Jari Berg hankkii jäseniä yli kielimuurien: ”Ei kannata pelätä englannin puhumista”
Työpaikalla käytettävien kielten määrä on lisääntynyt huomattavasti, sanoo Skaala IFN Oy:n pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jari Berg.
JARI BERG
Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Skaala IFN Oy
Kauhava
”Kun itse tulin tänne tehtaalle töihin vajaat parikymmentä vuotta sitten, täällä kuuli oikeastaan vain suomea ja viroa, vähän venäjää. Nyt kieliryhmiä on huomattavasti enemmän. Ukrainan tilanne näkyy siinä, että tänne on tullut ukrainalaisia maahanmuuttajia töihin. Suurin yksittäinen ryhmä taitaa olla romanialaiset, ihan äskettäin esimerkiksi palkattiin kuusi romanialaista tuotantoon. Heistä useimmat ovat liittyneet Teollisuusliittoon.
Pidän hyvänä, että työnantaja on lähtenyt järjestämään suomen kielen kursseja yhteistyössä Koulutuskeskus Sedun kanssa. Koulutuksessa keskitytään meidän työssämme tarvittavaan työsanastoon. Opettajat tulivat tänne tehtaalle, niin voitiin pitää vapaaehtoinen koulutus täällä työpaikalla työaikana. Kurssi oli suosittu ja näille koulutuksille on tulossa jatkoa.
Sanoisin, että olisi kyllä luottamusmiehenäkin hyötyä, jos puhuisi viittä, kuutta kieltä. Nyt on vielä kuitenkin härmälla, englannilla ja jonkinlaisella viittomakielellä pärjätty. Jotkut ulkomaalaiset työntekijät osaavat itse asiassa paremmin suomea kuin englantia. Äskettäin menin kertomaan liitosta kahdelle burmalaiselle työntekijälle englanniksi, mutta he sanoivat, että ymmärtävät suomea paremmin.
Opettajat tulivat tänne tehtaalle niin voitiin pitää kielikoulutus tehtaalla työajalla.
Fakta on kuitenkin se, että englanti on ainakin alkuun yleensä se ensimmäinen yhteinen kieli työpaikalla. Ei kannata pelätä puhua englantia. Minullakin oli välissä pitkä tauko, en puhunut englantia käytännössä ollenkaan, mutta kun sitten vaan rupesi kieltä käyttämään, niin perusteet alkoivat palata mieleen kouluajoilta.
Jos tulee kysymyksiä siitä, mitä jokin sana tarkoittaa, ja ei tiedä vastausta, niin ei lähde itse keksimään, vaan käy vaikka tietokoneelta varmistamassa, että tulee oikea oikealla lailla sanottua. Siinä säästyy aika monelta ongelmalta. Jos mahdollista, niin kannattaa aina tsekata Googlen kääntäjällä tehdyt käännökset. Kerran käänsin venäjänkielisen tekstin ja kysyin sitten, voisiko työkaverini Oksana tarkistaa käännöksen. Vihko tuli takaisin täynnä punakynää ja kysymysmerkkejä. Käytiin sitten yhdessä läpi teksti rivi kerrallaan.
Kriisitilanteissahan tämä korostuu. Esimerkiksi lakkoavustusten hakeminen lakon aikana ja ansiosidonnaisen päivärahan hakeminen lomautusten alla on työllistänyt paljon. Liitolla on aika hyvin tiedossa, mitä kieliryhmiä eri työpaikoilla on. Siksi olisikin fiksua lähettää tietoa niilläkin kiellä mitä työpaikalla jäsenet puhuvat, ettei pelkästään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.”