Työehtosopimusten neuvottelukierros käyntiin – ”Pyrimme estämään lakimuutosten vaikutuksia työehtoihin”

Työehtosopimusten neuvottelukierros pyörähti vauhtiin 12.9.2024, kun teknologiateollisuuden neuvotteluosapuolet Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry istuivat neuvottelupöytään Eteläranta 10:ssä Helsingissä.

Ensimmäisessä tapaamisessa osapuolet kertoivat omista neuvottelutavoitteistaan. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi, että edessä on tiukka neuvottelurupeama.

– Neuvotteluissa työnantajilla on aina vähintään yhtä monta tavoitetta kuin meillä, ja ne ovat pääsääntöisesti hyvin eri suuntaisia, Aalto sanoo.

Teknologiateollisuuden voimassa oleva työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa.

Tällä kierroksella neuvottelupöytään puskee myös Orpon-Purran oikeistohallituksen tekemiä ja suunnittelemia työelämää koskevia lakimuutoksia, jotka ovat säännönmukaisesti työntekijävastaisia.

– Pyrimme estämään lakimuutosten vaikutuksia työehtoihin, mutta kaikkeen ei työehtosopimuksilla voi ottaa kantaa.

SOPIMISEN JÄRJESTELMÄ UHATTUNA

Syyskuun 2024 alussa maan hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksensä paikallisen sopimisen laajentamisesta. Lakimuutos on avaamassa portteja työehtojen polkemiselle ja työntekijöiden hyväksikäytölle.

Tähän saakka laaja paikallinen sopiminen on perustunut valtakunnallisiin työehtosopimuksiin, ja paikallista sopimista ovat saaneet tehdä järjestäytyneet yritykset ja ammattiliittoon kuuluvat pääluottamusmiehet. Tällaisessa paikallisessa sopimisessa on ollut mahdollista poiketa myös osasta työlainsäädäntöä: esimerkiksi työaikajärjestelyistä on voitu sopia lain vaatimuksia vapaammin.

Oikeistohallitus on tuomassa laajan paikallisen sopimisen myös työnantajajärjestöihin kuulumattomiin yrityksiin ja mahdollistamassa sen, että työntekijöiden puolesta sopii joku muu kuin ammattiliittoon kuuluva pääluottamusmies.

– Käsityksemme on, että lakimuutokset tulevat merkittävästi muuttamaan työelämän suuntaa. Tällä tavalla murretaan sopimisen järjestelmää ja yleissitovuutta, Aalto toteaa.

Käsityksemme on, että lakimuutokset tulevat merkittävästi muuttamaan työelämän suuntaa.

Teollisuusliitto on laskenut, että teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa huomattavat työehtojen heikennykset, jos työntekijäpuolen neuvotteluasema on heikko. Jos työnantaja pääsisi sanelemaan heikennykset, työntekijän tulot voisivat pudota jopa 20 000 euroa vuodessa.

– Se on teoreettinen maksimi, mutta leikkaukset voivat olla merkittäviä. Neuvottelupöydässä mietitään, miten näitä asioita voidaan ratkaista.

MUUTOSTURVAA PAIKKAAMASSA

Maan hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Syyskuun 2024 alussa voimaan tullut työttömyysturvan heikennys tarkoittaa muun muassa, että kahden kuukauden työttömyyden jälkeen työttömyyspäiväraha pienenee 20 prosenttia.

Muutosturva on heikkenemässä myös yt-lakiin suunniteltujen muutosten takia. Jos suunnitelmat toteutuvat, palkanmaksu katkeaa entistä nopeammin irtisanomis- ja lomautustilanteessa.

Teollisuusliitto pyrkii paikkaamaan muutosturvan heikennyksiä työehtosopimuksen keinoin. Aalto muistuttaa, että työehtosopimukset ovat erilaisia, joten eri aloilla tavoitteet eivät ole identtisiä.

– Muutosturvan parantaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi irtisanomisaikojen pidentämistä, Aalto antaa esimerkin.

Työnantajapuoli koordinoi liittojensa neuvottelutavoitteita vahvasti. Yhteistyötä tehdään myös työntekijäpuolella.

– Koordinoimme SAK:laisessa liittoperheessä ja meidän tapauksessamme myös toimihenkilöiden kanssa tiiviisti työehtosopimusneuvotteluja. On tärkeää, että huolehdimme keskinäisestä tiedonvaihdosta, Aalto sanoo.

PALKANKOROTUKSET KYMMENILLE ALOILLE

Neuvottelukierroksen päänavaajana toimiva teknologiateollisuus on yksi Teollisuusliiton 35:stä sopimusalasta. Neuvottelukierros sisältää kymmeniä valtakunnallisia työehtosopimuksia ja loppuvuoden 2024 aikana on katkolla noin 80 mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaista työehtosopimusta.

Teollisuusliiton neuvottelutavoitteet perustuvat liiton ammattiosastojen tekemiin esityksiin.

– Olemme kiitollisia ja iloisia, että ammattiosastot ovat kiinnostuneita työehtojen kehittämisestä.

Pyrimme saamaan ratkaisut, jotka nostavat jäsenten ostovoimaa.

Perinteinen kaava työehtosopimusneuvotteluissa on, että ensin sovitaan tekstimuutoksista ja arvioidaan muutosten kustannusvaikutukset. Tämän jälkeen neuvotellaan palkankorotuksista.

Viime vuosina hinnat ovat nousseet ja heikentäneet suomalaisten työntekijöiden ostovoimaa. Pandemia ja sota ovat kurittaneet myös yrityksiä. Heikkojen aikojen jälkeen suhdannetilanne on paranemassa ja vienti elpymässä, mutta nousu on vielä alkutekijöissään.

– Tilanne totta kai asettaa paineta palkankorotustoiveille. Pyrimme saamaan ratkaisut, jotka nostavat jäsenten ostovoimaa, Aalto sanoo.

TYÖTAISTELU EI OLE ITSETARKOITUS

Lakimuutoksien vaikutukset näkyvät työntekijän arjessa usein viiveellä, mutta työehtosopimusneuvottelujen tulokset tuntuvat nopeasti.

– Se tulee lähemmäksi ihmisiä, kun puhutaan palkankorotuksista ja muista työehdoista.

Teknologiateollisuudessa kolmella edellisellä neuvottelukierroksella on tarvittu työtaistelutoimia ja ratkaisut on haettu valtakunnansovittelijan toimiston kautta.

Aalto toteaa, että hyvään neuvottelukulttuuriin kuuluu, että sopimuksia saadaan aikaan myös ilman työtaisteluja, mutta taisteluihin on joka kerta valmistauduttava huolella.

– Jos sopimusta ei synny neuvotteluteitse, ihmiset ovat valmiita puolustamaan omia etujaan. Työtaistelu ei ole itsetarkoitus, vaan tarkoitus on tehdä hyvät sopimukset jäsenillemme.

Isossa kuvassa työmarkkinaneuvotteluissa on kyse myös sopimusyhteiskunnan ja yhteiskuntarauhan kannattelusta.

– Työehtosopimukset pitävät yllä järjestäytynyttä tapaa toimia, jotta työmarkkinat, palkat, kustannukset ja työrauha olisivat ennustettavia, Aalto sanoo.