Valtion taloutta voisi paikata veroeu­roja lisää­mällä – ”Eikä tarvit­sisi edes tehdä suuria”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok) johtama halli­tus on sääs­tö­moo­dissa. Halli­tus on päät­tä­nyt tait­taa julki­sen talou­den velka­suh­teen halli­tus­kau­den loppuun mennessä leik­kaa­malla menoja yli 5 miljar­dilla eurolla. Sen sijaan vero­tusta se lisää vain noin 1,5 miljar­dilla eurolla.

Kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto IMF esitti vasti­kään, että Suomen on jatket­tava julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mista. Meno­leik­kaus­ten lisäksi toimin­ta­pak­kiin on kuulut­tava veronkiristyksiä.

Tekijä kysyi vero­tusta tunte­vilta asian­tun­ti­joilta, olisiko halli­tus voinut painot­taa toimi­aan toisin. Kyllä, vasta­si­vat asian­tun­ti­jat. He löysi­vät vero­tuk­sesta kohteita, joita kiris­tä­mällä valtiolle kertyisi vero­tu­loja useampi miljardi euroa.

Suomessa veroja kerä­tään eniten kulu­tus­ve­roina, kuten arvon­li­sä­ve­roina, ja koti­ta­louk­sien tulo­ve­roina, kuten ansio- ja pääoma­tu­lo­ve­roina. Molem­mat luokat tuovat koko­nais­ve­ro­ker­ty­mästä noin kolmanneksen.

Yhtei­sö­jen eli osakeyh­tiöi­den ja osuus­kun­tien yhtei­sö­ve­ro­jen tai omai­suu­den vero­jen osuu­det koko­nais­ve­ro­tu­loista jäävät alle 10 prosenttiin.

HAITTAVEROT SIDOTTAVA INDEKSIIN

Uuden talous­a­jat­te­lun keskuk­sen UTAK:n toimin­nan­joh­ta­jan Lauri Hola­pan mielestä halli­tuk­sen kiris­tys­toi­met ovat nykyi­sessä talou­den laskusuh­dan­teessa haitallisia.

Holappa muis­tut­taa, että sääs­tö­jen ja vero­muu­tos­ten paino­tuk­set ovat poliit­ti­nen arvo­va­linta. Tehdyt toimet ja paino­tuk­set vaikut­ta­vat erita­voin yhteis­kun­taan ja politiikkaan.

– Talous­tie­teel­listä näyt­töä on, että eten­kin mata­la­suh­dan­teessa tehdyillä leik­kaus­toi­milla on suuret kerroinvaikutukset.

Hola­pan mielestä vero­tuk­sen painot­ta­mi­nen julki­sen talou­den tasa­pai­no­tus­toi­missa olisi järkevämpää.

Yksi vero­toimi voisi olla hait­ta­ve­ro­jen sito­mi­nen indek­sei­hin. Hait­ta­ve­roja ovat muun muassa monet valmis­te­ve­rot, joita makse­taan ihmis­ten tervey­teen ja ympä­ris­töön haital­li­sesti vaikut­ta­vien tuot­tei­den valmis­tuk­sesta. Hait­ta­ve­ro­jen indek­si­sointi tarkoit­taa, että vero määräy­tyisi tuot­teen hinnan mukaan, ei haital­li­sen aineen määrän mukaan.

– Koko­nais­ve­roas­teemme on laske­nut viime vuosina keskei­siltä osin hait­ta­ve­ro­jen tuot­to­jen laskun vuoksi. Koska hait­ta­ve­roja ei ole indek­soitu, siitä seuraa, että hinto­jen nous­tessa vero­jen määrä ei muutu.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan valmis­te­ve­ro­jen ja myös ajoneu­vo­ve­ron indek­soin­nit toisi­vat vero­tu­loja 0,5–0,8 miljar­dia euroa. VM:n arviossa ei ole mukana tupakkaveroa.

Vero­jär­jes­tel­mämme oikeas­taan ainoa voimak­kaasti progres­sii­vi­nen osa on palk­ka­tu­loista makset­ta­vassa verotuksessa.

Holappa ei sulkisi pois myös­kään ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen tehtä­viä muutoksia.

– Tämä ei tieten­kään ole suosittu mieli­pide, Holappa muotoilee.

– Vero­jär­jes­tel­mämme ainoa voimak­kaasti progres­sii­vi­nen osa on palk­ka­tu­loista makset­ta­vassa vero­tuk­sessa. Jos halli­tuk­set toisensa jälkeen otta­vat linjan, että näitä veroja ei voida muut­taa, johtaa se siihen, että progres­sii­vi­suus heiken­tyy verojärjestelmässämme.

Vero­jen progres­sii­vi­suus eli vero­jen nousu tulo­jen kasvaessa vaikut­taa muun muassa siihen, miten oikeu­den­mu­kai­sena vero­tusta pidetään.

