain­o­tuk­set ovat poli­it­ti­nen arvo­val­in­ta. Tehdyt toimet ja pain­o­tuk­set vaikut­ta­vat eri­tavoin yhteiskun­taan ja poli­ti­ikkaan.

– Talousti­eteel­listä näyt­töä on, että etenkin mata­la­suh­dan­teessa tehdy­il­lä leikkaus­toimil­la on suuret ker­roin­vaiku­tuk­set.

Hola­pan mielestä vero­tuk­sen pain­ot­ta­mi­nen julkisen talouden tas­apain­o­tus­toimis­sa olisi järkeväm­pää.

Yksi vero­toi­mi voisi olla hait­tavero­jen sit­o­mi­nen indek­sei­hin. Hait­tavero­ja ovat muun muas­sa mon­et valmis­teverot, joi­ta mak­se­taan ihmis­ten ter­vey­teen ja ympäristöön haitallis­es­ti vaikut­tavien tuot­tei­den valmis­tuk­ses­ta. Hait­tavero­jen indek­sisoin­ti tarkoit­taa, että vero määräy­ty­isi tuot­teen hin­nan mukaan, ei haitallisen aineen määrän mukaan.

– Kokon­aisveroas­t­eemme on laskenut viime vuosi­na keskeisiltä osin hait­tavero­jen tuot­to­jen laskun vuok­si. Kos­ka hait­tavero­ja ei ole indek­soitu, siitä seu­raa, että hin­to­jen noustes­sa vero­jen määrä ei muu­tu.

Val­tio­varain­min­is­ter­iön arvion mukaan valmis­tevero­jen ja myös ajoneu­voveron indek­soin­nit toisi­vat vero­tu­lo­ja 0,5–0,8 mil­jar­dia euroa. VM:n arvios­sa ei ole mukana tupakkaveroa.

Vero­jär­jestelmämme oikeas­t­aan ain­oa voimakkaasti pro­gres­si­ivi­nen osa on palkkat­u­loista mak­set­tavas­sa vero­tuk­ses­sa.

Holap­pa ei sulk­isi pois myöskään ansio­tulovero­tuk­seen tehtäviä muu­tok­sia.

– Tämä ei tietenkään ole suosit­tu mielipi­de, Holap­pa muo­toilee.

– Vero­jär­jestelmämme ain­oa voimakkaasti pro­gres­si­ivi­nen osa on palkkat­u­loista mak­set­tavas­sa vero­tuk­ses­sa. Jos hal­li­tuk­set toisen­sa jäl­keen otta­vat lin­jan, että näitä vero­ja ei voi­da muut­taa, johtaa se siihen, että pro­gres­si­ivi­su­us heiken­tyy vero­jär­jestelmässämme.

Vero­jen pro­gres­si­ivi­su­us eli vero­jen nousu tulo­jen kas­vaes­sa vaikut­taa muun muas­sa siihen, miten oikeu­den­mukaise­na vero­tus­ta pide­tään.

OSINKOVEROHUOJENNUSTA ON KAVENNETTAVA

Vero­tuk­sen oikeu­den­mukaisu­u­den kysymys on nous­sut esille myös lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­tuk­sen yhtey­dessä. Suo­ma­lainen osinkovero­jär­jestelmä on eri­tyis­es­ti vau­raiden yri­tys­ten omis­ta­jille huo­mat­ta­van kevyt. Jär­jestelmää kri­ti­soi­vat niin kaik­ki Tek­i­jän haas­tat­telemat asiantun­ti­jat kuin use­at kan­sain­väliset talouden arvioin­tiryh­mät.

Kale­vi Sor­sa ‑säätiön toimin­nan­jo­hta­ja Lau­ri Finér las­ki alku­vuodes­ta, että pääomien veropo­h­jaa vahvis­ta­mal­la sekä hait­taveroil­la voisi kerätä vuodessa yli 3 mil­jardin euron lisä­tu­lot.

Finérin 10 kohdan listal­la lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­tuk­sen muu­tok­set oli­vat ensim­mäisenä. Pelkästään vuo­den 2017 VM:n verotyöryh­män esit­tämil­lä muu­tok­sil­la osinkovero­jär­jestelmään vero­tuot­to­jen määrä kas­vaisi 430 miljoon­al­la eurol­la vuodessa.

