Riku Aalto: ”Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta tarvit­see työntekijöitä”

Suomen väestö ikään­tyy, joten työi­käi­sen väes­tön osuus piene­nee. Maahan­muut­toa tarvi­taan, jotta yhteis­kunta ei kään­tyisi näivet­ty­mi­sen tielle.

– Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta tarvit­see työn­te­ki­jöitä, sanoo Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto.

Keväällä 2023 kokoon­tu­nut Teol­li­suus­lii­ton liit­to­ko­kous linjasi stra­te­gia­kau­delle 2023–2028, että työpe­räi­seen maahan­muut­toon ja ulko­mai­sen työvoi­man työeh­toi­hin pitää kiin­nit­tää erityistä huomiota.

– Iso joukko työn­te­ki­jöitä voi tulla maista, jossa ei ole Suomen kaltaista työmark­ki­na­jär­jes­tel­mää. Me haluamme varmis­taa, että tuli­jat tietä­vät, millai­silla ehdoilla Suomessa tehdään töitä, Aalto sanoo.

Teol­li­suus­liitto on perus­ta­nut liiton orga­ni­saa­tioon uuden ulko­maa­lais­taus­tai­sen työvoi­man asioi­hin keskit­ty­vän yksi­kön. Ulko­mailta tule­van työvoi­man huomioi­mi­nen koskee kaik­kia liiton toimintoja.

– Kysy­mys liit­tyy myös luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ja ammat­tio­sas­to­jen toimintaan.

Stra­te­gi­aan on kirjattu, että liitto lisää palve­lui­taan eri kielillä. Touko­kuussa kieli­va­li­koima kasvoi yhdek­sään Teol­li­suus­lii­ton verk­ko­si­vuilla sekä Teol­li­suus­lii­ton Hermes ‑sovel­luk­sessa, josta työn­te­ki­jät ja työnan­ta­jat saavat ajan­ta­saista tietoa Suomessa työs­ken­te­lystä ja elämisestä.

SÄÄLLISET TYÖEHDOT KAIKILLE

Teol­li­suus­lii­ton tavoite on, että kaik­kia työn­te­ki­jöitä kohdel­laan hyvin taus­taan katsomatta.

– Pyrimme siihen, että tänne tule­villa ihmi­sillä olisi turval­lista tulla töihin, heitä kohdel­laan sääl­li­sesti ja he saavat palkan, joka heille kuuluu, Aalto sanoo.

Suomeen tule­vat työn­te­ki­jät ovat mahdol­li­suus kasvat­taa liiton jäsen­mää­rää ja sitä kautta liiton jouk­ko­voi­maa. Jäse­nyys on myös mahdol­li­suus vaikuttaa.

– Yhteisö on aina vahvempi kuin yksilö. Toivot­ta­vasti mahdol­li­sim­man moni liit­tyy jäse­neksi. Silloin on itsellä mahdol­li­suus vaikut­taa omiin työeh­toi­hinsa sekä siihen, millai­sia palve­luja liitto tarjoaa jäsenilleen.

Yhteisö on aina vahvempi kuin yksilö. Toivot­ta­vasti mahdol­li­sim­man moni liit­tyy jäseneksi.

Kun ulko­maa­lais­taus­tai­sen työvoi­man osuus kasvaa työpai­koilla, on luon­te­vaa, että muutos näkyy myös luottamusorganisaatioissa.

– Meillä on nytkin ulko­maa­lais­taus­tai­sia luot­ta­mus­hen­ki­löitä. On toivot­ta­vaa, että moni­kult­tuu­ri­suus näkyy sitä­kin kautta.

Liiton stra­te­gi­aan onkin kirjattu, että liiton on tavoi­tet­tava ulko­maa­lai­set työn­te­ki­jät työpai­koilla ja varmis­tet­tava, että he pääse­vät osal­lis­tu­maan liiton toimin­taan helposti.

RISTIRIITAINEN HALLITUSOHJELMA

Vaikka työpe­räistä maahan­muut­toa tarvi­taan, Suomen halli­tuk­sen toimet näyt­tä­vät vievän toiseen suun­taan. Halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu monia maahan­muut­toa vaikeut­ta­via suunnitelmia.

Oikeis­to­hal­li­tuk­sen asia­lis­talla on myös paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mi­nen, joka näyt­tää luovan mahdol­li­suuk­sia ulko­mai­sen työvoi­man hyväksikäytölle.

– Hallitus­ohjelma on tässä suhteessa risti­rii­tai­nen, Aalto toteaa.

Uhkana on, että työmark­ki­nat jakau­tu­vat nykyistä syvem­min eriar­voi­siin osiin.

– Meillä on jo nyt olemassa vähin­tään kolmet työmarkkinat.

Yksillä työmark­ki­noilla toimi­taan lakien ja työeh­to­so­pi­mus­ten mukai­sesti, toisilla lakeja ja työeh­toja tulki­taan työn­te­ki­jöi­den etujen vastai­sesti ja kolman­silla kyse on suora­nai­sesta riis­tosta ja hyväksikäytöstä.

Aalto pohtii, että valtaosa yrityk­sistä toimii kunnol­li­sesti noudat­taen lakeja ja työeh­to­so­pi­muk­sia, mutta ongel­man luovat yrityk­set, jotka polke­vat työeh­toja keinoja kaihtamatta.

Tänä päivänä tilaus­ket­jut ovat varsin­kin isoissa hank­keissa niin pitkiä, että eetti­ses­ti­kin toimi­villa yrityk­sillä on vaikeuk­sia valvoa toimin­nan kokonaisuutta.

– Tilaaja ei enää tiedä, mitä neljän­nessä tai viiden­nessä portaassa tapahtuu.

VAIKUTUS KOKO YHTEISKUNTAAN

Jos maan halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat toteu­tu­vat, eikä halli­tus osoita lisää voima­va­roja viran­omais­val­von­taan, häikäi­le­mät­tö­mät yrityk­set saavat kilpailuetua.

– Yhteis­kun­ta­rauha on monella tavalla hauras­tu­nut viimei­sien vuosien aikana. Jos tänne syntyy suuret erot palk­ka­ky­sy­myk­sissä tai ihmis­ten kohte­lussa, se voi aiheut­taa rauhattomuutta.

Kyse on kaik­kien työn­te­ki­jöi­den työeh­doista. Jos häikäi­le­mät­tö­mät firmat voit­ta­vat tarjous­kil­pai­lut ulko­maa­lais­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia polke­malla, vaikut­taa se kaik­kiin työntekijöihin.

– Jos halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat toteu­tu­vat, se tulee johta­maan työsuh­tei­den ehto­jen heiken­ty­mi­seen pitkällä aika­vä­lillä, Aalto sanoo.

Juttu löytyy yhdek­sällä kielellä Teki­jän verkkolehdestä!