Leikkaukset uhkaavat lomautusjärjestelmää

Maan hallitus on leikkaa­massa rajusti ansio­si­don­naista työttömyysturvaa.

Hallitus pienentää ansio­si­don­naista päivä­rahaa, vaikeuttaa tuen piiriin pääsyä ja jäädyttää päivä­rahan indek­si­ko­ro­tukset. Muutokset koskevat työttömiä, lomau­tet­tuja ja osa-aikatyötä tekeviä.

Osa heiken­nyk­sistä on jo voimassa. Vuoden­vaih­teessa työttö­myyden alun omavas­tuu­aika piden­net­tiin viidestä seitse­mään päivään. Täyttä päivä­rahaa saavat menet­tävät noin 150 euroa.

Huhti­kuussa on tulossa voimaan lapsi­ko­ro­tusten poisto, joka tarkoittaa lapsi­per­heille jopa satojen eurojen leikkausta kuukausit­tain. Samalla lakkau­te­taan päivä­rahan suojaosa, jonka turvin on voinut ansaita 300 euroa kuukau­dessa ilman, että työttö­myys­turvan taso laskee.

Osalle työnte­ki­jöistä on tullut yllätyk­senä, että muutokset koskevat myös lomautettuja.

Syksyllä 2024 on tulossa voimaan ansio­si­don­naisen päivä­rahan porrastus, joka tarkoittaa päivä­rahan leikkausta 20 prosen­tilla kahden kuukauden työttö­myyden jälkeen. Kahdeksan kuukauden jälkeen leika­taan vielä 5 prosenttia lisää.

– Yli 60 prosen­tilla työttö­mistä on ollut toimeen­tu­lo­vai­keuksia aiemmal­lakin työttö­myys­turvan tasolla. Muutokset heiken­tävät entises­tään työttö­mien toimeen­tuloa, sanoo Teolli­suus­liiton puutuo­te­sek­torin johtaja Katariina Stoor.

Teolli­suu­dessa lomau­tukset ovat yleisiä heikkojen suhdan­teiden valli­tessa, joten ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan leikkaukset kosket­tavat monia Teolli­suus­liiton jäseniä.

– Osalle työnte­ki­jöistä on tullut yllätyk­senä, että muutokset koskevat myös lomautettuja.

KIITELTY JÄRJESTELMÄ

Suoma­lainen lomau­tus­jär­jes­telmä on kansain­vä­li­sesti vertail­tuna ainut­laa­tuinen. Järjes­telmä luo joustoja sekä yrityk­sille että työntekijöille.

Työso­pi­mus­lain mukaan työnan­taja saa laissa säädet­tyjen perus­teiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määrä­ajaksi tai toistai­seksi keskeyt­tä­mällä työnteon kokonaan tai lyhen­tä­mällä työntekijän säännöl­listä työaikaa. Työsuhde pysyy voimassa lomau­tuksen aikana.

Yritykset ovat voineet sopeuttaa toimin­taansa heikom­pina hetkinä, ja työnte­kijät ovat voineet palata omaa osaamista vastaa­viin töihin lomau­tus­jakson jälkeen.

– Lomau­tus­jär­jes­telmää on kiitelty molemmin puolin. Se on joustava keino reagoida äkkinäi­siin talouden muutok­siin, Stoor kertoo.

OSAAJAPULA SYVENEE?

Lomau­tus­jär­jes­telmän toimi­vuus joutuu koetuk­selle, kun hallitus leikkaa ansio­si­don­naista työttö­myys­turvaa. Heikomman työttö­myys­turvan takia työvoima saattaa jatkossa siirtyä lomau­tus­jakson aikana pysyvästi muihin töihin.

– Työnan­ta­ja­puo­lel­takin on esitetty huolta, että työttö­myys­turvan heiken­nyksen takia osaava työvoima saattaa siirtyy muille aloille.

Työn perässä muutta­minen ei ole aina helppoa, jos elämä on raken­nettu vanhan työpaikan lähelle.

– Itä- ja Pohjois-Suomessa ei välttä­mättä ole vaihtoeh­toisia työpaik­koja. Pitääkö silloin lähteä makse­tusta omako­ti­ta­losta, vaikka siitä ei paljoa saisi myymällä?

