Vihreän lautasen ja monikulttuurisuuden puolesta – Famifarmilla monikansallisuus on arkea

Kasvihuonetyöntekijä Medalith Ponce seisoo keskellä aavaa vihreyttä. Ponce nostaa muovisia kasvatuskouruja ja tarkistaa, että salaatit saavat kastelun.

Joroislaisen kartanon navetan vintille 1980-luvulla rakennettu kasvihuone oli alku salaattien ja yrttien tuotannolle, joka tänä päivänä kattaa koko Suomen ja hieman Viroakin.

Tuotantojohtaja Jaakko Huovinen kertoo, että ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijät Virosta tulivat Famifarmin kasvihuoneelle 1990-luvulla. Nyt kahdeksan hehtaarin kokoisella tuotantolaitoksella ahkeroi kahdessa vuorossa 15 eri kansallisuutta Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

Rekrytointiprosessi on hioutunut vuosien saatossa. Kielivaatimuksena on suomi tai englanti.

– Meillä ei ole kielikoetta, haastattelussa tarkistetaan, että asiat voidaan kommunikoida riittävällä tasolla.

– Kyse on turvallisuudesta, Huovinen lisää.

Perulaistaustainen Ponce on työsuojeluvaltuutettu.

– Kun uusi henkilö tulee töihin, autetaan ja tuetaan mahdollisimman paljon, Ponce kertoo.

SUOMALAISEEN TUTUSTUU AJAN KANSSA

– Kiireinen. Aika mukava, kourujen pesupaikalle siirtynyt Ponce kuvailee työtään.

– Aina on hyvä mieli tulla tekemään työtä, vaikka on kiireistä.

Famifarmin tilaukset tulevat lyhyellä jänteellä. Usein tuote on asiakkaalla seuraavana päivänä tilauksesta ja pisimmilläänkin 72 tunnissa. Päivittäin istutetaan noin 80 000 salaattien ja yrttien tainta. Kasvuaika on kolmesta seitsemään viikkoa. Sadonkorjuuohjelma raamittaa tekemistä.

Kun Ponce aloitti työt seitsemän vuotta sitten Famifarmilla, hän ei ollut nähnyt niin paljon ulkomaalaisia Suomessa.

– Varkaudessa olin aina vähän erilainen. Vietin aikaa suomalaisten kanssa ja opin suomen kielen.

Suomalaiset olivat rauhallisia ja ujoja.

Kun Ponce saapui Perun lämmöstä jouluna 2000 Suomeen, ensikosketus maahan oli se, että “kaikki suomalaiset näyttivät ja kuulostivat samalta”.

– Suomalaiset olivat rauhallisia ja ujoja, kylmiä.

Kun perulaiset haluavat kommunikoida, suomalainen tutustuu.

– Seurasivat silmillä, mitä teen, mutta eivät uskaltaneet puhua, Ponce muistelee.

KASVIHUONEELLE TULLAAN KAVEREIDEN KANNUSTAMANA

– Järvikylä on superhyvä työpaikka täällä Suomessa ja ihan maailmallakin, sanoo vuorovastaava Aneel Harison.

– Tiedän sen siitä, kun en löytänyt muualta työtä, ja tänne olin tervetullut.

Pakistanilainen Harison pohtii, että monikulttuuriseen työympäristöön on helppo tulla.

– Työilmapiiri on hyvä. Ketään ei kiusata. Kaikki kunnioittavat toisiaan.

Työilmapiiri on hyvä. Ketään ei kiusata. Kaikki kunnioittavat.

Vaikka Famifarmin ilmapiiri on kannustava ja lämmin, Ponce muistaa työsuhteensa alkuajan, kun puheissa oli rasismia.

– Olin linjalla ja kuulin miten haukutaan ulkomaalaisia. Pahin juttu oli se, että ymmärsin suomen kieltä. Monta kertaa lähdin itkien kotiin.

Nyttemmin työntekijät eivät ole enää kohdanneet syrjintää. Famifarmille tullaan usein vanhojen työntekijöiden houkuttelemina.

15 vuotta Suomessa asunut Harison opiskeli suurtalouskokin tutkinnon. Kahvilatyössä hän tutustui pakistanilaiseen, joka suositteli hakemaan Famifarmille.

– Olin sinkkuna, oli helppoa vaihtaa paikkaa, nykyisin kahden lapsen isä muistelee.

Monikansallisuus ja maanmiesten kohtaaminen pienessä Joroisissa yllätti Harisonin.

Ponce oli juuri tullut Perun matkalta takaisin Suomeen, kun kaveri toi hänet katsomaan kasvihuoneita.

