Työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­lu­kier­ros käyn­tiin – ”Pyrimme estä­mään laki­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia työehtoihin”

Työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­lu­kier­ros pyörähti vauh­tiin 12.9.2024, kun tekno­lo­gia­teol­li­suu­den neuvot­te­luos­a­puo­let Teol­li­suus­liitto ja Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työnan­ta­jat ry istui­vat neuvot­te­lu­pöy­tään Etelä­ranta 10:ssä Helsingissä.

Ensim­mäi­sessä tapaa­mi­sessa osapuo­let kertoi­vat omista neuvot­te­lu­ta­voit­teis­taan. Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto arvioi, että edessä on tiukka neuvottelurupeama.

– Neuvot­te­luissa työnan­ta­jilla on aina vähin­tään yhtä monta tavoi­tetta kuin meillä, ja ne ovat pääsään­töi­sesti hyvin eri suun­tai­sia, Aalto sanoo.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den voimassa oleva työeh­to­so­pi­mus päät­tyy marras­kuun lopussa.

Tällä kier­rok­sella neuvot­te­lu­pöy­tään puskee myös Orpon-Purran oikeis­to­hal­li­tuk­sen teke­miä ja suun­nit­te­le­mia työelä­mää koske­via laki­muu­tok­sia, jotka ovat sään­nön­mu­kai­sesti työntekijävastaisia.

– Pyrimme estä­mään laki­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia työeh­toi­hin, mutta kaik­keen ei työeh­to­so­pi­muk­silla voi ottaa kantaa.

SOPIMISEN JÄRJESTELMÄ UHATTUNA

Syys­kuun 2024 alussa maan halli­tus antoi edus­kun­nalle lakie­si­tyk­sensä paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mi­sesta. Laki­muu­tos on avaa­massa port­teja työeh­to­jen polke­mi­selle ja työn­te­ki­jöi­den hyväksikäytölle.

Tähän saakka laaja paikal­li­nen sopi­mi­nen on perus­tu­nut valta­kun­nal­li­siin työeh­to­so­pi­muk­siin, ja paikal­lista sopi­mista ovat saaneet tehdä järjes­täy­ty­neet yrityk­set ja ammat­ti­liit­toon kuulu­vat pääluot­ta­mus­mie­het. Tällai­sessa paikal­li­sessa sopi­mi­sessa on ollut mahdol­lista poiketa myös osasta työlain­sää­dän­töä: esimer­kiksi työai­ka­jär­jes­te­lyistä on voitu sopia lain vaati­muk­sia vapaammin.

Oikeis­to­hal­li­tus on tuomassa laajan paikal­li­sen sopi­mi­sen myös työnan­ta­ja­jär­jes­töi­hin kuulu­mat­to­miin yrityk­siin ja mahdol­lis­ta­massa sen, että työn­te­ki­jöi­den puolesta sopii joku muu kuin ammat­ti­liit­toon kuuluva pääluottamusmies.

– Käsi­tyk­semme on, että laki­muu­tok­set tule­vat merkit­tä­västi muut­ta­maan työelä­män suun­taa. Tällä tavalla murre­taan sopi­mi­sen järjes­tel­mää ja yleis­si­to­vuutta, Aalto toteaa.

Käsi­tyk­semme on, että laki­muu­tok­set tule­vat merkit­tä­västi muut­ta­maan työelä­män suuntaa.

Teol­li­suus­liitto on laske­nut, että tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus mahdol­lis­taa huomat­ta­vat työeh­to­jen heiken­nyk­set, jos työn­te­ki­jä­puo­len neuvot­te­lua­sema on heikko. Jos työnan­taja pääsisi sane­le­maan heiken­nyk­set, työn­tekijän tulot voisi­vat pudota jopa 20 000 euroa vuodessa.

– Se on teoreet­ti­nen maksimi, mutta leik­kauk­set voivat olla merkit­tä­viä. Neuvot­te­lu­pöy­dässä mieti­tään, miten näitä asioita voidaan ratkaista.

MUUTOSTURVAA PAIKKAAMASSA

Maan halli­tus on leikan­nut ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa. Syys­kuun 2024 alussa voimaan tullut työt­tö­myys­tur­van heiken­nys tarkoit­taa muun muassa, että kahden kuukau­den työt­tö­myy­den jälkeen työt­tö­myys­päi­vä­raha piene­nee 20 prosenttia.

Muutos­turva on heik­ke­ne­mässä myös yt-lakiin suun­ni­tel­tu­jen muutos­ten takia. Jos suun­ni­tel­mat toteu­tu­vat, palkan­maksu katkeaa entistä nopeam­min irti­sa­no­mis- ja lomautustilanteessa.

