Valtion taloutta voisi paikata veroeuroja lisäämällä – ”Eikä tarvitsisi edes tehdä suuria”

Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on säästömoodissa. Hallitus on päättänyt taittaa julkisen talouden velkasuhteen hallituskauden loppuun mennessä leikkaamalla menoja yli 5 miljardilla eurolla. Sen sijaan verotusta se lisää vain noin 1,5 miljardilla eurolla.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF esitti vastikään, että Suomen on jatkettava julkisen talouden tasapainottamista. Menoleikkausten lisäksi toimintapakkiin on kuuluttava veronkiristyksiä.

Tekijä kysyi verotusta tuntevilta asiantuntijoilta, olisiko hallitus voinut painottaa toimiaan toisin. Kyllä, vastasivat asiantuntijat. He löysivät verotuksesta kohteita, joita kiristämällä valtiolle kertyisi verotuloja useampi miljardi euroa.

Suomessa veroja kerätään eniten kulutusveroina, kuten arvonlisäveroina, ja kotitalouksien tuloveroina, kuten ansio- ja pääomatuloveroina. Molemmat luokat tuovat kokonaisverokertymästä noin kolmanneksen.

Yhteisöjen eli osakeyhtiöiden ja osuuskuntien yhteisöverojen tai omaisuuden verojen osuudet kokonaisverotuloista jäävät alle 10 prosenttiin.

HAITTAVEROT SIDOTTAVA INDEKSIIN

Uuden talousajattelun keskuksen UTAK:n toiminnanjohtajan Lauri Holapan mielestä hallituksen kiristystoimet ovat nykyisessä talouden laskusuhdanteessa haitallisia.

Holappa muistuttaa, että säästöjen ja veromuutosten painotukset ovat poliittinen arvovalinta. Tehdyt toimet ja painotukset vaikuttavat eritavoin yhteiskuntaan ja politiikkaan.

– Taloustieteellistä näyttöä on, että etenkin matalasuhdanteessa tehdyillä leikkaustoimilla on suuret kerroinvaikutukset.

Holapan mielestä verotuksen painottaminen julkisen talouden tasapainotustoimissa olisi järkevämpää.

Yksi verotoimi voisi olla haittaverojen sitominen indekseihin. Haittaveroja ovat muun muassa monet valmisteverot, joita maksetaan ihmisten terveyteen ja ympäristöön haitallisesti vaikuttavien tuotteiden valmistuksesta. Haittaverojen indeksisointi tarkoittaa, että vero määräytyisi tuotteen hinnan mukaan, ei haitallisen aineen määrän mukaan.

– Kokonaisveroasteemme on laskenut viime vuosina keskeisiltä osin haittaverojen tuottojen laskun vuoksi. Koska haittaveroja ei ole indeksoitu, siitä seuraa, että hintojen noustessa verojen määrä ei muutu.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan valmisteverojen ja myös ajoneuvoveron indeksoinnit toisivat verotuloja 0,5–0,8 miljardia euroa. VM:n arviossa ei ole mukana tupakkaveroa.

Verojärjestelmämme oikeastaan ainoa voimakkaasti progressiivinen osa on palkkatuloista maksettavassa verotuksessa.

Holappa ei sulkisi pois myöskään ansiotuloverotukseen tehtäviä muutoksia.

– Tämä ei tietenkään ole suosittu mielipide, Holappa muotoilee.

– Verojärjestelmämme ainoa voimakkaasti progressiivinen osa on palkkatuloista maksettavassa verotuksessa. Jos hallitukset toisensa jälkeen ottavat linjan, että näitä veroja ei voida muuttaa, johtaa se siihen, että progressiivisuus heikentyy verojärjestelmässämme.

Verojen progressiivisuus eli verojen nousu tulojen kasvaessa vaikuttaa muun muassa siihen, miten oikeudenmukaisena verotusta pidetään.

OSINKOVEROHUOJENNUSTA ON KAVENNETTAVA

Verotuksen oikeudenmukaisuuden kysymys on noussut esille myös listaamattomien yritysten osinkoverotuksen yhteydessä. Suomalainen osinkoverojärjestelmä on erityisesti vauraiden yritysten omistajille huomattavan kevyt. Järjestelmää kritisoivat niin kaikki Tekijän haastattelemat asiantuntijat kuin useat kansainväliset talouden arviointiryhmät.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér laski alkuvuodesta, että pääomien veropohjaa vahvistamalla sekä haittaveroilla voisi kerätä vuodessa yli 3 miljardin euron lisätulot.

Finérin 10 kohdan listalla listaamattomien yritysten osinkoverotuksen muutokset olivat ensimmäisenä. Pelkästään vuoden 2017 VM:n verotyöryhmän esittämillä muutoksilla osinkoverojärjestelmään verotuottojen määrä kasvaisi 430 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Järjestelmä on sillä lailla nurinkurinen, että täyden verohuojennuksen voi saada vasta, kun yrityksellä on vähintään 1,9 miljoonan euron varallisuus. Järjestelmä suosii varakkaimpia yrittäjiä, Finér sanoo.

Finér kertoo, että tutkimusten mukaan listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmällä on jopa taloutta vääristävä vaikutus. Se ohjaa yrityksiä investoimaan seiniin tai muuhun arvonsa säilyttävään omaisuuteen.

Korjaamalla yksittäisiä ongelmakohtia päästään jo pitkälle.

Muita pääomien veropohjaa vahvistavia muutoksia voisi Finérin mielestä tehdä esimerkiksi vakuutuskuorien verotuksen kiristyksillä ja pankkitoimintaa verottamalla.