– Jär­jestelmä on sil­lä lail­la nurinkuri­nen, että täy­den vero­huo­jen­nuk­sen voi saa­da vas­ta, kun yri­tyk­sel­lä on vähin­tään 1,9 miljoo­nan euron var­al­lisu­us. Jär­jestelmä suosii varakkaimpia yrit­täjiä, Finér sanoo.

Finér ker­too, että tutkimusten mukaan lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­jär­jestelmäl­lä on jopa talout­ta vääristävä vaiku­tus. Se ohjaa yri­tyk­siä investoimaan seini­in tai muuhun arvon­sa säi­lyt­tävään omaisu­u­teen.

Kor­jaa­mal­la yksit­täisiä ongel­mako­htia päästään jo pitkälle.

Mui­ta pääomien veropo­h­jaa vahvis­tavia muu­tok­sia voisi Finérin mielestä tehdä esimerkik­si vaku­u­tuskuorien vero­tuk­sen kiristyk­sil­lä ja pankki­toim­intaa verot­ta­mal­la.

– Kaikesta muus­ta liike­toimin­nas­ta mak­se­taan arvon­lisäveroa pait­si pank­ki- ja vaku­u­tus­toimin­nas­ta. Vaku­u­tus­toimin­nas­sa on vaku­u­tus­mak­su­veron­sa, mut­ta pankit ovat ain­oi­ta, joi­ta nämä verot eivät koske. Sen sijaan kaikissa muis­sa pohjo­is­mais­sa pankeil­la on oma pankkiveron­sa.

Myös Finér sitoisi hait­taverot indek­sei­hin. Lisäk­si hän korot­taisi muun muas­sa kaivos­ro­jal­tiveroa ja peru­ut­taisi jo sovit­tu­ja veronalen­nuk­sia.

Finérin mielestä val­ti­ol­la olisi mah­dol­lista saa­da vero­tu­lo­ja tekemäl­lä pieniä muu­tok­sia yksit­täi­sis­sä ongel­mako­hdis­sa. Suuri verore­mont­ti ei ole tarpeen.

– Näyt­tää siltä, että vero­muu­tok­set syn­tyvät hil­jalleen yksit­täis­ten poli­it­tis­ten neu­vot­telu­iden tulok­se­na. Mielestäni näin voidaan myös ede­tä, sil­lä perusasi­at ovat kun­nos­sa. Kor­jaa­mal­la yksit­täisiä ongel­mako­htia päästään jo pitkälle.

YRITYKSET JA VARAKKAAT MUKAAN TALKOISIIN

Myös toim­i­henkilöi­den keskusjär­jestön STTK:n pääekon­o­mistin Patrizio Lainàn mielestä vero­tus­ta muut­ta­mal­la val­tio voisi saa­da merkit­tävästi lisää tulo­ja.

Kevääl­lä Lainà las­ki VM:n ennus­teeseen nojat­en, että kokon­aisveroaste eli verot suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen on laske­mas­sa 2,5 pros­ent­tiyk­sikköä hal­li­tuskau­den aikana. Se tarkoit­taa yli 8 mil­jardin euron verova­jet­ta vuon­na 2027 ver­rat­tuna vuo­teen 2022.

Hal­li­tuk­sen vero­toimien, sekä VM:n ennuste­muu­tosten seu­rauk­se­na arvio verova­jeesta on pienen­tynyt. Nyt VM:n ennus­teessa se on noin 4 mil­jar­dia vuon­na 2027.

Kevääl­lä Lainà esit­teli pitkän lis­tan vero­toimia, joista tulo­ja olisi saatavis­sa. Hal­li­tus on joitakin Lainàn lis­tan toimista toteut­tanut, mut­ta val­taosa on tekemät­tä.

Jos yksi toi­mi pitäisi ottaa, se olisi lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­huo­jen­nuk­sen pois­to.

Työn vero­tuk­sen kiristämi­nen ei Lainàn mukaan kuu­lu vero­toim­ilistalle edelleenkään. Samoin hal­li­tuk­sen arvon­lisävero­tuk­sen kiristyk­set Lainà olisi jät­tänyt tekemät­tä. ALV:n kiristyk­siä Lainà pitää eri­ar­vois­tavina. Sen sijaan yri­tys­ten ja varakkaiden ihmis­ten taakan­jakoa hän lisäisi.

– Jos yksi toi­mi pitäisi ottaa, se olisi lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­huo­jen­nuk­sen pois­to. Tämä varakkaille ihmisille annet­tu etu lähen­telee koh­ta mil­jar­dia euroa, Lainà sanoo.

