Liitossa
Kielimuuri haittaa, mutta tutun kaverin suositus liiton jäsenyydestä painaa
Liittoon on helpompi liittyä, kun työkaveri tai tuttu luottamusmies kehottaa. Henkilökohtainen kontakti on tärkeä erityisesti maahanmuuttajille. Kiipeäminen yli kielimuurin kannattaa.
Moni ulkomaalaistaustainen työntekijä ei osaa suomea ja viettää vapaa-aikaansa samankielisten kanssa. Hänen tietonsa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä voivat olla niukat, joten tieto Teollisuusliiton merkityksestä ei ehkä saavuta häntä ”virallisia kanavia” pitkin. Ja vaikka saavuttaisi, jäsenyyden järkevyys epäilyttää – sehän maksaa rahaa. Suomen kielen osaamattomuus korottaa kynnystä paitsi liittoon liittymiselle, varsinkin luottamustehtäviin hakeutumiselle.
”Tietoa eri kielillä tarvitaan entistä enemmän”
Seinäjoen Puutarha Oy
Kasvihuonetyöntekijä, Seinäjoki
”Olen Ukrainasta ja tulin Suomeen reilut viisi vuotta sitten, siis ennen kuin Venäjä hyökkäsi ja sota alkoi. Toivon, että rauha tulee ja pääsen vielä takaisin kotimaahani.
Työpaikallani on suuri enemmistö ulkomaalaisia työntekijöitä, mutta Teollisuusliittoon kuuluu vain noin kolmasosa. Ylipäätään puutarha-alalla on paljon ulkomaalaisia, ja moni on kausityöntekijä, mikä vielä vähentää halua liiton jäsenyyteen.
Jäseneksi liittymiseen auttaa, jos on ystäviä, joilla on hyviä kokemuksia liitosta. Itsekin liityin aikanaan jäseneksi ukrainalaisen työkaverin kehotuksesta. Nyt olen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Olen myös ollut liittokokousedustajana ja käynyt monia Murikka-opiston kursseja. Yritän pitää huolen, että työntekijät tarkistavat oman tilinauhansa ja katsovat, että kaikki on maksettu oikein.
Kielimuuri on tietysti yksi suuri syy sille, että ulkomaalaisia ei saada jäseniksi. Olisi hyvä, jos olisi monenkielistä materiaalia jaettavaksi suoraan käteen. Sitä on jonkin verran saatukin ja ymmärrän, että tämä on liitolle resurssikysymys. Mutta jotenkin pitäisi löytää keinoja, joilla helpotetaan tiedonsaantia.
Olisi hyvä, jos olisi monenkielistä materiaalia jaettavaksi suoraan käteen.
Englanninkielinen työehtosopimus on iso apu. Moni voisi olla kiinnostunut myös opiskelumahdollisuuksista ja liiton kursseista, mutta melkein kaikki ovat suomeksi eikä kausityöntekijöillä välttämättä ole niihin aikaa.
En ole kohdannut töissä syrjintää, mutta kyllähän suomenkielisenä olisi helpompi saada asioita hoidettua.
On vaikea sanoa, miten saisi enemmän ulkomaalaisia luottamustehtäviin. Äskettäin Murikassa pidettiin kuitenkin ensimmäistä kertaa luottamusmieskurssi englanniksi, mistä olin tosi iloinen.”
”Liiton hyödyistä kannattaa puhua vapaa-ajallakin”
Barona Teollisuus Oy / ABB Oy Drives Pitäjänmäki
Kokoonpanija, Helsinki
”Minulle ovat jotkut työntekijät sanoneet, että miksi annat liitolle osan palkastasi, se raha menee hukkaan, eikä liittoa mihinkään tarvita.
Ajattelen, että jäsenyys on kuin vakuutus. Jäsenmaksu ei ole iso, ja liitosta saa tukea, jos sitä tarvitsee. Olen itsekin työttömänä saanut apua asiointiin työvoimatoimiston kanssa.