– Kaikesta muusta liiketoiminnasta maksetaan arvonlisäveroa paitsi pankki- ja vakuutustoiminnasta. Vakuutustoiminnassa on vakuutusmaksuveronsa, mutta pankit ovat ainoita, joita nämä verot eivät koske. Sen sijaan kaikissa muissa pohjoismaissa pankeilla on oma pankkiveronsa.

Myös Finér sitoisi haittaverot indekseihin. Lisäksi hän korottaisi muun muassa kaivosrojaltiveroa ja peruuttaisi jo sovittuja veronalennuksia.

Finérin mielestä valtiolla olisi mahdollista saada verotuloja tekemällä pieniä muutoksia yksittäisissä ongelmakohdissa. Suuri veroremontti ei ole tarpeen.

– Näyttää siltä, että veromuutokset syntyvät hiljalleen yksittäisten poliittisten neuvotteluiden tuloksena. Mielestäni näin voidaan myös edetä, sillä perusasiat ovat kunnossa. Korjaamalla yksittäisiä ongelmakohtia päästään jo pitkälle.

YRITYKSET JA VARAKKAAT MUKAAN TALKOISIIN

Myös toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn mielestä verotusta muuttamalla valtio voisi saada merkittävästi lisää tuloja.

Keväällä Lainà laski VM:n ennusteeseen nojaten, että kokonaisveroaste eli verot suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskemassa 2,5 prosenttiyksikköä hallituskauden aikana. Se tarkoittaa yli 8 miljardin euron verovajetta vuonna 2027 verrattuna vuoteen 2022.

Hallituksen verotoimien, sekä VM:n ennustemuutosten seurauksena arvio verovajeesta on pienentynyt. Nyt VM:n ennusteessa se on noin 4 miljardia vuonna 2027.

Keväällä Lainà esitteli pitkän listan verotoimia, joista tuloja olisi saatavissa. Hallitus on joitakin Lainàn listan toimista toteuttanut, mutta valtaosa on tekemättä.

Jos yksi toimi pitäisi ottaa, se olisi listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen poisto.

Työn verotuksen kiristäminen ei Lainàn mukaan kuulu verotoimilistalle edelleenkään. Samoin hallituksen arvonlisäverotuksen kiristykset Lainà olisi jättänyt tekemättä. ALV:n kiristyksiä Lainà pitää eriarvoistavina. Sen sijaan yritysten ja varakkaiden ihmisten taakanjakoa hän lisäisi.

– Jos yksi toimi pitäisi ottaa, se olisi listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen poisto. Tämä varakkaille ihmisille annettu etu lähentelee kohta miljardia euroa, Lainà sanoo.

Merkittävä verotulojen tuoja olisi yhteisöverojen nosto. Nyt yrityksiä verotetaan 20 prosentin verokannalla ja sitä Lainà korottaisi parilla prosenttiyksiköllä.

– Kansainvälisesti yritysten verosuunnittelua on onnistuttu kitkemään ja kansainvälistä verokilpailua rajoitettua muun muassa OECD:n minimiyhteisöverolla. Suomen verokannan nosto tarkoittaisi vasta siirtymistä muiden Pohjoismaiden tasolle.

Lainàn listalle kuuluu myös maakuntavero, jota sote-alueille on ehdotettu, mutta josta hallitus ei innostu. Lainàn mielestä vero olisi kuitenkin sote-alueille keskeinen.

– Koko sote-järjestelmän toimivuuden kannalta olisi kriittistä, että hyvinvointialueilla olisi verotusoikeus. Järjestelmä ei voi toimia, jos sote-alueilla päätetään vain menoista.

ISOT VERORYHMÄT – VÄHÄISET KÄYTTÄYTYMISVAIKUTUKSET

Hyvä verojärjestelmä vaikuttaa mahdollisimman vähän ihmisten tai yritysten käyttäytymiseen. Verotuksen halutaan olevan neutraali. Todellisuudessa verot vaikuttavat ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen vähintään hiukan.

Verotutkimuksen huippuyksikön osahankkeen johtaja ja Tampereen yliopiston taloustieteen oppiaineen professori Jarkko Harju kertoo, että tutkimusten mukaan useimmissa, suuria verokertymiä kerryttävissä veroissa käyttäytymisvaikutukset jäävät usein vähäisiksi. Näin käy pääosin ansiotuloa verotettaessa tai kulutusveroissa.

Sotu-maksujen korotuksia olisi syytä harkita tarkkaan.

Myöskään yritysverotuksessa ei välttämättä saada isoja muutoksia aikaan. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat julkaisivat äskettäin tutkimuksen, jonka mukaan vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron laskut eivät ole lisänneet investointeja ja talouskasvua merkittävästi. Talouskasvu ei ole myöskään täysin kompensoinut verotulojen menetystä, joka verolaskuista on aiheutunut.

– Kun verotuksen muutoksia pohditaan, pitäisi miettiä kokonaisuutta ja myös verolajikohtaisesti sitä, missä käyttäytymisvaikutukset ovat suurimmat, Harju sanoo.

– Julkisessa verokeskustelussa pitäisi muistaa, että jos jotain veroa muutetaan, muutoksen tuoma aukko esimerkiksi verotuloissa on kompensoitava toisaalta.

Verotutkimuksessa kiinnostava, kehittyvä tutkimuskenttä liittyy sosiaaliturvamaksuihin, jotka ovat veroluonteisia maksuja. Näiden maksujen osuus kaikista verotuotoista on suuri, noin kolmannes Suomessakin.

– Esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen käyttäytymisvaikutuksista tiedetään vähemmän, mutta käyttäytymisvaikutukset voivat olla yllättävänkin suuria, Harju sanoo.

– Niillä näyttää olevan suuri vaikutus esimerkiksi työllisyyteen ja siksi sotu-maksujen korotuksia olisi syytä harkita tarkkaan.