Halli­tus leik­kaa suosit­tua verovähennystä

Koti­ta­lous­vä­hen­nys on veroista tehtävä vähen­nys. Vähen­nyk­sen voi tehdä, kun ostaa esimer­kiksi siivous‑, lasten­hoito- tai remont­ti­töitä kotiin tai vapaa-ajan asunnolle.

Ylivoi­mai­sesti suosi­tuinta on käyt­tää koti­ta­lous­vä­hen­nystä remont­ti­töi­hin. Maksi­mis­saan koti­ta­lous­vä­hen­nystä voi saada 2 250 euroa. Omavas­tuu on 100 euroa. Vero­vä­hen­nys tehdään henki­lö­koh­tai­sessa verotuksessa.

Perheissä vähen­nyk­seen oikeut­ta­vat kulut kannat­taa jakaa niin, että molem­mat puoli­sot voivat hyödyn­tää koti­ta­lous­vä­hen­ny­soi­keutta omassa verotuksessaan.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen saa vain työn osuu­desta. Työn osuu­desta saa vähen­tää maksi­mis­saan 40 prosent­tia, jos työn on osta­nut yrityk­seltä. Maksi­mi­vä­hen­nyk­sen saa, kun yrityk­selle makse­tussa laskussa työn osuutta on 5 875 euroa. Jos palk­kaa työn­tekijän, hänelle makse­tusta palkasta ja siihen liit­ty­vistä työnan­ta­jan sivu­ku­luista voi vähen­tää enin­tään 15 prosenttia.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen saa vain työn osuudesta.

Kotitalous‑, hoiva- ja hoito­työstä sekä öljy­läm­mi­tyk­sestä luopu­mi­seen liit­ty­västä työstä saa koro­te­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Se on maksi­mis­saan 3 500 euroa henki­löltä. Omavas­tuu on edel­leen 100 euroa. Tällöin yrityk­seltä oste­tusta työstä saa vähen­tää maksi­mis­saan 60 prosent­tia työn osuu­desta. Näin maksi­mi­määrä ostet­tua työtä voi olla 6 000 euroa.

Jos palk­kaa työn­tekijän, hänelle makse­tusta palkasta ja siihen liit­ty­vistä työnan­ta­jan sivu­ku­luista voi vähen­tää enin­tään 30 prosenttia.

Kotitalous‑, hoiva- ja hoito­työn ostoon liit­tyvä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen koro­tus päät­tyy vuoden lopussa. Öljy­läm­mi­tyk­sen vaih­toon liit­tyvä vähen­nys­ko­ro­tus jatkuu vuoteen 2027.

Vuoden 2024 vero­tuk­sessa koti­ta­lous­vä­hen­nystä saa myös fysio- ja toimin­ta­te­ra­piasta makse­tusta työstä.

Vielä on epäsel­vää, miten halli­tuk­sen sääs­tö­pää­tös muut­taa koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Vaih­toeh­toja on useita. Vähen­nyk­sen maksi­mi­määrä laski nyky­ta­sol­leen vuoden 2020 verotuksessa.

Saajina yli puoli miljoo­naa suomalaista

Vero­hal­lin­non tilas­to­jen mukaan vuoden 2022 vero­tuk­sessa lähes 522 000 henki­löä sai koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Kaik­ki­aan vero­hal­linto myönsi vähen­nystä 525 miljoo­naa euroa.

Vuosi 2022 oli ensim­mäi­nen, jolloin koti­ta­lous­vä­hen­nystä haki yli puoli miljoo­naa vero­vel­vol­lista. Haki­joi­den määrä kasvoi kymme­nen prosent­tia vuodesta 2021.

Perus­pa­ran­nus- ja kunnos­tus­työt ovat selvästi suosi­tuin kustan­nus, johon koti­ta­lous­vä­hen­nystä haetaan. Näiden töiden osuus on 77 prosent­tia. Seuraa­vaksi suosi­tuinta on hakea koti­ta­lous­vä­hen­nystä koti­ta­lous­töistä. Sen osuus on 18 prosenttia.

Koro­tet­tu­jen hoiva- ja hoito­työn kustan­nus­ten sekä öljy­läm­mi­tyk­sestä luopu­mi­sen kustan­nus­ten molem­pien osuu­det olivat 3 prosenttia.

Vanhem­mat ikäluo­kat hyödyn­tä­vät eniten

Vero­hal­lin­non tilas­to­jen mukaan vuoden 2022 vero­tuk­sessa eniten koti­ta­lous­vä­hen­nystä hyödyn­si­vät yli 70-vuoti­aat haki­jat. Vähen­nyk­sen keskiarvo oli kuiten­kin vain runsaat 900 euroa, kun 40–49-vuotiaiden ja 50–59-vuotiaiden ikäryh­missä vähen­nyk­sen keskiarvo lähen­teli 1 100 euroa.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen hyödyn­tä­mi­nen näyt­tää kasva­van vanhem­missa ikäluo­kissa. Kaikissa ikäluo­kissa kunnos­sa­pito- ja perus­pa­ran­nus­työt ovat ylivoi­mai­sesti suosi­tuin vähen­nyk­sen käyt­tö­kohde, mutta vanhem­missa ikäluo­kissa myös hoiva- ja hoito­työ merki­tys kasvaa.

Tulo­luok­ka­ver­tai­lussa suuri­tu­loi­sim­milla vähen­nyk­sen keskiarvo oli suurin, 1 775 euroa. Vaih­te­lut ovat tulo­luok­kien välillä suuret. Alle 20 000 euroa vuodessa ansait­se­vin vähen­nyk­sen keskiarvo oli 857 euroa.