Riku Aalto: ”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee työntekijöitä”
Työperäinen maahanmuutto on kirjattu vahvasti Teollisuusliiton toimintaa ohjaavaan strategiaan. Puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että liitto vastustaa syrjintää ja toivoo mahdollisimman monen maahanmuuttajan liittyvän ammattiliiton jäseneksi.
Suomen väestö ikääntyy, joten työikäisen väestön osuus pienenee. Maahanmuuttoa tarvitaan, jotta yhteiskunta ei kääntyisi näivettymisen tielle.
– Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee työntekijöitä, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Keväällä 2023 kokoontunut Teollisuusliiton liittokokous linjasi strategiakaudelle 2023–2028, että työperäiseen maahanmuuttoon ja ulkomaisen työvoiman työehtoihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.
– Iso joukko työntekijöitä voi tulla maista, jossa ei ole Suomen kaltaista työmarkkinajärjestelmää. Me haluamme varmistaa, että tulijat tietävät, millaisilla ehdoilla Suomessa tehdään töitä, Aalto sanoo.
Teollisuusliitto on perustanut liiton organisaatioon uuden ulkomaalaistaustaisen työvoiman asioihin keskittyvän yksikön. Ulkomailta tulevan työvoiman huomioiminen koskee kaikkia liiton toimintoja.
– Kysymys liittyy myös luottamushenkilöiden ja ammattiosastojen toimintaan.
Strategiaan on kirjattu, että liitto lisää palveluitaan eri kielillä. Toukokuussa kielivalikoima kasvoi yhdeksään Teollisuusliiton verkkosivuilla sekä Teollisuusliiton Hermes -sovelluksessa, josta työntekijät ja työnantajat saavat ajantasaista tietoa Suomessa työskentelystä ja elämisestä.
SÄÄLLISET TYÖEHDOT KAIKILLE
Teollisuusliiton tavoite on, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan hyvin taustaan katsomatta.
– Pyrimme siihen, että tänne tulevilla ihmisillä olisi turvallista tulla töihin, heitä kohdellaan säällisesti ja he saavat palkan, joka heille kuuluu, Aalto sanoo.
Suomeen tulevat työntekijät ovat mahdollisuus kasvattaa liiton jäsenmäärää ja sitä kautta liiton joukkovoimaa. Jäsenyys on myös mahdollisuus vaikuttaa.
– Yhteisö on aina vahvempi kuin yksilö. Toivottavasti mahdollisimman moni liittyy jäseneksi. Silloin on itsellä mahdollisuus vaikuttaa omiin työehtoihinsa sekä siihen, millaisia palveluja liitto tarjoaa jäsenilleen.
Yhteisö on aina vahvempi kuin yksilö. Toivottavasti mahdollisimman moni liittyy jäseneksi.
Kun ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus kasvaa työpaikoilla, on luontevaa, että muutos näkyy myös luottamusorganisaatioissa.
– Meillä on nytkin ulkomaalaistaustaisia luottamushenkilöitä. On toivottavaa, että monikulttuurisuus näkyy sitäkin kautta.
Liiton strategiaan onkin kirjattu, että liiton on tavoitettava ulkomaalaiset työntekijät työpaikoilla ja varmistettava, että he pääsevät osallistumaan liiton toimintaan helposti.
RISTIRIITAINEN HALLITUSOHJELMA
Vaikka työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, Suomen hallituksen toimet näyttävät vievän toiseen suuntaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu monia maahanmuuttoa vaikeuttavia suunnitelmia.
Oikeistohallituksen asialistalla on myös paikallisen sopimisen laajentaminen, joka näyttää luovan mahdollisuuksia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle.
– Hallitusohjelma on tässä suhteessa ristiriitainen, Aalto toteaa.
Uhkana on, että työmarkkinat jakautuvat nykyistä syvemmin eriarvoisiin osiin.
– Meillä on jo nyt olemassa vähintään kolmet työmarkkinat.
Yksillä työmarkkinoilla toimitaan lakien ja työehtosopimusten mukaisesti, toisilla lakeja ja työehtoja tulkitaan työntekijöiden etujen vastaisesti ja kolmansilla kyse on suoranaisesta riistosta ja hyväksikäytöstä.
Aalto pohtii, että valtaosa yrityksistä toimii kunnollisesti noudattaen lakeja ja työehtosopimuksia, mutta ongelman luovat yritykset, jotka polkevat työehtoja keinoja kaihtamatta.
Tänä päivänä tilausketjut ovat varsinkin isoissa hankkeissa niin pitkiä, että eettisestikin toimivilla yrityksillä on vaikeuksia valvoa toiminnan kokonaisuutta.
– Tilaaja ei enää tiedä, mitä neljännessä tai viidennessä portaassa tapahtuu.
VAIKUTUS KOKO YHTEISKUNTAAN
Jos maan hallituksen suunnitelmat toteutuvat, eikä hallitus osoita lisää voimavaroja viranomaisvalvontaan, häikäilemättömät yritykset saavat kilpailuetua.
– Yhteiskuntarauha on monella tavalla haurastunut viimeisien vuosien aikana. Jos tänne syntyy suuret erot palkkakysymyksissä tai ihmisten kohtelussa, se voi aiheuttaa rauhattomuutta.
Kyse on kaikkien työntekijöiden työehdoista. Jos häikäilemättömät firmat voittavat tarjouskilpailut ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden oikeuksia polkemalla, vaikuttaa se kaikkiin työntekijöihin.
– Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, se tulee johtamaan työsuhteiden ehtojen heikentymiseen pitkällä aikavälillä, Aalto sanoo.