OSINKOVEROHUOJENNUSTA ON KAVENNETTAVA

Vero­tuk­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den kysy­mys on nous­sut esille myös listaa­mat­to­mien yritys­ten osin­ko­ve­ro­tuk­sen yhtey­dessä. Suoma­lai­nen osin­ko­ve­ro­jär­jes­telmä on erityi­sesti vaurai­den yritys­ten omis­ta­jille huomat­ta­van kevyt. Järjes­tel­mää kriti­soi­vat niin kaikki Teki­jän haas­tat­te­le­mat asian­tun­ti­jat kuin useat kansain­vä­li­set talou­den arviointiryhmät.

Kalevi Sorsa ‑säätiön toimin­nan­joh­taja Lauri Finér laski alku­vuo­desta, että pääomien vero­poh­jaa vahvis­ta­malla sekä hait­ta­ve­roilla voisi kerätä vuodessa yli 3 miljar­din euron lisätulot.

Finé­rin 10 kohdan listalla listaa­mat­to­mien yritys­ten osin­ko­ve­ro­tuk­sen muutok­set olivat ensim­mäi­senä. Pelkäs­tään vuoden 2017 VM:n vero­työ­ryh­män esit­tä­millä muutok­silla osin­ko­ve­ro­jär­jes­tel­mään vero­tuot­to­jen määrä kasvaisi 430 miljoo­nalla eurolla vuodessa.

– Järjes­telmä on sillä lailla nurin­ku­ri­nen, että täyden vero­huo­jen­nuk­sen voi saada vasta, kun yrityk­sellä on vähin­tään 1,9 miljoo­nan euron varal­li­suus. Järjes­telmä suosii varak­kaim­pia yrit­tä­jiä, Finér sanoo.

Finér kertoo, että tutki­mus­ten mukaan listaa­mat­to­mien yritys­ten osin­ko­ve­ro­jär­jes­tel­mällä on jopa taloutta vääris­tävä vaiku­tus. Se ohjaa yrityk­siä inves­toi­maan seiniin tai muuhun arvonsa säilyt­tä­vään omaisuuteen.

Korjaa­malla yksit­täi­siä ongel­ma­koh­tia pääs­tään jo pitkälle.

Muita pääomien vero­poh­jaa vahvis­ta­via muutok­sia voisi Finé­rin mielestä tehdä esimer­kiksi vakuu­tus­kuo­rien vero­tuk­sen kiris­tyk­sillä ja pank­ki­toi­min­taa verottamalla.

– Kaikesta muusta liike­toi­min­nasta makse­taan arvon­li­sä­ve­roa paitsi pankki- ja vakuu­tus­toi­min­nasta. Vakuu­tus­toi­min­nassa on vakuu­tus­mak­su­ve­ronsa, mutta pankit ovat ainoita, joita nämä verot eivät koske. Sen sijaan kaikissa muissa pohjois­maissa pankeilla on oma pankkiveronsa.

Myös Finér sitoisi hait­ta­ve­rot indek­sei­hin. Lisäksi hän korot­taisi muun muassa kaivos­ro­jal­ti­ve­roa ja peruut­taisi jo sovit­tuja veronalennuksia.

Finé­rin mielestä valtiolla olisi mahdol­lista saada vero­tu­loja teke­mällä pieniä muutok­sia yksit­täi­sissä ongel­ma­koh­dissa. Suuri vero­re­montti ei ole tarpeen.

– Näyt­tää siltä, että vero­muu­tok­set synty­vät hiljal­leen yksit­täis­ten poliit­tis­ten neuvot­te­lui­den tulok­sena. Mieles­täni näin voidaan myös edetä, sillä perus­asiat ovat kunnossa. Korjaa­malla yksit­täi­siä ongel­ma­koh­tia pääs­tään jo pitkälle.

YRITYKSET JA VARAKKAAT MUKAAN TALKOISIIN

Myös toimi­hen­ki­löi­den keskus­jär­jes­tön STTK:n pääe­ko­no­mis­tin Patrizio Lainàn mielestä vero­tusta muut­ta­malla valtio voisi saada merkit­tä­västi lisää tuloja.

Keväällä Lainà laski VM:n ennus­tee­seen noja­ten, että koko­nais­ve­roaste eli verot suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on laske­massa 2,5 prosent­tiyk­sik­köä halli­tus­kau­den aikana. Se tarkoit­taa yli 8 miljar­din euron vero­va­jetta vuonna 2027 verrat­tuna vuoteen 2022.

Halli­tuk­sen vero­toi­mien, sekä VM:n ennus­te­muu­tos­ten seurauk­sena arvio vero­va­jeesta on pienen­ty­nyt. Nyt VM:n ennus­teessa se on noin 4 miljar­dia vuonna 2027.

Keväällä Lainà esit­teli pitkän listan vero­toi­mia, joista tuloja olisi saata­vissa. Halli­tus on joita­kin Lainàn listan toimista toteut­ta­nut, mutta valtaosa on tekemättä.

Jos yksi toimi pitäisi ottaa, se olisi listaa­mat­to­mien yritys­ten osin­ko­ve­ro­huo­jen­nuk­sen poisto.

