Puheenjohtaja Riku Aalto toivottaa ulkomaalaistaustaiset työntekijät tervetulleiksi Teollisuusliiton jäseniksi.

Riku Aalto: ”Suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta tarvitsee työntekijöitä”

TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN

Työperäinen maahan­muutto on kirjattu vahvasti Teolli­suus­liiton toimintaa ohjaa­vaan strate­giaan. Puheen­joh­taja Riku Aalto kertoo, että liitto vastustaa syrjintää ja toivoo mahdol­li­simman monen maahan­muut­tajan liittyvän ammat­ti­liiton jäseneksi.

Suomen väestö ikääntyy, joten työikäisen väestön osuus pienenee. Maahan­muuttoa tarvi­taan, jotta yhteis­kunta ei kääntyisi näivet­ty­misen tielle.

– Suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta tarvitsee työnte­ki­jöitä, sanoo Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto.

Keväällä 2023 kokoon­tunut Teolli­suus­liiton liitto­ko­kous linjasi strate­gia­kau­delle 2023–2028, että työpe­räi­seen maahan­muut­toon ja ulkomaisen työvoiman työeh­toihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

– Iso joukko työnte­ki­jöitä voi tulla maista, jossa ei ole Suomen kaltaista työmark­ki­na­jär­jes­telmää. Me haluamme varmistaa, että tulijat tietävät, millai­silla ehdoilla Suomessa tehdään töitä, Aalto sanoo.

Teolli­suus­liitto on perus­tanut liiton organi­saa­tioon uuden ulkomaa­lais­taus­taisen työvoiman asioihin keskit­tyvän yksikön. Ulkomailta tulevan työvoiman huomioi­minen koskee kaikkia liiton toimintoja.

– Kysymys liittyy myös luotta­mus­hen­ki­löiden ja ammat­tio­sas­tojen toimintaan.

Strate­giaan on kirjattu, että liitto lisää palve­lui­taan eri kielillä. Touko­kuussa kieli­va­li­koima kasvoi yhdek­sään Teolli­suus­liiton verkko­si­vuilla sekä Teolli­suus­liiton Hermes ‑sovel­luk­sessa, josta työnte­kijät ja työnan­tajat saavat ajanta­saista tietoa Suomessa työsken­te­lystä ja elämisestä.

SÄÄLLISET TYÖEHDOT KAIKILLE

Teolli­suus­liiton tavoite on, että kaikkia työnte­ki­jöitä kohdel­laan hyvin taustaan katsomatta.

– Pyrimme siihen, että tänne tulevilla ihmisillä olisi turval­lista tulla töihin, heitä kohdel­laan säälli­sesti ja he saavat palkan, joka heille kuuluu, Aalto sanoo.

Suomeen tulevat työnte­kijät ovat mahdol­li­suus kasvattaa liiton jäsen­määrää ja sitä kautta liiton joukko­voimaa. Jäsenyys on myös mahdol­li­suus vaikuttaa.

– Yhteisö on aina vahvempi kuin yksilö. Toivot­ta­vasti mahdol­li­simman moni liittyy jäseneksi. Silloin on itsellä mahdol­li­suus vaikuttaa omiin työeh­toi­hinsa sekä siihen, millaisia palve­luja liitto tarjoaa jäsenilleen.

Yhteisö on aina vahvempi kuin yksilö. Toivot­ta­vasti mahdol­li­simman moni liittyy jäseneksi.

Kun ulkomaa­lais­taus­taisen työvoiman osuus kasvaa työpai­koilla, on luontevaa, että muutos näkyy myös luottamusorganisaatioissa.

– Meillä on nytkin ulkomaa­lais­taus­taisia luotta­mus­hen­ki­löitä. On toivot­tavaa, että monikult­tuu­ri­suus näkyy sitäkin kautta.

Liiton strate­giaan onkin kirjattu, että liiton on tavoi­tet­tava ulkomaa­laiset työnte­kijät työpai­koilla ja varmis­tet­tava, että he pääsevät osallis­tu­maan liiton toimin­taan helposti.

RISTIRIITAINEN HALLITUSOHJELMA

Vaikka työpe­räistä maahan­muuttoa tarvi­taan, Suomen halli­tuksen toimet näyttävät vievän toiseen suuntaan. Halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu monia maahan­muuttoa vaikeut­tavia suunnitelmia.

Oikeis­to­hal­li­tuksen asialis­talla on myös paikal­lisen sopimisen laajen­ta­minen, joka näyttää luovan mahdol­li­suuksia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle.

– Hallitus­ohjelma on tässä suhteessa risti­rii­tainen, Aalto toteaa.

Uhkana on, että työmark­kinat jakau­tuvat nykyistä syvemmin eriar­voi­siin osiin.

– Meillä on jo nyt olemassa vähin­tään kolmet työmarkkinat.

Yksillä työmark­ki­noilla toimi­taan lakien ja työeh­to­so­pi­musten mukai­sesti, toisilla lakeja ja työeh­toja tulki­taan työnte­ki­jöiden etujen vastai­sesti ja kolman­silla kyse on suora­nai­sesta riistosta ja hyväksikäytöstä.

Aalto pohtii, että valtaosa yrityk­sistä toimii kunnol­li­sesti noudat­taen lakeja ja työeh­to­so­pi­muksia, mutta ongelman luovat yritykset, jotka polkevat työeh­toja keinoja kaihtamatta.

Tänä päivänä tilaus­ketjut ovat varsinkin isoissa hankkeissa niin pitkiä, että eetti­ses­tikin toimi­villa yrityk­sillä on vaikeuksia valvoa toiminnan kokonaisuutta.

– Tilaaja ei enää tiedä, mitä neljän­nessä tai viiden­nessä portaassa tapahtuu.

VAIKUTUS KOKO YHTEISKUNTAAN

Jos maan halli­tuksen suunni­telmat toteu­tuvat, eikä hallitus osoita lisää voima­va­roja viran­omais­val­von­taan, häikäi­le­mät­tömät yritykset saavat kilpailuetua.

– Yhteis­kun­ta­rauha on monella tavalla hauras­tunut viimei­sien vuosien aikana. Jos tänne syntyy suuret erot palkka­ky­sy­myk­sissä tai ihmisten kohte­lussa, se voi aiheuttaa rauhattomuutta.

Kyse on kaikkien työnte­ki­jöiden työeh­doista. Jos häikäi­le­mät­tömät firmat voittavat tarjous­kil­pailut ulkomaa­lais­taus­taisten työnte­ki­jöiden oikeuksia polke­malla, vaikuttaa se kaikkiin työntekijöihin.

– Jos halli­tuksen suunni­telmat toteu­tuvat, se tulee johta­maan työsuh­teiden ehtojen heiken­ty­mi­seen pitkällä aikavä­lillä, Aalto sanoo.

 

Juttu löytyy yhdek­sällä kielellä Tekijän verkkolehdestä!