– Katsoin pihalla, että en mene. Näytti ulkopuolelta niin pieneltä, Ponce muistelee nauraen.

KULTTUURIEN KUNNIOITUS AVAINASEMASSA

Järvikylän pihasta kaartaa päivittäin kymmenen rekkaa viherlasti kyydissään. Varaston viileydessä, Famifarmin tuotannon viimeisessä vaiheessa lähettämötyöntekijä Rizana Sheriff kuittaa digitaaliseen keräilylistaan päivän lähtevät paketit.

– Lähettämöllä on iso vastuu, että asiakas saa sen mitä on tilannut ja kuljetukset lähtevät ajallaan.

– Tasa-arvo, kunnioitus eri kulttuureja kohtaan, tiimityö ja ystävällisyys, Sheriff pohtii asioita, joita arvostaa työpaikassaan.

Sheriff kuuluu työpaikan tulokkaisiin. Hän löysi työn suositusten kautta, tietenkin.

– Suositus on iso asia. Jos suosittelen työpaikkaa läheiselle, minun täytyy olla itse tyytyväinen.

Ja sitä Sheriff on.

– Työntekijänä koen, että minusta huolehditaan. Mielipiteeni merkitsee.

Suositus on iso asia. Jos suosittelen työpaikkaa läheiselle, minun täytyy olla itse tyytyväinen.

Sri Lankasta kotoisin oleva Sheriff puhuu englantia. Suomea hän opiskelee iltaisin nettikurssin avulla.

– Kaikki on kiinni itseopiskelusta. Tärkeintä on yrittää, vaikka kielioppi menisi väärin.

– Kun tulin lähettämöön, täällä oli vain suomalaisia, mutta en koskaan tuntenut oloani ulkopuoliseksi. Nyt puhun suomea ja he auttavat minua siinä.

Koko Famifarmin työntekijöistä kolmasosa on suomalaisia, mutta tuotannossa heitä on vain kymmenisen prosenttia. Lähettämössä vastaan asteleva Mika Laitinen edustaa vähemmistöä. Laitinen kertoo, ettei kiinnitä asiaan huomiota.

– Siitä sen huomaa, ettei välttämättä ole suomen kielen taitoa.

Laitinen kertoo, että englannin kielen taito on karttunut.

– Vastavuoroisesti opetan suomea tarvitseville.

SUOMEN KIELEN OPETUS TOIVEENA

Famifarm tuottaa 25 miljoonaa yrttiä ja salaattia vuodessa. Tuotannon halleja ja työpisteitä kiertäessä näkee kuinka siemenestä taimeksi ja täysikasvuiseksi ponkaissut salaatti kulkee hihnojen ja punnitusten läpi kohti kuluttajan lautasta.

Vuorovastaavat Aneel Harison ja Natalia Baltsevich käyvät läpi päivän tilauslistaa. Työ on yhtä paljon paperityötä kuin ihmisten kohtaamista.

– Katson oman vuoron sisällä, että ihmiset työskentelevät hyvin ja turvallisesti, ja tuotteet tulevat pakkaamoon ajallaan, Baltsevich kuvailee työtään.

Baltsevich kävi miehensä kanssa kokeilemassa työtä rajan takaa ennen muuttopäätöstä.

– Olimme pitkään halunneet muuttaa Suomeen. Täällä asuu paljon sukulaisia.

Jälleen kerran sukulaisia työskentelee myös Famifarmilla.

– Kun muutin, en puhunut paljon suomea, mutta ei se haitannut. Kaikki auttavat ja ovat ystävällisiä, venäläinen Baltsevich kertoo.

Suomen kieli oli jo hallussa, kun Baltsevich vaihtoi tiimiin, jossa kukaan ei puhu suomea.

– Nyt opiskelen sitten englantia.

Famifarm tarjosi aiemmin suomen kielen opetusta. Työntekijöiden mukaan opetus oli liian yksinkertaista ja kurssit eivät vetäneet.

Harison pohtii, että kielikurssit olisivat tarpeen.

– On muutakin elämää, kuin elämä täällä Järvikylässä. Siihen ei riitä vain englanti.

Myöhemmin Famifarmin HR-päällikkö Pia Honkanen kertoo, että kielikoulutustoive on kuultu.

– Tutkimme eritasoisia sekä eri menetelmillä olevia kursseja eri toimijoiden kanssa.

LUOTTAMUSMIES TILAUKSESSA

Famifarmin tuotannossa ei ole tällä hetkellä luottamusmiestä. Ponce ja Harison miettivät, että sellainen olisi paikallaan.