Aloitin vuokratyöntekijänä ABB:lla viime vuonna. Mieluiten olisin suorassa työsuhteessa. Silloin saisi parempaa palkkaa ja oma asema olisi varmempi. Työskentelin aiemmin Uudessakaupungissa Valmet Automotiven tehtaalla, missä olin yrityksen kirjoilla. Siellä liityin Teollisuusliittoon, kun osaston luottamusmies tuli kertomaan liitosta. Ilman sitä en varmaan olisi liittynyt.
Liiton hyödyistä kannattaa puhua niille, jotka eivät ole jäseniä, myös töiden ulkopuolella ja vapaa-ajalla. Vaikka saunassa tai piknikillä. Moni uskoo ennemmin omia tuttaviaan ja ystäviään kuin tuntemattomia.
Tykkään Suomesta valtavasti. Olen kotoisin Nigeriasta ja muutin tänne 2008. Asuin aluksi suomalaisen perheen kanssa Valkeakoskella ja opin heiltä paljon suomalaisesta elämäntavasta.
Parasta Suomessa on rauhallisuus ja se, että kaikki ei pyöri rahan ympärillä.
Rasismia täällä on paljon. Minua on tultu esimerkiksi ostoskeskuksessa sanomaan neekeriksi. Pysyin rauhallisena ja sanoin, että kiitos paljon. Se mies raivostui. Yksi nainen meni kertomaan vartijalle, ja mies heitettiin ulos. Työelämässäkin jotkut esihenkilöt kohtelevat maahanmuuttajia huonommin kuin suomalaisia työntekijöitä.
Parasta Suomessa on rauhallisuus ja se, että kaikki ei pyöri rahan ympärillä. Täällä on myös turvallista. Rikkaiden ja köyhien välillä ei ole sellaista kuilua kuin monessa muussa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Britanniassa.”
”Keskustelut luottamusmiesten kanssa ovat tärkeitä”
KONE Industrial Oy Hissitehdas
Hissinkalustaja, Hyvinkää
”Koneella olen ollut 35 vuotta, eli melkein koko sen ajan, kun olen ollut Suomessa.
Lähdimme perheeni kanssa Vietnamista pakolaisina, menimme silloisesta Kamputseasta (nyk. Kambodža) Thaimaahan ja olimme siellä pakolaisleirillä. Minulla oli vaimo ja juuri syntynyt poika. Sitten pääsimme Suomeen. Vuosi oli 1988. Tämä on ollut hyvä maa elää ja tehdä töitä.
Menin kurssille opiskelemaan kieltä mutta en oppinut paljon. Vuoden jälkeen aloitin työt Koneella, ja vasta täällä aloin oppia suomea. Kysyin aina työkavereilta, jos en tiennyt jotain sanaa.
Joskus joku on sanonut jotain ikävää, koska olen maahanmuuttaja. Mutta sitä on vain vähän. Tavallisesti suomalaiset ovat ystävällisiä, auttavat kun kysyy neuvoa. Mutta kun joku on rasisti, tuntuu, että muut suomalaiset ovat usein hiljaa.
Liityin Metalliliittoon heti vuonna 1989, koska luulin, että jäsenyys on pakollinen työntekijälle. Myöhemmin aloin ymmärtää, mitä hyötyä liitosta on, kun puhuin luottamusmiesten kanssa. Nämä keskustelut ovat hyvin tärkeitä ulkomaalaisille. Niistä ymmärtää paljon paremmin kuin uutisista, mitä tapahtuu työpaikalla ja yhteiskunnassa. Kirjoitettu suomen kieli on vaikeaa, puhuminen on helpompaa.
Kun joku on rasisti, tuntuu, että muut suomalaiset ovat usein hiljaa.
Jos on mikä vain ongelma, luottamusmiehelle voi mennä puhumaan. Mutta jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, ulkomaalaisille voi tulla olo, että ei kannata kuulua liittoon. Se on monelle vaikea ajatus, että soittaa itse liittoon ja selvittää asioita.
Olen ollut mukana ammattiosaston toiminnassa Hyvinkäällä ja ehdokkaana liittokokousvaaleissa. Mutta tuntui, että minulla ei kieli ihan riitä kuitenkaan, kun puhutaan vaikeista aiheista. Ehkä liiton pitäisi järjestää suomen kielen kursseja, jos halutaan lisää maahanmuuttajia luottamustehtäviin.”