Työn vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen ei Lainàn mukaan kuulu vero­toi­mi­lis­talle edel­leen­kään. Samoin halli­tuk­sen arvon­li­sä­ve­ro­tuk­sen kiris­tyk­set Lainà olisi jättä­nyt teke­mättä. ALV:n kiris­tyk­siä Lainà pitää eriar­vois­ta­vina. Sen sijaan yritys­ten ja varak­kai­den ihmis­ten taakan­ja­koa hän lisäisi.

– Jos yksi toimi pitäisi ottaa, se olisi listaa­mat­to­mien yritys­ten osin­ko­ve­ro­huo­jen­nuk­sen poisto. Tämä varak­kaille ihmi­sille annettu etu lähen­te­lee kohta miljar­dia euroa, Lainà sanoo.

Merkit­tävä vero­tu­lo­jen tuoja olisi yhtei­sö­ve­ro­jen nosto. Nyt yrityk­siä vero­te­taan 20 prosen­tin vero­kan­nalla ja sitä Lainà korot­taisi parilla prosenttiyksiköllä.

– Kansain­vä­li­sesti yritys­ten vero­suun­nit­te­lua on onnis­tuttu kitke­mään ja kansain­vä­listä vero­kil­pai­lua rajoi­tet­tua muun muassa OECD:n mini­miyh­tei­sö­ve­rolla. Suomen vero­kan­nan nosto tarkoit­taisi vasta siir­ty­mistä muiden Pohjois­mai­den tasolle.

Lainàn listalle kuuluu myös maakun­ta­vero, jota sote-alueille on ehdo­tettu, mutta josta halli­tus ei innostu. Lainàn mielestä vero olisi kuiten­kin sote-alueille keskeinen.

– Koko sote-järjes­tel­män toimi­vuu­den kannalta olisi kriit­tistä, että hyvin­voin­tia­lueilla olisi vero­tusoi­keus. Järjes­telmä ei voi toimia, jos sote-alueilla pääte­tään vain menoista.

ISOT VERORYHMÄT – VÄHÄISET KÄYTTÄYTYMISVAIKUTUKSET

Hyvä vero­jär­jes­telmä vaikut­taa mahdol­li­sim­man vähän ihmis­ten tai yritys­ten käyt­täy­ty­mi­seen. Vero­tuk­sen halu­taan olevan neut­raali. Todel­li­suu­dessa verot vaikut­ta­vat ihmis­ten ja yritys­ten käyt­täy­ty­mi­seen vähin­tään hiukan.

Vero­tut­ki­muk­sen huip­pu­yk­si­kön osahank­keen johtaja ja Tampe­reen yliopis­ton talous­tie­teen oppiai­neen profes­sori Jarkko Harju kertoo, että tutki­mus­ten mukaan useim­missa, suuria vero­ker­ty­miä kerryt­tä­vissä veroissa käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­set jäävät usein vähäi­siksi. Näin käy pääosin ansio­tu­loa vero­tet­taessa tai kulutusveroissa.

Sotu-maksu­jen koro­tuk­sia olisi syytä harkita tarkkaan.

Myös­kään yritys­ve­ro­tuk­sessa ei vält­tä­mättä saada isoja muutok­sia aikaan. Vero­tut­ki­muk­sen huip­pu­yk­si­kön tutki­jat julkai­si­vat äsket­täin tutki­muk­sen, jonka mukaan vuosien 2012 ja 2014 yhtei­sö­ve­ron laskut eivät ole lisän­neet inves­toin­teja ja talous­kas­vua merkit­tä­västi. Talous­kasvu ei ole myös­kään täysin kompen­soi­nut vero­tu­lo­jen mene­tystä, joka vero­las­kuista on aiheutunut.

– Kun vero­tuk­sen muutok­sia pohdi­taan, pitäisi miet­tiä koko­nai­suutta ja myös vero­la­ji­koh­tai­sesti sitä, missä käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­set ovat suurim­mat, Harju sanoo.

– Julki­sessa vero­kes­kus­te­lussa pitäisi muis­taa, että jos jotain veroa muute­taan, muutok­sen tuoma aukko esimer­kiksi vero­tu­loissa on kompen­soi­tava toisaalta.

Vero­tut­ki­muk­sessa kiin­nos­tava, kehit­tyvä tutki­mus­kenttä liit­tyy sosi­aa­li­tur­va­mak­sui­hin, jotka ovat vero­luon­tei­sia maksuja. Näiden maksu­jen osuus kaikista vero­tuo­toista on suuri, noin kolman­nes Suomessakin.

– Esimer­kiksi sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­sista tiede­tään vähem­män, mutta käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­set voivat olla yllät­tä­vän­kin suuria, Harju sanoo.

– Niillä näyt­tää olevan suuri vaiku­tus esimer­kiksi työl­li­syy­teen ja siksi sotu-maksu­jen koro­tuk­sia olisi syytä harkita tarkkaan.