Työhygieeniset haitat työssä ovat yhä yleisiä – ”Työpaikoilla ei ole viety tarpeeksi pitkälle työolojen kehittämistä”

– Kyllähän työhygienia-asiat ovat parantuneet. Vielä 1970–80 luvuilla käytiin työpaikoilla paljon enemmän tutkimassa näitä asioita. Mutta siitä huolimatta, kun seuraan erilaisia kyselyitä työpaikoilta, niin edelleen melu, työasennot, ilmanvaihdot ja eri kemialliset asiat ovat kyselyissä työpaikoilla esiintyvien haittojen kärjessä, pitkään työhygieniaa tutkinut, yrittäjä Rauno Pääkkönen kertoo.

Työhygienia käsittää työpaikoilla ilmenevien, mahdollisesti työntekijöille haittaa aiheuttavien tai heidän terveyttään vaarantavien kemiallisten, biologisten ja fysikaalisten riskitekijöiden tunnistamisen, kartoituksen ja torjunnan.

Työhygieenisiä haittoja on paljon. Esimerkiksi kuumassa tai kylmässä työskentelyn, bakteerien tai asbestin haitat kuuluvat työhygienian piiriin.

Vuosi sitten sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kyselytutkimuksen, jonka mukaan 48 prosenttia yli tuhannesta kyselyyn vastanneesta työntekijästä, työsuojeluvaltuutetusta, työsuojeluhallinnon ja työterveyshuollon edustajasta sanoi, että työssä ja työhön liittyy yhä kemiallisia altisteita. 40 prosenttia kertoi biologisia tekijöitä esiintyvän vastaajan työssä tai työhönsä liittyen. Selvästi suurin joukko, 57 prosenttia vastanneista, havaitsi työssään fysikaalisia haittatekijöitä.

– Mielestäni työpaikoilla ei ole viety tarpeeksi pitkälle työolojen kehittämistä. Toki tiedonpuutekin voi vaivata. Mutta edelleen tehtävää on paljon.

Työnantajalla on suuri vastuu työhygieenisten altisteiden ehkäisemisessä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa suunnittelemaan, valitsemaan, mitoittamaan ja toteuttamaan työolosuhteiden parantamiseen tarvittavat toimenpiteet.

Edelleen tehtävää on paljon

Pääkkösen mukaan yhä edelleen epäsuhtaa on pienten ja suurten yritysten välillä. Vaikka työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia, säädöksiä ja noudatettavia määräyksiä on muutenkin paljon. Kaiken kiireen keskellä huomio työturvallisuuteen saattaa herpaantua.

– Ei kyse ole pahasta tahdosta tai välinpitämättömyydestä. Aika vain on rajallista ja samoin yhden ihmisen voimavarat.

YHTEISTOIMINNASTA APUA MELUN EHKÄISYYN

Yksittäisistä työhygienian haitoista ehdottomasti suurin haitta on edelleen melu. Etenkin teollisuuden aloilla meluhaitoille altistutaan edelleen paljon.

– Melua on toki monella lailla yritetty saada hallintaan, mutta usein esimerkiksi eri koneissakin energiat ovat yhä suuria. On myös hieman liikaa luotettu siihen, että erilaisten suojainten kautta ratkotaan haittoja.

Yhdessä voisi paljon enemmän miettiä, mitä melulle voisi tehdä.

Viime vuonna A-Insinöörit ja humanistinen ammattikorkeakoulu Humak julkaisivat tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin teollisuuden työpaikkojen ääniympäristön kehittämistä.

– Tutkimuksessa havaitsimme, että itseasiassa meluntorjunnan osalta viestinnässä, tiedonkulussa ja yhteistoiminnassa olisi aika paljon tehtävää, Pääkkönen sanoo.

– Yhdessä voisi paljon enemmän miettiä, mitä melulle voisi tehdä. Tutkimuksessa kehitimme meluntorjuntaohjelman, jonka tarkoituksena oli yhdessä miettiä kehitettäviä toimenpiteitä.

Jo lakisääteisesti työnantajan on laadittava ja toteutettava meluntorjuntaohjelma, kun työntekijät altistuvat vähintään 85 desibelin melulle päivittäin. Pääkkönen kuitenkin muistuttaa, että pelkkä ohjelma ei vielä riitä torjumaan meluhaittoja. Ohjelma on myös toteutettava.

Lue lisää työhygieniasta täältä.