Nykyi­sel­läänkin joillekin aloille on vaikea saada osaajia. Eivät nämä leikkaukset varmasti ainakaan helpota tilannetta.

Samaan aikaan hallitus heikentää työnte­ki­jöiden mahdol­li­suuksia sopeutua muutok­siin. Varsinkin alle 50 työntekijän yrityk­sissä palkan­maksun saattaa jatkossa katketa todella nopeasti.

– Aiemmin on ollut aikaa varautua muutok­siin, kun muutos­neu­vot­te­luja on käyty kahdesta kuuteen viikkoon ja lomau­tusil­moi­tusaika on ollut kaksi viikkoa, mutta Orpon halli­tuksen lainsää­dän­tö­muu­tok­silla siirty­mä­aika lyhenisi jopa viikkoon, Stoor kertoo.

Suhdan­ne­her­kille aloille voi jatkossa olla hankala löytää työvoimaa. Varsinkin työelä­mään tulevilla nuorilla on mahdol­li­suus äänestää jaloillaan.

– Nykyi­sel­läänkin joillekin aloille on vaikea saada osaajia. Eivät nämä leikkaukset varmasti ainakaan helpota tilannetta.

KANNUSTUSTA KURJISTAMALLA

Näyttää siltä, että oikeis­to­hal­litus haluaa ajaa työnte­kijät niin ahtaalle, että työtä täytyy ottaa vastaan hinnalla millä hyvänsä. Uhkana on työeh­tojen ja palkkojen heiken­ty­minen, kun samaan aikaan Orpon-Purran hallitus on purka­massa paikal­lisen sopimisen ehtoja.

– Kannus­tin­louk­kujen purka­minen tapahtuu kurjis­ta­malla. Taustalla on vääris­tynyt ihmis­kuva, jonka mukaan ihmiset haluavat jättäytyä työttö­myys­turvan varaan.

Työlli­syyden ja tuotta­vuuden paran­ta­minen työeh­toja heiken­tä­mällä on vierasta suoma­lai­sessa työelä­mässä. Perin­tei­sesti Suomen valtteina on pidetty osaamista ja laatua.

– Tutki­tusti työllis­ty­misen esteitä ovat ikä, tervey­den­tila ja osaamisen puutteet. Kiinni­tet­täi­siin huomiota niihin, Stoor ehdottaa.

Taustalla on vääris­tynyt ihmis­kuva, jonka mukaan ihmiset haluavat jättäytyä työttö­myys­turvan varaan.

Hallitus on kuitenkin lakkaut­ta­massa aikuis­kou­lu­tus­tuen, jonka avulla työnte­kijät ovat tähän asti voineet kartuttaa osaamistaan.

– Jos yhteis­kunta luistelee vastuusta, pitäi­sikö työnan­ta­jien ottaa enemmän vastuuta työnte­ki­jöistä? Esimer­kiksi työntekijän koulut­ta­minen useamman työvai­heen hallin­taan hyödyt­täisi sekä yritystä että työnte­kijää, Stoor pohtii.

LOMAUTUS KESKIMÄÄRIN PARI VIIKKOA

Avoin työttö­myys­kassa selvitti Tekijä-lehden pyynnöstä lomau­tus­jak­sojen kestoa. A‑kassa poimi järjes­tel­mis­tään 150 teolli­suus­liiton jäsenen otoksen ja tutki heidän lomau­tus­tensa pituuksia.

Suuntaa antavan otoksen perus­teella teolli­suus­liit­to­laisten lomau­tusten pituus on keski­määrin 18 päivää, jossa on mukana myös viikon­loput ja pyhät.

Lomau­tusten pituuden mediaani on 12 päivää. Mediaani määri­te­tään laitta­malla tutkit­tujen lomau­tus­jak­sojen pituudet suuruus­jär­jes­tyk­seen ja valit­se­malla keskim­mäinen arvo.

Suhdan­teista, aloista ja työpai­koista riippuen lomau­tusten pituus vaihtelee työajan lyhen­nyk­sistä kuukausien kokoai­kai­siin lomautuksiin.