Jari Berg hank­kii jäse­niä yli kieli­muu­rien: ”Ei kannata pelätä englan­nin puhumista”

JARI BERG

Pääluot­ta­mus­mies ja työsuojeluvaltuutettu
Skaala IFN Oy
Kauhava

”Kun itse tulin tänne tehtaalle töihin vajaat pari­kym­mentä vuotta sitten, täällä kuuli oikeas­taan vain suomea ja viroa, vähän venä­jää. Nyt kieli­ryh­miä on huomat­ta­vasti enem­män. Ukrai­nan tilanne näkyy siinä, että tänne on tullut ukrai­na­lai­sia maahan­muut­ta­jia töihin. Suurin yksit­täi­nen ryhmä taitaa olla roma­nia­lai­set, ihan äsket­täin esimer­kiksi palkat­tiin kuusi roma­nia­laista tuotan­toon. Heistä useim­mat ovat liit­ty­neet Teollisuusliittoon.

Pidän hyvänä, että työnan­taja on lähte­nyt järjes­tä­mään suomen kielen kurs­seja yhteis­työssä Koulu­tus­kes­kus Sedun kanssa. Koulu­tuk­sessa keski­ty­tään meidän työs­sämme tarvit­ta­vaan työsa­nas­toon. Opet­ta­jat tuli­vat tänne tehtaalle, niin voitiin pitää vapaa­eh­toi­nen koulu­tus täällä työpai­kalla työai­kana. Kurssi oli suosittu ja näille koulu­tuk­sille on tulossa jatkoa.

Sanoi­sin, että olisi kyllä luot­ta­mus­mie­he­nä­kin hyötyä, jos puhuisi viittä, kuutta kieltä. Nyt on vielä kuiten­kin härmälla, englan­nilla ja jonkin­lai­sella viit­to­ma­kie­lellä pärjätty. Jotkut ulko­maa­lai­set työn­te­ki­jät osaa­vat itse asiassa parem­min suomea kuin englan­tia. Äsket­täin menin kerto­maan liitosta kahdelle burma­lai­selle työn­te­ki­jälle englan­niksi, mutta he sanoi­vat, että ymmär­tä­vät suomea paremmin.

Opet­ta­jat tuli­vat tänne tehtaalle niin voitiin pitää kieli­kou­lu­tus tehtaalla työajalla.

Fakta on kuiten­kin se, että englanti on aina­kin alkuun yleensä se ensim­mäi­nen yhtei­nen kieli työpai­kalla. Ei kannata pelätä puhua englan­tia. Minul­la­kin oli välissä pitkä tauko, en puhu­nut englan­tia käytän­nössä ollen­kaan, mutta kun sitten vaan rupesi kieltä käyt­tä­mään, niin perus­teet alkoi­vat palata mieleen kouluajoilta.

Jos tulee kysy­myk­siä siitä, mitä jokin sana tarkoit­taa, ja ei tiedä vastausta, niin ei lähde itse keksi­mään, vaan käy vaikka tieto­ko­neelta varmis­ta­massa, että tulee oikea oikealla lailla sanot­tua. Siinä sääs­tyy aika monelta ongel­malta. Jos mahdol­lista, niin kannat­taa aina tsekata Googlen kään­tä­jällä tehdyt kään­nök­set. Kerran kään­sin venä­jän­kie­li­sen teks­tin ja kysyin sitten, voisiko työka­ve­rini Oksana tarkis­taa kään­nök­sen. Vihko tuli takai­sin täynnä puna­ky­nää ja kysy­mys­merk­kejä. Käytiin sitten yhdessä läpi teksti rivi kerrallaan.

Krii­si­ti­lan­teis­sa­han tämä koros­tuu. Esimer­kiksi lakkoa­vus­tus­ten hake­mi­nen lakon aikana ja ansio­si­don­nai­sen päivä­ra­han hake­mi­nen lomau­tus­ten alla on työl­lis­tä­nyt paljon. Liitolla on aika hyvin tiedossa, mitä kieli­ryh­miä eri työpai­koilla on. Siksi olisi­kin fiksua lähet­tää tietoa niil­lä­kin kiellä mitä työpai­kalla jäse­net puhu­vat, ettei pelkäs­tään suomeksi, ruot­siksi ja englanniksi.”

Lue juttu englanniksi!