– On niin paljon ulkomaalaisia. Olisi hyvä, jos tulisi neutraali ihminen ja hänen kanssaan voisi keskustella, mikäli tulee haasteita.

Ponce ajattelee, että suomen kieli saattaa karkottaa pestiin hakeutujat.

– Iso vastuu ja laki. Paljon opeteltavaa.

Tuotantojohtaja Huovinen sanoo, ettei suomen kieli ole välttämätön. Englannin kieli on riittävä asioiden hoitamiseen.

– Kannustamme henkilöstöä valitsemaan luottamushenkilön, jonka kanssa voisimme tehdä kehitystyötä yhdessä.

Huovinen tiedustelee millaista tukea tai neuvoa työntekijät kaipaavat ulkomaalaisina työntekijöinä suomalaiselta työnantajalta.

Ponce nostaa esiin paperityön ja oleskeluluvan. Pysyvään oleskelulupaan tarvitaan vakituinen työpaikka. Se on kova vaatimus tämän päivän Suomessa.

– Aina on epävarmuus, jatkuvatko työt, Ponce pohtii.

FAMIFARM OY

PERUSTETTU Vuonna 1987. Järvikylän kartanon isäntä Karl Grotenfelt perusti Famifarm Oy:n kartanon navetan vintille rakennettuun kasvishuoneeseen.
KOTIPAIKKA Joroinen. Juvalla loppuvuonna 2023 aloittanut kerrosviljelylaitos. Helsingissä sijaitsee myynnin konttori.
OMISTAJAT Pääomistajat sisarukset Caroline Grotenfelt-Fyhr (toimitusjohtaja) ja Albert Grotenfelt (hallituksen puheenjohtaja)
TUOTANTO Yrttejä ja salaatteja Suomeen ja Viroon. Tuotevalikoimaan kuuluu 15 erilaista salaattia ja 35 yrttiä.
HENKILÖSTÖ 160, josta tuotannossa (mukaan lukien kunnossapito) noin 140 henkilöä
LIIKEVAIHTO 23,1 milj. euroa (2023)

“Onnellinen juttu” ja kasvattava kokemus

– Intohimo työntekoon on sydämellä edelleen sama kuin alussa, sanoo Phung Luong Tieu.

Vähän päälle kolmekymppisen, vietnamilaistaustaisen Tieun työt alkoivat kiireapulaisena kasvihuoneella vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun hän oli tullut avioliittoviisumilla Suomeen.

Keväällä Tieu ylennettiin taimitiimin työnjohtajaksi. Sitä ennen hän ehti olla viisi vuotta vuorovastaavana.

Tieu kertoo, että vuodet Famifarmilla ovat kasvattaneet ja muuttaneet häntä ihmisenä.

– Minulla ei ollut paljon työkokemusta. Olin tosi ujo.

Kun työnantaja antoi minulle mahdollisuuden, ymmärsin, että voin oppia ja kehittyä, ja antaa myös itselleni mahdollisuuden.

Mitä ne muutokset ovat olleet? Tieu miettii.

– Kun työnantaja antoi minulle mahdollisuuden, ymmärsin, että voin oppia ja kehittyä, ja antaa myös itselleni mahdollisuuden.

Tieun mukaan enää hän ei epäröi. Muurit on laskettu.

– Menen eteenpäin firman kanssa. Olen avoin.

TYÖNJOHTAJA TIETÄÄ MITÄ TYÖNTEKIJÄ KAIPAA

Vietnamissa Tieu piti äitinsä kanssa kampaamoa. Famifarmin Tieu kokee unelmiensa työpaikaksi.

– Tykkään vihanneksista. Vietnamilaisesta annoksesta ei voi puuttua vihanneksia. Järvikylä oli minulle onnellinen juttu.

Työnjohtajana Tieu ammentaa taustastaan kasvihuonetyöntekijänä.

– Haluan luoda mukavan työilmapiirin, jossa ihmiset voivat jakaa asioitaan ja tulla kuulluksi. Koska olin työntekijä, tiedän miten sellaisen voi saavuttaa.

Tieu pohtii, mikä auttoi häntä etenemään urallaan:

– Olen sellainen ihminen, että teen asiat aina tunnollisesti ja loppuun asti.

Monimuotoisuus on Tieun mukaan Famifarmin vahvuus.

– Se tekee meistä vahvoja. Opimme aina toisistamme jotain.

Juttu löytyy yhdeksällä kielellä Tekijän verkkolehdestä!