Merkit­tävä vero­tu­lo­jen tuo­ja olisi yhteisövero­jen nos­to. Nyt yri­tyk­siä verote­taan 20 pros­entin verokan­nal­la ja sitä Lainà korot­taisi par­il­la pros­ent­tiyk­siköl­lä.

– Kan­sain­välis­es­ti yri­tys­ten vero­su­un­nit­telua on onnis­tut­tu kitkemään ja kan­sain­välistä verokil­pailua rajoitet­tua muun muas­sa OECD:n min­imiy­hteisöverol­la. Suomen verokan­nan nos­to tarkoit­taisi vas­ta siir­tymistä muiden Pohjo­is­maid­en tasolle.

Lainàn listalle kuu­luu myös maakun­tavero, jota sote-alueille on ehdotet­tu, mut­ta jos­ta hal­li­tus ei innos­tu. Lainàn mielestä vero olisi kuitenkin sote-alueille keskeinen.

– Koko sote-jär­jestelmän toimivu­u­den kannal­ta olisi kri­it­tistä, että hyv­in­voin­tialueil­la olisi vero­tu­soikeus. Jär­jestelmä ei voi toimia, jos sote-alueil­la päätetään vain menoista.

ISOT VERORYHMÄT – VÄHÄISET KÄYTTÄYTYMISVAIKUTUKSET

Hyvä vero­jär­jestelmä vaikut­taa mah­dol­lisim­man vähän ihmis­ten tai yri­tys­ten käyt­täy­tymiseen. Vero­tuk­sen halu­taan ole­van neu­traali. Todel­lisu­udessa verot vaikut­ta­vat ihmis­ten ja yri­tys­ten käyt­täy­tymiseen vähin­tään hiukan.

Vero­tutkimuk­sen huip­puyk­sikön osa­hankkeen johta­ja ja Tam­pereen yliopis­ton talousti­eteen oppi­aineen pro­fes­sori Jarkko Har­ju ker­too, että tutkimusten mukaan useim­mis­sa, suuria vero­ker­tymiä ker­ryt­tävis­sä verois­sa käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­set jäävät usein vähäisik­si. Näin käy pääosin ansio­tu­loa verotet­taes­sa tai kulu­tusverois­sa.

Sotu-mak­su­jen koro­tuk­sia olisi syytä harki­ta tarkkaan.

Myöskään yri­tysvero­tuk­ses­sa ei vält­tämät­tä saa­da iso­ja muu­tok­sia aikaan. Vero­tutkimuk­sen huip­puyk­sikön tutk­i­jat julka­isi­vat äsket­täin tutkimuk­sen, jon­ka mukaan vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron laskut eivät ole lisän­neet investoin­te­ja ja talouskasvua merkit­tävästi. Talouskasvu ei ole myöskään täysin kom­pen­soin­ut vero­tu­lo­jen mene­tys­tä, joka vero­laskuista on aiheutunut.

– Kun vero­tuk­sen muu­tok­sia pohdi­taan, pitäisi miet­tiä kokon­aisu­ut­ta ja myös vero­la­jiko­htais­es­ti sitä, mis­sä käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­set ovat suurim­mat, Har­ju sanoo.

– Julkises­sa verokeskustelus­sa pitäisi muis­taa, että jos jotain veroa muute­taan, muu­tok­sen tuo­ma aukko esimerkik­si vero­tu­lois­sa on kom­pen­soita­va toisaal­ta.

Vero­tutkimuk­ses­sa kiin­nos­ta­va, kehit­tyvä tutkimuskent­tä liit­tyy sosi­aal­i­tur­va­mak­sui­hin, jot­ka ovat verolu­on­teisia mak­su­ja. Näi­den mak­su­jen osu­us kaik­ista vero­tuo­toista on suuri, noin kol­mannes Suomes­sakin.

– Esimerkik­si sosi­aal­i­tur­va­mak­su­jen käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sista tiede­tään vähem­män, mut­ta käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­set voivat olla yllät­tävänkin suuria, Har­ju sanoo.

– Niil­lä näyt­tää ole­van suuri vaiku­tus esimerkik­si työl­lisyy­teen ja sik­si sotu-mak­su­jen koro­tuk­sia olisi syytä harki­ta tarkkaan.