Teol­li­suus­liitto pyrkii paik­kaa­maan muutos­tur­van heiken­nyk­siä työeh­to­so­pi­muk­sen keinoin. Aalto muis­tut­taa, että työeh­to­so­pi­muk­set ovat erilai­sia, joten eri aloilla tavoit­teet eivät ole identtisiä.

– Muutos­tur­van paran­ta­mi­nen voisi tarkoit­taa esimer­kiksi irti­sa­no­mi­sai­ko­jen piden­tä­mistä, Aalto antaa esimerkin.

Työnan­ta­ja­puoli koor­di­noi liit­to­jensa neuvot­te­lu­ta­voit­teita vahvasti. Yhteis­työtä tehdään myös työntekijäpuolella.

– Koor­di­noimme SAK:laisessa liit­to­per­heessä ja meidän tapauk­ses­samme myös toimi­hen­ki­löi­den kanssa tiiviisti työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luja. On tärkeää, että huoleh­dimme keski­näi­sestä tiedon­vaih­dosta, Aalto sanoo.

PALKANKOROTUKSET KYMMENILLE ALOILLE

Neuvot­te­lu­kier­rok­sen pääna­vaa­jana toimiva tekno­lo­gia­teol­li­suus on yksi Teol­li­suus­lii­ton 35:stä sopi­musa­lasta. Neuvot­te­lu­kier­ros sisäl­tää kymme­niä valta­kun­nal­li­sia työeh­to­so­pi­muk­sia ja loppu­vuo­den 2024 aikana on katkolla noin 80 mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den yritys­koh­taista työehtosopimusta.

Teol­li­suus­lii­ton neuvot­te­lu­ta­voit­teet perus­tu­vat liiton ammat­tio­sas­to­jen teke­miin esityksiin.

– Olemme kiitol­li­sia ja iloi­sia, että ammat­tio­sas­tot ovat kiin­nos­tu­neita työeh­to­jen kehittämisestä.

Pyrimme saamaan ratkai­sut, jotka nosta­vat jäsen­ten ostovoimaa.

Perin­tei­nen kaava työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa on, että ensin sovi­taan teks­ti­muu­tok­sista ja arvioi­daan muutos­ten kustan­nus­vai­ku­tuk­set. Tämän jälkeen neuvo­tel­laan palkankorotuksista.

Viime vuosina hinnat ovat nous­seet ja heiken­tä­neet suoma­lais­ten työn­te­ki­jöi­den osto­voi­maa. Pande­mia ja sota ovat kurit­ta­neet myös yrityk­siä. Heik­ko­jen aiko­jen jälkeen suhdan­ne­ti­lanne on para­ne­massa ja vienti elpy­mässä, mutta nousu on vielä alkutekijöissään.

– Tilanne totta kai aset­taa paineta palkan­ko­ro­tus­toi­veille. Pyrimme saamaan ratkai­sut, jotka nosta­vat jäsen­ten osto­voi­maa, Aalto sanoo.

TYÖTAISTELU EI OLE ITSETARKOITUS

Laki­muu­tok­sien vaiku­tuk­set näky­vät työn­tekijän arjessa usein viiveellä, mutta työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen tulok­set tuntu­vat nopeasti.

– Se tulee lähem­mäksi ihmi­siä, kun puhu­taan palkan­ko­ro­tuk­sista ja muista työehdoista.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa kolmella edel­li­sellä neuvot­te­lu­kier­rok­sella on tarvittu työtais­te­lu­toi­mia ja ratkai­sut on haettu valta­kun­nan­so­vit­te­li­jan toimis­ton kautta.

Aalto toteaa, että hyvään neuvot­te­lu­kult­tuu­riin kuuluu, että sopi­muk­sia saadaan aikaan myös ilman työtais­te­luja, mutta tais­te­lui­hin on joka kerta valmis­tau­dut­tava huolella.

– Jos sopi­musta ei synny neuvot­te­lu­teitse, ihmi­set ovat valmiita puolus­ta­maan omia etujaan. Työtais­telu ei ole itse­tar­koi­tus, vaan tarkoi­tus on tehdä hyvät sopi­muk­set jäsenillemme.

Isossa kuvassa työmark­ki­na­neu­vot­te­luissa on kyse myös sopi­musyh­teis­kun­nan ja yhteis­kun­ta­rau­han kannattelusta.

– Työeh­to­so­pi­muk­set pitä­vät yllä järjes­täy­ty­nyttä tapaa toimia, jotta työmark­ki­nat, palkat, kustan­nuk­set ja työrauha olisi­vat ennus­tet­ta­via, Aalto sanoo.