Kauhavalainen Sari Poromaa on hulluna Ural-moottoripyöriin. Kuvassa oleva 1997-vuosimallin Ural on ehdoton suosikki.

Innostus itäpyöriin – ”Uralia ei riko kilometrit, vaan vauhti”

24.5.2024

TEKSTI JARI HAKALA
KUVAT JA VIDEO JOHANNES TERVO

Kauhavalainen Sari Poromaa ihastui itärajan takana tehtyihin Ural-moottoripyöriin. Nyt niitä löytyy tallista kuusi. Niistä neljä on ajokuntoisia.

Joskus harrastus vie mukanaan enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Näin kävi Kauhavan Alahärmässä asuvan Sari Poromaan kohdalla. Harrastus löytyi moottoripyöräilystä. Eikä millä tahansa pyörällä, vaan moottoripyörällä sieltä erikoisemmasta päästä, eli itärajan takana valmistetulla IMZ-Uralilla. Sarille oli kertynyt jo nuorena jonkun verran kokemusta skoottereilla ajamisesta.

– Vuonna 2002 muutin Jyväskylästä Alahärmään ja hankin ensimmäisen Uralin Kauhavalta pari vuotta myöhemmin. Sen kanssa opettelin tuntemaan kyseistä pyörämerkkiä. Toisen, siniseksi maalatun ja Blue Deviliksi (Sininen paholainen) ristityn Uralin hankin vuotta myöhemmin, Poromaa muistelee Uraliin hurahtamisen alkua.

Tuo hurahdus oli sitten sen verran kova, että ensimmäisenä hankittujen jälkeen itäpyöriä on tullut hommattua vielä neljä lisää ympäri Suomen. Ajokuntoisina niistä on tällä hetkellä neljä. Ne löytyvät Sari Poromaan ja hänen aviomiehensä Sakarin omakotitalon pihapiiriin kuuluvasta hallista. Pari Uralia odottaa puolestaan ajokuntoon laittoa. Yhteistä kaikille on se, että niissä on sivuvaunu. Myös iskutilavuus on kaikissa sama, 650 kuutiota. Sininen Ural on vuosimalliltaan uusin, 1997 valmistettu. Muut ovat vanhempaa perua, vuosilta 1982–1985.

Videolla Sari Poromaa polkaisee Uralin käyntiin.

IMZ-Uraleita ryhdyttiin valmistamaan entisessä Neuvostoliitossa vuonna 1941. Esimerkkiä otettiin saksalaisvalmisteisesta BMW R71 -mallista. Eikä otettu vain mallia, vaan kopioitiin suoraan myös saksalaispyörän tekniikkaa. Uraleita on valmistettu ja valmistetaan edelleen Venäjällä. Vuodesta 2000 alkaen merkin Irbitissä sijaitseva tehdas on ollut kolmen venäläistaustaisen amerikkalaissijoittajan omistuksessa.

Nykyään Uraleita valmistuu vuodessa noin 1 000 kappaletta. Uutena moottoripyörä on nyt paljon hintavampi kuin aikanaan. Kaikkiaan Uralien valmistusmäärä on noussut vuosikymmenten varrella yli kolmeen miljoonaan yksilöön. Hyvin moni Uraleista on tehty sivuvaunullisena.

MATKAVAUHTI MATALANA

Sari Poromaan työpaikka on naapurikunta Ylihärmässä sijaitsevalla MSK Plast Oy:llä. Työnkuvaan kuuluu muovikomponenttien valmistus laidasta laitaan. Hän toimii myös Ylihärmän metallityöväen ammattiosasto 214:n kuvioissa, aiemmin tosin kuulemma aktiivisemmin kuin nyt.

– Uralia ei riko kilometrit, vaan vauhti, Poromaa tiivistää yhden itäpyörän olennaisimmista piirteistä.

Käytännössä tuo Poromaan slogan tuntuu siten, että Uralilla ajettaessa matkavauhti pyritään pitämään rauhallisena. Sopiva vauhti liikkuu 80–90:n kilometrin hujakoilla tunnissa.

– Ei Uralilla liikenteessä jalkoihin jää.

SARI POROMAA

Tuotantotyöntekijä
Alahärmä, Kauhava
MSK Plast Oy, Ylihärmä, Kauhava

Ajokauden aikana Poromaa hurauttelee Uraleillaan noin pari tuhatta kilometriä. Kausi alkoi tänä vuonna niinkin aikaisin kuin maaliskuussa. Ajokaudella Poromaa kulkee myös työmatkat Uralilla. Joskus tulee taitettua pitempiä reissuja, kuten Taipalsaarella Joensuun kupeessa pidettyyn Roikkaralliin. Tuon kokoontumisajon järjestää Suomen Ural-harrastajien yhteenliittymä Ural Roikka ry.

– Sinne mentiin yhden yöpymisen taktiikalla. Mutta takaisin tullessa ajettiin koko matka yhden päivän aikana. Sellaiset rapiat kymmenen tuntia, niin siinä kyllä tiesi ajaneensa, Poromaa naurahtaa.

AJOKUNTOISIA ILMAN LAITTOAKIN

Laittoa eivät Poromaan Uralit ole juurikaan vaatineet. Jos sellaista joku päivä kaipaa ja myös ehtii tehdä, on odottamassa kaksi toistaiseksi ajokelvotonta Uralia.

– Jos jotain haluaa tehdä, pitäisi vaan ottaa ”raato”, ja aloittaa tekemään siihen jotain. Toistaiseksi riittää, kun useimmat toimivat ja niillä on mukava ajaa.

Tekniikan suhteen Uralit eivät ole monimutkaisimmasta päästä. Moottori on bokserimallinen, eli yksi vaakasuorassa linjassa oleva sylinteri moottorin kummallakin sivulla. Myös kaasuttimia on kaksi. Startti on uudemmissa Uraleissa sähköinen, Poromaan omissa jalalla polkimesta tapahtuva. Ketjuja ei löydy, vaan voima välittyy kardaaniakselilla.

Uralin moottori on bokserimallinen

Yksi ”tyylirikkokin” Poromaan Uralien täyttämästä tallista löytyy. Se on japanilaisvalmisteinen Honda Gold Wing vuosimallia 1995. Kuutioita on 1 500. Sillä tosin ajelee enemmän Poromaan mies.

Kun Poromaan kaikki Uralit on varustettu sivuvaunulla, luulisi, että pelkääjän paikalla istuu aviomies? Sarin vastaus on kuitenkin kieltävä.

– Ei. Edesmennyt Anselmi-koira siellä tykkäsi kyllä istua.