Oikeudellisen yksikön väliaikainen päällikkö Susanna Holmberg kehottaa riitatilanteessa ottamaan liittoon yhteyttä riittävän ajoissa, sillä työsuhderiidatkin vanhenevat.

Apua ja tukea kaikille jäse­nille – ”Liiton oikeus­apu kattaa kaikki oikeudenkäyntikulut”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA TUUKKA RANTALA

Jos työpai­kalla tulee ongel­mia, Teol­li­suus­lii­ton jäse­net saavat liitosta apua. Luot­ta­mus­mies ja liiton asian­tun­ti­jat neuvo­vat. Tarvit­taessa liitto ajaa jäse­nen asian oikeu­teen asti.

Valtaosa työsuh­teen epäsel­vyyk­sistä saadaan ratkais­tua sopi­malla. Työn­tekijän kannat­taa ensin ottaa yhteys omaan esihen­ki­löönsä ja tarvit­taessa pyytää neuvoja ja taus­ta­tu­kea työpai­kan luot­ta­mus­mie­heltä tai Teol­li­suus­lii­ton asiantuntijoilta.

Ensi­vai­heessa liitosta saa neuvon­taa. On myös yleistä, että työpai­kalla ratkai­se­mat­to­maksi jääneet riidat selviä­vät ilman kärä­jä­kä­sit­te­lyä, kun vaati­muk­set esite­tään kirjal­li­sesti liiton tuella.

– Kannat­taa olla avoin mahdol­li­selle sovin­to­rat­kai­sulle, koska loppuun asti vietynä riita vie vuosia ja tilanne kuor­mit­taa henki­sesti yllät­tä­vän paljon, sanoo Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­sen yksi­kön väliai­kai­nen pääl­likkö Susanna Holm­berg.

Mikäli sopua ei synny ja jäsen haluaa liiton hoita­van asiaansa, on jäse­nen annet­tava kirjal­li­nen suos­tu­mus valta­kir­jalla ja jätet­tävä oikeus­a­pu­ha­ke­mus liitolle tutkittavaksi.

IRTISANOMIS- JA PALKKARIIDAT TYYPILLISIÄ

Jäsen voi saada liitolta apua sellais­ten oikeu­del­lis­ten asioi­den hoita­mi­sessa, jotka ovat aiheu­tu­neet työsuh­de­asioissa tai jäse­nen toimin­nasta liitossa ja ammat­tio­sas­tossa. Oikeus­a­pua voi saada myös työta­pa­tur­mien ja ammat­ti­tau­tien vahingonkorvausasioissa.

Oikeus­a­pu­har­kinta tehdään liiton oikeu­del­li­sessa yksi­kössä, eli siellä pääte­tään, mitkä tapauk­set otetaan ajet­ta­vaksi. Käytän­nössä yksi­kössä selvi­te­tään, riit­tääkö näyttö ja onko perus­tetta esit­tää vaati­mus oikeu­dessa. Jotta oikeus­apu voidaan myön­tää, pitää työnan­ta­jan olla toimi­nut lain, työeh­to­so­pi­muk­sen tai muun sopi­muk­sen vastaisesti.

Kannat­taa olla avoin mahdol­li­selle sovintoratkaisulle.

Harkinta on aina oikeu­del­lista ja jäsen­myön­teistä, mikä tarkoit­taa sitä, että oikeus­apu myön­ne­tään, mikäli jutulla usko­taan olevan vähän­kään menestymismahdollisuuksia.

– Oikeus­a­vun myön­tä­mi­sen edel­ly­tyk­set on määri­telty liiton sään­nöissä ja niitä oikeu­del­li­nen yksikkö noudat­taa oikeus­a­pua arvioi­des­saan, Holm­berg kertoo.

Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­seen yksik­köön tule­vista riita-asioista tyypil­li­siä ovat työsuh­teen päät­tä­mi­seen liit­ty­vät riidat, jolloin tutki­taan, onko työsuh­teen päät­tä­mis­pe­ruste ollut riit­tävä. Tyypil­li­siä ovat myös palk­ka­saa­ta­viin liit­ty­vät riidat.

Jotta näyttö olisi riit­tävä, jäse­nen kannat­taa sääs­tää kaikki palk­ka­kui­tit ja muut mahdol­li­set asia­kir­jat sekä kirjoit­taa asiat ylös. Samoin kannat­taa muis­tut­taa mahdol­li­sesti todis­ta­jiksi tule­via työka­ve­reita siitä, että he paina­vat asiat mieleensä.

OIKEUDENKÄYNTI VAATII AIKAA JA RAHAA

Ilman liiton oikeus­a­pua riita-asian ratko­mi­nen oikeu­dessa olisi työn­te­ki­jälle valtava talou­del­li­nen riski. Taval­li­sen työsuh­de­rii­dan käsit­tely oikeus­as­teissa maksaa tyypil­li­sesti kymme­niä tuhan­sia euroja.

Jatku­vasti kasva­vien oikeu­den­käyn­ti­ku­lu­jen aiheut­tama talou­del­li­nen riski käytän­nössä estää tuomiois­tui­meen pääsyn, mikäli työn­tekijä ei kuuluu liittoon.

– Liiton oikeus­apu kattaa kaikki oikeu­den­käyn­ti­ku­lut, myös mahdol­li­sessa häviössä vasta­puo­len oikeu­den­käyn­ti­ku­lut, joten mitään kuluja ei oikeu­den­käyn­nistä tule jäse­nelle makset­ta­vaksi, Holm­berg kertoo.

Oikeu­den­käynti vaatii rahan lisäksi aikaa. On enem­män sääntö kuin poik­keus, että kärä­jille menneistä tapauk­sista vali­te­taan hovioikeuteen.

Lähtö­koh­tai­sesti jäse­nen kannat­taa varau­tua aina­kin kahden vuoden oikeus­pro­ses­siin. Käsit­te­ly­ajat vaih­te­le­vat käräjä- ja hovioi­keuk­sit­tain. Jos asia käsi­tel­lään pelkäs­tään kärä­jä­oi­keu­dessa, joka ei ole ruuh­kau­tu­nut, oikeus­pro­sessi voi olla käyty vuodessa. Samoin työtuo­miois­tui­messa selvi­tet­tävä riita on yleensä vuodessa käsitelty.

USKOTTAVA JA KATTAVA OIKEUSAPU

Työeh­to­so­pi­muk­sien tulkin­taa koske­vat kysy­myk­set ratko­taan pääsään­töi­sesti työtuo­miois­tui­messa, jos osapuo­lena oleva työnan­taja on järjes­täy­ty­nyt, eli työnan­ta­ja­jär­jes­tön jäsen, tai työsuh­teessa nouda­te­taan yritys­koh­taista työehtosopimusta.

Järjes­täy­ty­mät­tö­mien työnan­ta­jien kohdalla asia menee kärä­jä­oi­keu­teen, joka voi pyytää työtuo­miois­tui­men lausunnon.

Työn­tekijän kannalta on tärkeää, että käytet­tä­vissä on uskot­tava ja kattava oikeus­apu, jolla on myös pelo­te­vai­ku­tus. Työnan­ta­jilla on moti­vaa­tio lakien ja sopi­mus­ten noudat­ta­mi­seen, kun on tiedossa, että väärin­käy­tök­set oikais­taan ammat­ti­lii­ton tuella.

Kattava oikeus­apu antaa liitolle edel­ly­tyk­set vaikut­taa laajem­min­kin työelä­mään ajamalla myös epävar­moja, mutta koko jäse­nis­tön kannalta merkit­tä­viä oikeusjuttuja.

 

Juttu löytyy yhdek­sällä kielellä Teki­jän verkkolehdestä!